|
|
|
Hankekoodi: A77840
Hankkeen nimi: Kokemusten talo
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1046216-1
Jakeluosoite: Ratatie 22
Puhelinnumero: (09) 8868 7150
Postinumero: 01300
Postitoimipaikka: Vantaa
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Lehtosaari
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.lehtosaari(at)laurea.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504770747
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Covid19-pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat tuottaneet ylipääsemättömiä haasteita etenkin aloilla, joiden liiketoiminta perustuu sekä fyysiseen läsnäoloon ja vuorovaikutukseen että asiakkaiden skaalautuvuuteen isoissa paikallisissa tiloissa. Tästä syystä tarve uusien palvelujen, tuotteiden, elämysten ja etenkin liiketoimintamallien kehittämiseen on suurempi kuin koskaan. Pandemiasta johtuen ihmiset ja yritykset ovat myös valmiimpia kokeilemaan ja ottamaan käyttöön uudenlaisia virtuaalisia konsepteja. Pandemia muutti loppuasiakkaiden toimintamalleja tavalla, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia työn, kodin ja muiden kiinteistöjen käyttämiseen. Tässä hankkeessa vastataan näihin tarpeisiin kehittämällä virtuaalitiloista uutta kestävää liiketoimintaa etenkin matkailu-, ravintola-, tapahtuma- sekä luovan alan pk-yritysten muuttuneisiin tarpeisiin. Lisäksi hankkeessa kehitetään uusia liiketoimintamalleja tyhjiksi jääneisiin ja käyttötarkoitukseltaan muuttuneisiin tiloihin kiinteistöalalla.
Neljän ammattikorkeakoulun (Laurea AMK, Haaga-Helia AMK, Turku AMK ja XAMK) yhteistyönä valmistelemassa kahden vuoden hankkeessa tutkitaan loppukäyttäjien ja asiakkaiden tilakokemukseen vaikuttavia virtuaalisia, sosiaalisia ja fyysisiä tekijöitä. Hankkeessa tutkitaan ja ennakoidaan näihin perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvuhaasteita pandemian asettamissa rajoissa nyt ja sen jälkeen etenkin matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alojen (MaRaTa-ala) sekä luovien alojen yrityksissä ja organisaatioissa. Tutkimuksen perusteella hankkeessa yhteiskehitetään systemaattisesti ympäristöpsykologisiin periaatteisiin perustuvia virtuaali- ja hybriditiloja ja liiketoimintamalleja. Hankkeessa on tarkoitus myös etsiä kestäviä ratkaisuja tyhjiksi, vajaakäytölle tai käyttötarkoitukseltaan pandemian takia muuttuneille fyysisille tiloille. Hanke toteutetaan kiinteistöalan tilan tarjoajien sekä MaRaTa- ja luovien alojen virtuaalisten ja hybridipalvelujen tarjoajien pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyönä.
Tavoite 1. Selvittää loppuasiakkaan virtuaaliset, fyysiset ja sosiaaliset tekijät, jotka vaikuttavat tilakokemukseen.
Tavoite 2. Selvittää virtuaalisten ja fyysisten tilojen rajaehdot kestävälle ja liiketoiminnallisesti järkevälle käytölle.
Tavoite 3. Kehittää loppuasiakkaan elämyksellistä tilakokemusta ja tuottaa monikulttuurisen ja vuorovaikutteisen elämyksen simulointi-tiloja, joita MaRaTa- ja luovien alojen yritykset pääsevät hyödyntämään oman liiketoimintansa skaalaamisessa.
Tavoite 4. Kehittää kestäviä ja rajoitukset huomioon ottavia liiketoiminta- ja palvelukonsepteja MaRaTa ja luovan alan pienille ja keskisuurille yrityksille.
Tavoite 5. Kehittää kestäviä ja liiketoiminnallisesti kannattavia tilakonsepteja kiinteistöalalle.
Hanke sisältää viisi työpakettia (TP), jotka toteutetaan systemaattisen yhteiskehittämisen menetelmin ja palvelumuotoiluprosessin (UK Design Council) mukaisesti.
