Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77842

Hankkeen nimi: Digitaalisuus keskustan kivijalkaliiketilojen tulevaisuuden elinvoiman määrittäjänä korona-ajan jälkeen

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 34

Puhelinnumero: 029 446 2111

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Parjanen, Satu

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.parjanen(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 077 9894

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koronaviruksen aiheuttama, pitkään jatkunut poikkeustilanne on muuttanut merkittävällä tavalla ihmisten arkea, käyttäytymistä, kohtaamisia ja kulutustottumuksia. Pandemian aiheuttama poikkeustilanne on aiheuttanut merkittäviä haittoja eri liiketoiminnan sektoreille, toisten alojen kärsiessä vähemmän tai jopa tilapäisesti hyötyen poikkeusoloista. Yksi eniten kärsinyt kokonaisuus keskittyy kaupunkien keskustoihin, joissa palvelut, kulttuuri ja kivijalkakaupankäynti muodostaa ympärilleen elinvoimaisen ympäristön ihmisten väliseen kohtaamiseen. Ihmisten kohtaamisen ollessa pakotettuna minimiin, kaupunkien keskustat, jotka muodostavat kaupunkien kasvot, ovat hetkellisesti hiljentyneet ja pysähtyneet.

Koronapandemian aiheuttama muutos on lisännyt osaltaan merkittävällä tavalla kierroksia siihen murrokseen, joka muuttaa kaupunkien keskustoja, niiden palveluita sekä kivijalkaliiketoimintaa. Osa muutoksesta tulee jäämään pysyväksi, osa muuttaa vanhentuneita toimintatapoja ja pakottaa kehittämään uutta. Samaan aikaan kun koronapandemia on vähentänyt ihmisten välisiä kohtaamisia, se on vauhdittanut ja pakottanut toiminnan siirtymistä virtuaaliseksi.

Tämän LUT-yliopiston, LAB-ammattikorkeakoulun ja Lahti City ry:n yhdessä toteuttaman hankkeen tarkoituksena on edesauttaa Lahden kaupungin keskusta-alueen toipumista koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta. Hankkeessa pyritään nopeuttamaan tyhjien kivijalkaliiketilojen uudelleen käyttöön saamista hyödyntämällä uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja kysynnän ja tarjonnan kohtauttamiseen. Tämän lisäksi hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja, joilla tyhjänä olevaa kivijalkaliiketilaa voidaan muuttaa luonteeltaan aktiivisemmaksi ja informatiivisemmaksi. Kehitettävät ja pilotoitavat digitaaliset ratkaisut tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia toiminnan ja viestinnän tehostamiseen myös niille kivijalkaliiketiloille, jotka ovat aktiivisessa käytössä. Ratkaisut myös laajentavat yritysten liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia.

Elävien kaupunkikeskustojen monipuolinen tulevaisuus rakennetaan nyt vuoropuhelussa eri toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä voidaan käyttää olemassa olevia resursseja viisaasti ja ennakoida paremmin tulevaisuudentarpeita. Keskustat eivät tulevaisuudessa ole pelkkiä kauppapaikkoja, vaan sosiaaliset kohtaamiset ja yhteisöllisyys tulevat korostumaan. Keskustan tyhjät tilat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia erilaisille työelämän ulottuvuuksille, uudenlaiselle työn tekemiselle ja kohtaamisille. Lahti on muotoilun, musiikin, teatterin ja kuvataiteen kaupunki. Tällä on pitkät juuret suomalaisen kulttuurikoulutuksen kentällä. Tämän tulee myös näkyä tulevaisuudessa Lahden keskustassa. Kulttuuri on kestävän, elinvoimaisen kaupungin sydän.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Suoraan hankkeen toiminnasta ja sen tuloksista hyötyviä varsinaisia kohderyhmiä ovat keskustan alueen kivijalkaliiketilojen toimijat, kiinteistöjen omistajat, liiketilojen omistajat, keskusta-alueen asiakkaat sekä keskustassa asioivat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Keskusta-alueiden kivijalkaliiketilojen uudenlaiset ratkaisut ja niiden hyödynnettävyyden parantaminen kiinnostaa valtakunnallisesti myös kaikkien muiden kaupunkien keskusta-alueita, joita tämän hankkeen tulokset välillisesti hyödyttävät. Lahti City ry on aktiivinen toimija Elävät Kaupunkikeskustat ry:ssä sekä 20 kaupungin toiminnanjohtajien verkostossa, jota kautta hankkeen tuloksia saadaan laajasti valtakunnalliseen levitykseen.

