Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77790

Hankkeen nimi: Mustola - portti Saimaalle

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.1.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0162193-3

Jakeluosoite: PL 11

Puhelinnumero: 05 6161

Postinumero: 53101

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lappeenranta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marja Eskman

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marja.eskman(at)lappeenranta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407683113

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mustola-portti Saimaalle hanke käynnistettiin 1.10.2021. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa, Mustolan sataman tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet perustuivat suurelta osalta valtioneuvoston päätökseen Saimaan kanavan sulkujen peruskorjauksesta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, joka käynnistyi 24.2.2022, ja sitä seuranneet pakotteet muuttivat tilanteen täysin. Valtioneuvosto peruutti sulkujen pidennyshankkeen ja siihen varatut määrärahat toukokuussa 2022.

Saimaan kanavan liikenne on geopoliittisen tilanteen vuoksi pysähdyksissä, vaikka kanava virallisesti onkin auki liikenteelle, eikä nopeaa tilanteen normalisoitumista odoteta. Saimaan syväväylän rahtiliikenne on siirtynyt uusille logistiikkareiteille, joiden kasvihuonepäästöt ovat korkeampia. Laivarahtien puuttuminen vaikuttaa myös suoraan Mustolan sataman ja siellä toimivien yritysten toimintaan. Hankkeen merkitys Lappeenrannan kaupungin strategian kannalta on korostunut entisestään.

Mustola-portti Saimaalle -hankkeen alkuperäisessä hankesuunnitelmassa päätavoitteiksi määritellyt asiat ovat ajankohtaisia myös muuttuneessa tilanteessa:
- Logistiikkayritysten liiketoiminnan edistäminen ja toimintaympäristön parantaminen Saimaan vesistöalueella ja Mustolassa
- Mustolan sataman tuotteistaminen potentiaaliselle uudelle yritystoiminnalle palvelemaan liikennettä, matkailua, teollisuuden tarpeita sekä hyödyntämään logistiikkapalveluita.
- Hiilineutraali Mustolan satama v. 2030 mennessä (alkuperäisessä suunnitelmassa v. 2035 ennessä)

Hankkeen ensimmäinen vaihe, Nykytilan kartoitus, valmistui alkuperäisen suunnitelman mukaan helmikuun lopussa 2022.

Nykytilan kartoituksen jälkeen hanke on jatkunut kehitysstrategian laatimisella hankkeen päätavoitteiden mukaisesti. Kehitysstrategiassa otetaan huomioon muuttunut geopoliittinen tilanne ja sen vaikutukset Mustolan sataman toimintaan ja sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiin. Strategia tähtää Mustolan Yritys- ja Logistiikkapuiston toiminnan ja yritysverkoston kehittämiseen, tarjonnan tuotteistamiseen ja sijoittumismarkkinoinnin aktivoimiseen. Kehitysstrategia kytkeytyy valtakunnallisiin ja EU-tason kehityshankkeisiin vähähiilisen liikenteen ja tavarakuljetusten edistämiseen sekä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Kehitysstrategia ja -suunnitelma laaditaan tiiviissä vuoropuhelussa yritysten ja sidosryhmien kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pk-yritykset, tavaravirtojen toimittajat, satama- ja logistiikkapalveluita tuottavat yritykset ja varustamot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke tukee kaikkien Saimaan alueen kaupunkien ja maakuntien mahdollisuuksia edistää yhteistyössä
vähähiilisiin logistiikkaketjuihin ml. vesiliikenteeseen ja elinkeinopolitiikkaan liittyviä tavoitteita. Saimaan sisävesiliikenteen varmistaminen tulevaisuudessakin on noussut tärkeäksi tavoitteeksi Saimaan satamille. Satamatoimintojen kilpailukyvyn nostamiseksi tarjolla olevien teknologioiden hyödyntäminen edellyttää logistiikkatoimintojen rakenteellista tarkastelua omistajien yhteistyönä. Vesikuljetusväylien varrella olevien yritysten, teollisuusalueiden ja muiden kuljetusmuotojen kilpailukyvyn nousu parantaa alueen kaupunkien ja kuntien elinvoimaa kestävällä tavalla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 70 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 68 920