Hankkeen neljä ammattikorkeakoulua keskittyy työpaketeissa seuraaviin osa-alueisiin:
a) Laurea AMK vastaa hankkeen koordinoinnista sekä varsinaisten tilojen kartoituksesta, arvioinnista sekä tilakokemuksen kehittämisestä.
b) XAMK vastaa virtuaalisen vuorovaikutuksen, pelillisyyden, virtuaalitaiteen sekä liikuteltavan virtuaaliteknologian hyödynnettävyydestä ja käytettävyydestä.
c) Haaga-Helia AMK vastaa matkailu-, ravintola- ja tapahtumaliiketoiminnan kehittämisestä hybridi- ja virtuaaliympäristöissä.
d) Turun AMK vastaa esittävän taiteen ja taiteen toimialan liiketoiminnasta ja esitystuotannon virtualisoinnin kehittämisestä.
Ensimmäisessä työpaketissa koordinoidaan eri toimijoiden tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä huolehditaan hankkeen raportoinnista, viestinnästä ja markkinoinnista. Toisessa työpaketissa luodaan virtuaalisia laboratorioita sekä hyödynnetään olemassa olevia virtuaalitiloja, joiden tuotannollisia ja siirrettävyyteen liittyviä ominaisuuksia testataan kontrolloiduissa olosuhteissa. Kolmannessa työpaketissa arvioidaan ja kehitetään asiakaskokemusta testiolosuhteissa. Neljännessä työpaketissa kartoitetaan ja testataan aitoja tiloja ja toimintatapoja kentällä. Lisäksi neljännessä työpaketissa siirretään aikaisemmin kehitetyt virtuaalikonseptit oikeaan tilaan ja kehitetään asiakkaan tilakokemusta eteenpäin. Viidennessä työpaketissa yhteiskehitetään useita virtuaali- ja aitoihin tiloihin jalkautuvia palveluinnovaatioita sekä liiketoiminta -malleja luovan ja MaRaTa-alan pk-yritysten kanssa yhteistyössä.
Hankkeen tuloksena syntyy viisi tulospakettia: 1) Uutta tietoa loppuasiakkaiden tilakokemuksesta 2) Uutta tietoa virtuaalisten ja fyysisten tilojen käyttömahdollisuuksista 3) Uusia virtuaali- ja hybriditilakonsepteja MaRaTa ja luovan alan toimijoiden käyttöön 4) Uusia liiketoiminta- ja palvelukonsepteja MaRaTa- ja luovan alan toimijoiden käyttöön 5) Uusia tilakonsepteja kiinteistöalan toimijoille sekä kumppanuusverkostoja alojen välille.
Hankkeessa huomioidaan horisontaaliset periaatteet sukupuolten tasa-arvoa ja kestävää kehitystä koskevasti. Ekologista kehitystä edesautetaan sekä MaRaTa-alan materiaalivirtoja mallintamalla kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Lisäksi kiinteistöjen tehokas hyötykäyttö edistää ekologista kaupunkiympäristön ylläpitoa. Kulttuurinen ja sosiaalinen kehitys huomioidaan loppukonsepteissa, jotka ovat alueellisesti sekä demografisesti kaikkien saatavilla. Taloudellisesti hanke on myös sekä maantieteellisesti, että demografisesti tasa-arvoinen, minkä lisäksi hankkeessa kehitetyt konseptit ovat digitaalisia sekä skaalautuvia.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Covid19-rajoitusten takia taloudellisiin vaikeuksiin joutuneet MaRaTa ja luovan alan pk-yritykset sekä freelancer-toimijat. Luovan alan toimijoista/ taiteilijoista hankkeen kohderyhmässä ovat erilaisia esityksiä ja ohjelmapalveluita tuottavat toimijat. MaRaTa:n pääkohderyhmiä ovat matkailu-, ravintola-, hyvinvointi-, ohjelmapalvelu- ja elämysalojen pk-yritykset, matkailu-, kauppa-, liikunta- ja elämyskeskukset, uudet areenat, hotellit sekä etenkin matkailumarkkinointi- ja myyntiä tekevät matkailuorganisaatiot.