Lisäksi hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat taide- ja kulttuurialan toimijat, joiden mahdollisuudet löytää toiminnalleen sopivia, yleensä lyhytaikaisia, tiloja helpottuu. Lisäksi hankkeen pilotointivaihe on tarkoitus toteuttaa tämän kohderyhmän kanssa. Lahti City toimii myös aktiivisesti paikallisten taiteilijoiden, artistien ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa, jotka ovat kärsineet koronan aiheuttamista seurauksista. Lyhytkäyttömahdollisuuksien ja ei-kaupallisten toimintojen tuominen kivijalkatiloihin paikallisiksi vetovoimatekijöiksi tukee ja hyödyttää juuri näitä tekijöitä ja toimialoja.

Kaupan murroksen ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen seurauksena syntyy uudenlaisia yritysmuotoja ja kivijalkatoimintamalleja. Siten välillisenä kohderyhmänä voidaan katsoa olevan myös kivijalkatilojen lyhytkäyttöä kaipaavat yritykset ja yrittäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 162 230

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 162 230

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 192 511

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 192 511

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Projektille on tehty Suvauskoneella sukupuolivaikutusten arviointi. Testin mukaan projekti edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma ei ole keskeisessä roolissa hankkeessa. Projekti kohdistuu tasapuolisesti eri sukupuolten edustajiin, ja esimerkiksi käyttäjätutkimuksessa kiinnitämme huomiota fokusryhmien heterogeenisyyteen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Vaikka luonnonvarojen käytön kestävyys ei suoranaisesti ole hankkeen tavoitteissa kirjattuna, kaikessa kohderyhmätoiminnassa pyritään ottamaan kestävän kehityksen periaatteet huomioon, koska ne vaikuttavat yhä enemmän yritysten toimintaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä ei ole kirjattu hankkeen tavoitteisiin, voidaan nähdä että esimerkiksi digitalisaation, yhteiskehittämisen ja uudenlaisen ajattelun ja kulttuurin muutos edistää myös tätä kestävyyden aspektia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Vaikka kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuutta ei ole kirjattu hankkeen tavoitteisiin, myös kaupunkien keskustojen kivijalkatoiminta ja uudenlaiset käyttömuodot saattavat tulevaisuudessa sisältää elementtejä, jotka edistävät luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Tätä tavoitetta ei ole kirjattu hankkeen tavoitteisiin, mutta hankkeen toteutuksessa pidetään mielessä myös ekologinen kestävyys yhtenä tulevaisuuden vaateena, johon myös yritysten ja esim. kiinteistönomistajien on otettava omassa toiminnassaan huomioon.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanketta ei toteuteta Natura 2000 -ohjelma-alueella.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 6
Digitaalisten ratkaisujen ja digitaalisten työkalujen myötä esim. markkinoinnissa voidaan vähentää materiaalimääriä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 4
Lisätään tietoisuutta uusiutuvista energialähteistä ja niiden hyödyntämisestä esim. kivijalkaliiketilojen ikkunat taloyhtiöiden remonttien yhteydessä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeen toimilla voidaan edistää paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä tukemalla digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa ja mahdollistamalla uudenlaista ajattelua tukemalla vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Lisäksi erilaiset syntyneet toimintamallit tukevat ja mahdollistavat yrittäjyyttä keskustassa. Välillisesti hanke mahdollistaa myös uusia yrittäjien ja muiden toimijoiden välisiä verkostoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen toimilla voidaan edistää aineettomien/digitaalisten tuotteiden ja palvelujen syntymistä hyödyntämällä hankkeessa kerättyä uutta tietoa, jota viestitään laajasti eri kohderyhmille. Lisäksi hankkeessa osallistetaan mm. kaupunki- ja palvelumuotoilun menetelmin keskusta-alueen eri toimijoita yhteiseen kehittämiseen ja hyödynnetään heidän osaamistansa ja kokemuksia kestävien ratkaisujen saavuttamiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 5 6
Hankkeen toimilla pyritään lisäämään kestävää liikkumista keskustan alueella. Aktiivisessa käytössä ja tiiviisti toistensa läheisyydessä olevat kivijalkatilat houkuttelevat kävelemään keskustassa. Samalla tyhjäkäytössä olevia tiloja voisi hyödyntää esim. usean toimijan yhteisinä noutopisteinä, varastoina, sosiaalisina tiloina ja muuna ei-asiakastilana.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Liiketoimintamahdollisuuksien parantuminen keskustassa lisää yrittäjien hyvinvointia. Lisäksi keskustan elpyminen vaikuttaa myös sen viihtyisyyteen, millä on vaikutuksia keskustan asukkaille ja siellä asioiville.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Tavoitteena on kaikille avoin ja houkutteleva liiketoiminnan ja asumisen ympäristö joka tarjoaa hyvän kaupunkikokemuksen riippumatta kokijan roolista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Pyritään luomaan uudenlaista ajattelun ja kulttuurin muutosta, jossa kaikkien näkökulmat otetaan huomioon. Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä luovan alan ja kulttuuritoimijoiden kanssa, ja mahdollistetaan uudenlaista kaupunkitilan elävöittämistä ja vuoropuhelua kaupallisuuden ja ei-kaupallisuuden välillä.
Kulttuuriympäristö 5 5
Kivijalkatilojen uudenlainen käyttö ja kokeilut mahdollistavat uudenlaista kaupunkikulttuuria, joka tuo lisäarvoa.
Ympäristöosaaminen 0 4
Hankkeessa välillisesti tuodaan esille erilaisia kestäviä, ympäristöystävällisiä mahdollisuuksia, joita voidaan huomioida kiinteistöjä remontoitaessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

