|
|
|
Hankekoodi: A77788
Hankkeen nimi: Digitalisaatiolla aivoterveyttä
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Helsingin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0313471-7
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 3 (PL 4)
Puhelinnumero: +358 (0) 2941 911
Postinumero: 00014
Postitoimipaikka: HELSINGIN YLIOPISTO
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Patana Anne Sisko Irmeli
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.patana(at)helsinki.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505913279
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Covid-19 pandemian vaikutukset Uudellamaalla ovat erittäin vakavia niin taloudellisesta kuin inhimillisestäkin näkökulmasta. Pandemian aiheuttaman välittömän terveydenhuollon kuormituksen lisäksi myös tulevaisuuden terveydenhuollolle on aiheutunut suuri haaste kertyneestä hoitovelasta sekä pandemian aiheuttamista pitkäaikaisvaikutuksista väestön terveyteen. Aivosairauksien ja mielenterveysongelmien ilmaantuminen on ollut maailmanlaajuisesti nousussa jo pitkään, ja nousu jatkuu väestön yhä ikääntyessä. Sen lisäksi, että pandemiatilanne on vaikeuttanut mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten tilannetta, on hyvin todennäköistä, että laajalle ulottuvien vaikutusten vuoksi pandemia tulee myös merkittävästi lisäämään mielenterveysongelmien ilmaantuvuutta. Jotta Uudellamaalla voitaisiin ryhtyä toipumaan pandemian aiheuttamista vaikutuksista mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, on tärkeää panostaa uudenlaiseen kehitys- ja innovaatiotoimintaan aivoterveyden edistämiseksi. Tällä olisi merkittävä vaikutus sekä taloudelliseen että inhimilliseen pandemiasta toipumiseen.
Tässä hankkeessa kantavana teemana ovat digitaaliset ratkaisut ja innovaatiot aivoterveyden edistämiseksi. Hankkeen toteuttavat Helsinki Brain & Mind verkostoon kuuluvat Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto ja HUS, jotka muodostavat Suomen merkittävimmän neurotieteen tutkimus- ja osaamiskeskittymän pääkaupunkiseudulla. Hankkeen tavoitteet ovat monialaisia ja keskeisimpinä tavoitteina on i) laatia digitaalisten kuvantamis- ja potilasaineistojen hyödyntämissuunnitelma ja -prosessi tutkimukseen ja kehitykseen; ii) kehittää tekoälyyn pohjautuvia sovelluksia aivokuvantamisaineistojen analysointiin; iii) edistää tietoturvallista ja eettistä aineistojen analyysiympäristön kehitystä; iv) kehittää uusia digitaalisia ratkaisuja aivo- ja mielenterveyshäiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon yritysten kanssa hyödyntäen yhteiskehittämisen mallia; v) luoda yritysyhteistyökeskittymä hankkeessa kehitettävien ratkaisujen ja mahdollisuuksien ympärille; vi) selvittää mahdollisuuksia olemassa olevien digitaalisten tietovarantojen laajentamiseen aivosairauksien kantasolu- ja unidatapankin sekä toiminnallisen aivokuvantamisen biopankin rakentamisella.
Yhdessä hankkeen toimet syventävät pääkaupunkiseudun neurotieteen tutkimus- osaamis- ja innovaatioekosysteemin toimintaa, ja luovat ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää ja hyödyntää digitaalisia potilasaineistoja ja muuta dataa tietoturvallisesti ja kestävästi. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia tutkimukseen, terveydenhuoltoon ja uudenlaisen liiketoiminnan kehitykseen, sekä tekee Uudestamaasta kilpailukykyisen ja vetovoimaisen osaajan digitaalisten aivoterveyttä edistävien ratkaisujen kehittäjänä. Aivosairaudet koskettavat kaikkia kansalaisia ikään, sukupuoleen ja muuhun taustaan katsomatta. Pyrimme lisäämään yhdenvertaisuutta kehittämällä saavutettavia palveluita henkilöille, jotka kärsivät jostakin sairaudesta tai muusta haasteesta. Myös potilasaineistojen käytössä ja uusien ratkaisujen kehityksessä korostetaan, että on tärkeää sisällyttää aineistoja eri sukupuolista, jotta kehitettävät ratkaisut palvelisivat kansalaisia mahdollisimman tasa-arvoisesti.
Helsinki Brain & Mind keskittymä tekee yhteistyötä Uudenmaan muiden ekosysteemien, verkostojen, hankkeiden ja yritysten kanssa, juurruttaen toiminnan alueelle ja edistäen Uudenmaan kansainvälistä kilpailukykyä ja houkuttelevuutta investoinneille. Lisäksi keskittymä toimii yhteistyössä vastikään perustetun Kansallisen neurokeskuksen kanssa, edistäen kansallista terveyden kasvustrategiaa ja Suomen asemaa digitalisaation ja innovaatioiden kehityksen kärjessä.