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 457

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Lappeenrannan

Kunnat: Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 1

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: Lappeenranta

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Noudatamme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Lappeenrannan kaupungilla on voimassa oleva yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toimintaohje jota noudatetaan. Sukupuolella ei ole hankkeessa työskentelyn kannalta merkitystä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Noudatamme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Hankkeen työntekijöitä ei valita sukupuolen perusteella. Myös hankkeen yhteistyöyrityksien ja ostopalveluita tuottavien yritysten kanssa pyritään ottamaan huomioon kaikkien sukupuolien edustajat yrityksissä. Projektin edetessä kaikki esille tulleet kommentit ja näkökulmat otetaan huomioon kommentin esittäjän sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Noudatamme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, mhankkeella ei ole merkitystä sukupuolinäkökulmasta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Kyse on strategian laadinnasta ja sijoittumismarkkinointiin liittyvästä tuotteistamisesta. Sijoittumismarkkoinnissa huomioidaan ja tuodaan vahvasti esille kestävän kehityksen teemat.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Kyse on strategian laadinnasta ja sijoittumismarkkinointiin liittyvästä tuotteistamisesta. Tavoitteena hiilineutraali satama.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kyse on strategian laadinnasta ja sijoittumismarkkinointiin liittyvästä tuotteistamisesta. Sijoittumismarkkoinnissa huomioidaan ja tuodaan vahvasti esille kestävän kehityksen teemat.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Kyse on strategian laadinnasta ja sijoittumismarkkinointiin liittyvästä tuotteistamisesta. Kehittämissuunnitelmassa ja investointisuunnitelmassa huomioitava asia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei natura kohteita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Ekosysteemin kehittämisessä huomioitava materiaalivirrat ja jätteet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Huomioiminen esim. investointisuunnitelmassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 6
Uuden klusterin kokoaminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Arvoketjun puuttuvien osien aktivointi
Liikkuminen ja logistiikka 0 9
Välilliä vaikutuksia raide- ja vesiliikenteeseen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Pitkällä aikajänteellä työpaikkavaikutusten kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta. Matkailullisesta näkökulmasta teollisuuskulttuurin esille nosto yksi mahdollisuus kehittämisaihiona.
Ympäristöosaaminen 0 6
Kestävä kehitys ja hiilineutraalius visiona satamatoiminnoille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Mustola – portti Saimaalle hankkeen aikana laadittiin Mustolan satamalle kehitysstrategia, jonka päätavoitteiksi nousivat

• yritystoiminnan ja työpaikkojen kasvu Mustolassa, joka tukee kaupungin elinvoimaisuutta
• alueen tunnettuuden lisäys ja sijoittumismarkkinoinnin tehostaminen
• Mustolan toimintaympäristön ja infran parantaminen sekä kasvun mahdollistaminen
• kasvihuonepäästöjen vähentäminen tavoitteena hiilineutraalius vuonna 2030, sekä
• tuote- ja palvelukehitys tukemaan alueen yritystoiminnan kasvua.

Kehitysstrategia pohjautuu Mustolan nykytilan kuvaukseen ja arvoketjun jäsenten haastatteluihin, joiden perusteella määriteltiin alueen vahvuustekijät ja kehityskohteet.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan 24.2.2022 vaikutti Mustolan sataman toimintaympäristöön rajusti. Suomen hallituksen päättämät investoinnit Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen ja vedenpinnan nostoon peruutettiin toukokuussa 2022 ja Saimaan kanavan liikenne pysähtyi. Tämän seurauksena sulkujen pidennyshankkeen välittömät ja välilliset aluetalousvaikutukset Lappeenrantaan, Saimaan alueelle ja Suomen rakennusteollisuudelle jäävät saavuttamatta.

Muuttuneessa tilanteessa, kehitysstrategia suuntautui Mustolan sataman kehittämiseksi kohti laajennettua Mustolan Yritys- ja Logistiikkapuistoa. Strategian pääteemoiksi muodostuivat kestävän kasvun mahdollistaminen, toimintaympäristön parantaminen, sijoitusmarkkinoinnin tehostaminen, vihreän siirtymän tukeminen ja digitalisaation lisääminen tuote- ja palvelutuotteissa.

Hankkeen viimeisessä vaiheessa keskityttiin kehitysstrategian käytäntöön viemiseen ja konkreettisten toimenpiteiden, vastuualueiden, tavoitteiden ja mittareiden määrittelyyn. Mustolan ekosysteemi ja liiketoimintamalli on myös kuvattu ottaen huomioon Mustolan Yritys- ja Logistiikkapuiston kasvutavoitteet.

Hankkeen aikana toteutettiin Mustolan sataman hiilijalanjäljen laskenta sekä selvitys Saimaan syväväylän rahtiliikenteen kehittämismahdollisuuksista. Mustola – portti Saimaalle -hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa Mustolan alueen vihreää siirtymää tukevissa ja Vuoksen vesistöalueen rahtiliikenteen kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.