Hankkeella on kaksi välillistä kohderyhmää.
a) Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat virtuaali- ja hybriditiloja käyttävät loppuasiakkaat, joille luodaan uusien palvelukonseptien avulla elämyksiä, hyvinvointia sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia tilanteessa, jossa he eivät voi matkustaa ja tavata läheisiään tai muita ihmisiä. Välillisenä kohderyhmänä olisivat siis tavallisten loppuasiakkaiden lisäksi vanhukset, etäsuhteessa olevat tai maahanmuuttajat, joilla ei ole mahdollista tavata lähipiiriä fyysisesti. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden hyvinvoinnin edistämisessä sekä digitaalisen koulutuksen kehittämisessä.
b) Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kiinteistöjen kehittäjät, jotka etsivät käyttöratkaisuja pandemian takia tyhjäksi jääneisiin tai käyttötarkoitukseltaan muuttuneisiin tiloihin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 612 780
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 612 780
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 875 399
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 875 399
Maakunnat: Uusimaa, Kymenlaakso, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun, Salon, Porvoon, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Helsingin, Loimaan, Raaseporin, Loviisan, Kouvolan, Kotkan-Haminan
Kunnat: Kirkkonummi, Tuusula, Pornainen, Mynämäki, Oripää, Kouvola, Kustavi, Lohja, Pyhtää, Miehikkälä, Lieto, Vantaa, Masku, Porvoo, Karkkila, Koski Tl, Taivassalo, Nurmijärvi, Vehmaa, Loviisa, Espoo, Hanko, Inkoo, Pukkila, Hyvinkää, Pyhäranta, Paimio, Sipoo, Kemiönsaari, Myrskylä, Salo, Pöytyä, Turku, Järvenpää, Rusko, Aura, Somero, Hamina, Sauvo, Lapinjärvi, Askola, Naantali, Nousiainen, Vihti, Kerava, Siuntio, Virolahti, Kaarina, Parainen, Helsinki, Laitila, Kotka, Loimaa, Raisio, Raasepori, Kauniainen, Uusikaupunki, Mäntsälä, Marttila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7.00, joihin työllistyvät naiset 5.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 3 |
| Hankkeen tulokset edesauttavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä, sillä hankkeessa kierrätetään olemassaolevaa tilaa ja hyödynnetään olemassaolevaa teknologiaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 3 |
| Hankkeen lopputuotos vähentää ilmastomuutoksen aihettamia riskejä, vähentämällä tarpeetonta liikkumista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 4 |
| Hanke tehostaa olemassa olevan rakennuskannan käyttöä ja hyödyntää olemassa olevaa kaupunkitilaa. Siksi tilaa jää kasvukeskittymien viheralueille ja sen eliöstölle. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei nähtävää merkitystä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeesa ei ole nähtävissä suoraa kytkentää Natura 2000 –ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 3 |
| Hankkeessa mallinnetaan MaRaTa-alan materiaalivirtoja ja pyritään vähentämään hävikkiä. Lisäksi suurtapahtumat eivät tuota keskitettyä roskaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 5 |
| Hankkeessa luodut palvelukonseptit eivät ole paikkasidonnaisia, joten pk-yritykset voivat toimia miltä tahansa alueelta ja siksi tuottaa kulttuuria sijaintipaikastaan käsin | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 5 |
| Hankkeessa kehitetyt taiteiden uudentyyppiseen tuottamiseen ja tapahtumien toteuttamiseen liittyvät ratkaisut mahdollistavat uudentyyppiset aineettomat tuotteet ja palvelut. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 5 |
| Hanke kehittää monipaikkaista virtuaalipalvelua, joten se vähentää liikkumista ja pitkienkin etäisyyksien päästä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Hankkeen tuottamilla palveluilla voidaan lisätä suoraan loppuasiakkaiden hyvinvointia etenkin ehkäisemällä pandemian aiheuttamaa yksinäisyyttä ja masentuneisuutta. Lisäksi konseptilla voidaan tuoda luontotila virtuaalista käyttöön. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 5 |
| Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin ja tiedostomalla hankkeen toteutuksessa työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 5 |
| Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan kulttuuriympäristö eli maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta etenkin jos kehittämistoimenpiteisiin osallistuvien yrittäjien liiketoiminta kohdistuu mainittuihin kulttuurisiin tekijöihin tai yritys sijaitsee kulttuurisesti arvokkaalla alueella. Lisäksi kehitetään tarpeettomaksi jäänyttä rakennuskantaa elämyksellisemmäksi. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 3 |
| Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää ympäristöosaamisen tukemiseen sekä ilmastomuutoksen havainnollistamiseen. | ||
Hankkeessa vastattiin pandemian jälkeisiin ja digitalisaation mahdollistamiin tarpeisiin kehittämällä virtuaalitiloista uutta kestävää liiketoimintaa etenkin matkailu-, ravintola-, tapahtuma- sekä luovan alan pk-yritysten muuttuneisiin tarpeisiin. Lisäksi hankkeessa kehitetään uusia liiketoimintamalleja tyhjiksi jääneisiin ja käyttötarkoitukseltaan muuttuneisiin tiloihin kiinteistöalalla.