1) Neurotieteen ja neurotiedettä tukevaa (mm. tekoälymenetelmien, tietotekniikan ja muu terveysteknologian tutkimus) perus-, soveltavaa sekä kliinistä tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden tutkijat ja muu toimijayhteisö tukitoimintoineen pääkaupunkiseudulla (Helsingin, Aalto-yliopisto, HUS, sektoritutkimuslaitokset (THL, TTL, VTT), ammattikorkeakoulut (Laurea, Metropolia, Diak).
2) Terveyssektorilla toimivat paikalliset, kansalliset ja kansainväliset yritykset, erityisesti yritykset, jotka tuottavat erilaisia digitaalisia ratkaisuja mobiilisovelluksien, pelien, tekoälyn, etäseurannan, nettiterapian, IT:n, bioinformatiikan avulla, sekä lääketeollisuus, terveysteknologiayritykset ja tietoturvaratkaisuja tarjoavat yritykset.
3) Terveysalalla toimivat startupit.
1) Potilaat ja sairaanhoidon henkilöstö, jotka hyötyvät yhteiskehittämisen mallilla hankkeessa kehitetyistä digitaalisista ratkaisuista, sekä potilaat joiden aineistojen käsittelyä tutkimuksessa ja kehityksessä mahdollistetaan.
2) Potilasjärjestöt ja liitot.
3) Koko kansa hyötyy uusista terveydenhuoltoon kehitetyistä ratkaisuista, joita kehitetään sekä hankkeen aikana että pitkällä aikavälillä. Esim. aivosairauksien ennaltaehkäisystä ja diagnosoinnista hyötyvät myös tulevaisuuden potilaat.
4) Etujärjestöt esim. Teknologiateollisuus ry (Healthtech Finland), Lääketeollisuus ry, Suomen
Bioteollisuus ry
5) Neurotieteiden tutkimusta rahoittavat tahot (sekä julkinen että yksityinen rahoitus: säätiöt, pääomasijoitusyhtiöt ja yksityiset sijoittajat)
6) Juridiikkapalveluita tuottavat yritykset
7) Muut alueelliset ja kansalliset tietovarannot hyötyvät hankkeessa kehitetyistä selvityksistä ja prosesseista.
8) Aivosairauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehitystarpeiden ja käyttämättömien mahdollisuuksien, kuten päänalueen kuvamateriaalin esille tuominen erityisesti pandemian loppumis- ja siitä toipumisen vaiheissa saattavat luoda mahdollisuuksia sellaisille yrityksille ja organisaatioille, jotka toimivat muilla kuin suoraan neurotiedettä hyödyntävillä aloilla. Tällaisia mahdollisuuksia ovat mm.
- Yksilöllisen hoidon kehittäminen osana ekosysteemiä, mikä palvelee väestöä yleisesti
- Uusien neurotieteen laskennallisten menetelmien kehittäminen ja big data -analyysimenetelmien kehittäminen, mikä palvelee akateemisia ja kliinisiä tutkimuksia, innovatiivisia ratkaisuja ja luovat edellytykset uusille digitaalisille palveluille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 708 135
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 634 082
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 885 167
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 792 601
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin
Kunnat: Vantaa, Espoo, Helsinki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 4 |
| Hankkeessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet materiaalivalinnoissa sekä liikkumisessa. Hankkeessa tavoiteltavat ratkaisut perustuvat minimaalisesti luonnonvarojen käyttöön ja ovat kestäviä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Hankkeessa edistetään digitaalisia ratkaisuja, jotka toimivat etänä ja siten vähentävät tarvetta mm. autolla liikkumiseen ja tavaran tai materiaalin siirrot minimoituvat. Myös tarkempi ja ennakoiva diagnostiikka sekä yksilöllistetty lääketiede mahdollisesti vähentävät vastaanottokäyntejä ja materiaalin kuljetuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Kyseinen hanke ei juurikaan vaikuta kasvillisuuteen tai eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Vähäinen välillinen vaikutus syntyy keskuksessa käytettyjen materiaalivalintojen kautta ja ympäristöä säästävien digitaalisten ratkaisujen ansiosta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 3 |
| Hanke ei juurikaan vaikuta pinta- ja pohjavesiin ym. Vähäinen välillinen vaikutus on käytettävillä materiaalivalinnoilla. Kehitettävät digitaaliset ratkaisut edistävät fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemistä ja ovat riippumattomia pinta- ja pohjavedestä, maaperästä sekä ilmasta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole selvää yhteyttä Natura 2000 ohjelmaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Hankkeessa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet materiaaleissa, ja jätteet, joita syntyy uusissa digitaalisissa ratkaisuissa vain vähäisiä määriä, kierrätetään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole suurta yhteyttä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke tukee alueen elinkeinoelämän osallistumista neurotieteiden tutkimukseen ja sen hyödyntämiseen, kliinisen datan hyödyntämiseen sekä uuden teknologian kehitykseen ja hyödyntämiseen yritystoiminnassa. Hanke edistää yritysten tarvelähtöistä tuotekehitystä ja uusia työpaikkoja alueelle. Digitaaliset ratkaisut tukevat kestävää kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke kehittää aineettomia palveluja, prosessia ja osaamista neurotieteiden tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemiseen. Kehitettävät alustat ja osaamisen yhdistäminen tukee ja mahdollistaa merkittävää tuote- ja palvelukehitystä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Hankkeessa kehitettävät digitaaliset ratkaisut vähentävät osaltaan tarvetta liikkua. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hanke edistää keskushermoston sairauksista (mielenterveyshäiriöt, neurokehitykselliset häiriöt, neurologiset sairaudet) kärsivien potilaiden hyvinvointia, kun yritysyhteistyössä kehitettyjä ratkaisuja saadaan nopeammin potilaiden käyttöön. Hanke edistää yritysten hyvinvointia mahdollistamalla yhteistyön kliinisen datan osalta sekä tarjoamalla yrityksille verkottumismahdollisuuksia ja uusia tuotekehitysmahdollisuuksia. Hanke edistää tutkijoiden hyvinvointia tarjoamalla tarpeellisia tukipalveluita ja osaamista, jotka edistävät tutkijoiden työtä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 7 |
| Hanke kehittää avointa yhteistyöverkostoa ja mahdollistaa tutkijoille sekä erikokoisille yrityksille tasa-arvoisen mahdollisuuden datan hyödyntämiseen sekä tarvelähtöisten ratkaisujen tuottamiseen. Sukupuolten välinen tasa-arvo on jo aiemmin käsitelty. Väestön ja potilaiden kannalta merkittävä tasa- arvon edistyminen tapahtuu henkilökohtaisen lääketiede -teknologian ja digitalisaation myötä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Hankkeen myötä syntyvät uudet ratkaisut ovat hyödynnettävissä kaikkialla maailmassa. Myös juridiset selvitykset potilasaineistojen käytöstä ja toiminnan kehittäminen niiden pohjalta varmistavat, että aineistoissa esiintyvien potilaiden yhdenvertainen kohtelu ja oikeus toteutuu. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Hanke pyrkii tekemään neurotieteen tutkimuksesta avoimemman ja helposti lähestyttävämmän myös koko väestölle. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei oleteta olevan vaikutuksia ympäristöosaamiseen. | ||
Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja HUSin muodostaman Helsinki Brain & Mind neurotieteen verkoston johtaman Digitalisaatiolla aivoterveyttä hankkeen päätavoitteena oli hanketoimien avulla rakentaa hyvinvointia ja kilpailukykyä edistävä, vetovoimainen, ainutlaatuisella tavalla potilasnäytteitä, dataa sekä osaamista yhdistävä ja hyödyntävä neurotieteen ekosysteemiä.
Hankkeen keskeisenä yhteistyötahona toimi FCAI -tekoälylippulaivahanke. Ekosysteemiä on tarkoitus rakentaa ja kehittää pitkäjänteisesti ja sen rakentaminen jatkuu myös hankkeen jälkeen. Hankkeen toteutus ja tulokset tukivat hyvin ekosysteemin rakentumista ja hanketoimilla saatiin merkittävää edistymistä monilla osa-alueilla.
Hankkeen aikana
1) Selvitettiin regulatorisia ja juridisia reunaehtoja, joilla terveysdataa ja erityisesti pään alueen kuvadataa voitaisiin hyödyntää sekä kartoitettiin esteitä datan hyödyntämiselle sekä tutkimuksessa että yritysyhteistyössä.
2) Edistettiin normatiivisen aivodatapankin sekä unidatapankin rakentamista.
3) Toteutettiin useita pilotteja, joissa hyödynnettiin päänalueen kuvadataa sekä tekoälyä. Pilotit tukivat terveysdatan hyödyntämistä sekä toimintamallien kehittämistä.
4) Edistettiin Findata-vaatimukset täyttävän tietoturvallisen SECDATA data- ja analyysiympäristön luomista Aalto-yliopistoon.
5) Co-Created Health and Wellbeing (CoHeWe) –pilotin avulla tunnistettiin ja edistettiin yhteiskehittämisen toimintatapoja erikoissairaanhoidossa koskien erityisesti digitaalisia ratkaisuja.
6) Kartoitettiin yritysten tarpeita ja yritysyhteistyömahdollisuuksia tiiviissä vuoropuhelussa yritysten kanssa
Hanke vahvisti pääkaupunkiseudun neurotieteen verkoston rakentumista ja yhteistyötä. Erityisesti FCAI (tekoälylipulaiva) sekä FinnGen yhteyksien vahvistaminen edisti houkuttelevan neurotieteen ekosysteemin rakentumista. Hankkeessa edistettiin konkreettisin toimin HUSin tietoaltaan ja laajemminkin terveysdatan hyödyntämistä, mikä väestön ikääntyessä on erityisen tärkeää ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia TKI-toimintaan. Hanke edisti vuoropuhelua yritysten sekä päättäjien kanssa ja vahvisti osaltaan yhteyksiä eurooppalaiseen neurotieteen datainfrastruktuuriin (EBRAINS). Hankkeen aikana toteutetut toimet, mm. datainfrastruktuurien (datapankit) rakentaminen, selvitykset, toimintamallit ja prosessikuvaukset palvelevat tutkimusyhteisöä sekä yritysyhteistyötä laajemminkin hankkeen päätyttyä.