Neljän ammattikorkeakoulun (Laurea AMK, Haaga-Helia AMK, Turku AMK ja XAMK) yhteistyönä toteutetussa kahden vuoden hankkeessa tutkittiin loppukäyttäjien ja asiakkaiden tilakokemukseen vaikuttavia virtuaalisia, sosiaalisia ja fyysisiä tekijöitä. Hankkeessa ennakoitiin näihin perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia etenkin matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alojen (MaRaTa-ala) sekä luovien alojen yrityksissä ja organisaatioissa.
Tutkimuksen perusteella hankkeessa yhteiskehitettiin systemaattisesti ympäristöpsykologisiin periaatteisiin perustuvia virtuaali- ja hybriditiloja ja liiketoimintamalleja. Hankkeessa luotiin myös kestäviä ratkaisuja tyhjiksi, vajaakäytölle tai käyttötarkoitukseltaan muuttuneille fyysisille tiloille. Hanke toteutettiin kiinteistöalan tilan tarjoajien sekä MaRaTa- ja luovien alojen virtuaalisten ja hybridipalvelujen tarjoajien pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyönä.
.
Hanke sisälsi viisi työpakettia (TP), jotka toteutettiin systemaattisen yhteiskehittämisen menetelmiin. a) Laurea AMK vastasi hankkeen koordinoinnista sekä varsinaisten tilojen kartoituksesta, arvioinnista sekä tilakokemuksen kehittämisestä.b) XAMK vastasi virtuaalisen vuorovaikutuksen, pelillisyyden, virtuaalitaiteen sekä liikuteltavan virtuaaliteknologian hyödynnettävyydestä ja käytettävyydestä. c) Haaga-Helia AMK vastasi matkailu-, ravintola- ja tapahtumaliiketoiminnan kehittämisestä hybridi- ja virtuaaliympäristöissä.
d) Turun AMK vastasi esittävän taiteen ja taiteen toimialan liiketoiminnasta ja esitystuotannon virtualisoinnin kehittämisestä.
Hankkeen tuloksena syntyi viisi tulospakettia: 1) Uutta tietoa loppuasiakkaiden tilakokemuksesta 2) Uutta tietoa virtuaalisten ja fyysisten tilojen käyttömahdollisuuksista 3) Uusia virtuaali- ja hybriditilakonsepteja MaRaTa ja luovan alan toimijoiden käyttöön 4) Uusia liiketoiminta- ja palvelukonsepteja MaRaTa- ja luovan alan toimijoiden käyttöön 5) Uusia tilakonsepteja kiinteistöalan toimijoille sekä kumppanuusverkostoja alojen välille. Hankkeen lopputuotoksena kehitettiin palvelu- ja liiketoimintakonseptien ohjepakka kolmiulotteisena “kokemusten talona”, joka on suunnattu ideointityökaluksi PK -yrityksille, kiinteistöalan toimijoille sekä loppukäyttäjille:
Ohjepakka – www.Kokemustentalo.fi/nettisivut