LUT-yliopiston, LAB-ammattikorkeakoulun ja Lahti City ry:n yhdessä toteuttamassa Dikkaa-hankkeessa tarkasteltiin, miten koronaviruksen aiheuttama pitkään jatkunut poikkeustilanne, muiden kriisien mukanaan tuoma hintojen nousu, työn tekemisen uudet muodot ja vauhdittunut kaupankäynnin digitalisoituminen ovat vaikuttaneet Lahden keskustan kivijalkaliiketoimintaan ja kiinteistöihin ylipäätään, kun ihmisten arki, käyttäytyminen, kohtaamiset ja kulutustottumukset merkittävällä tavalla joutuivat myllerrykseen.
Hankkeessa pyrittiin nopeuttamaan keskusta-alueen toipumista koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta hyödyntämällä uudenlaisia digitaalisia ja visuaalisia ratkaisuja kysynnän ja tarjonnan kohtauttamiseen. Hankkeessa selvitettiin, miten digitaalisuuden avulla voidaan nopeuttaa tyhjien kivijalkaliiketilojen käyttöönottoa sekä muuttaa liiketiloja aktiivisemmiksi esimerkiksi taiteen avulla. Aineisto kerättiin haastatteluilla, kyselyillä, kokeiluilla, foorumeissa ja muissa tilaisuuksissa, joihin osallistui mm. kivijalkayrittäjiä, kiinteistönomistajia, liiketilojen hallinnoijia ja kaupungin edustajia, ja tietoa tuloksista jaettiin monikanavaisesti mm. somen, aamukahvitilaisuuksien ja julkaisujen sekä median kautta. Hahmottui kuva kiinteistöjen ja kivijalan haasteista mutta myös mahdollisuuksista kaupunkikokemuksen vahvistajina.

Tulosten mukaan kiinteistöjen menestymiseen tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaista ajattelua ja kivijalkaan entistä monipuolisempaa käyttöä, kaupan lisäksi vaikkapa pop up -toimintaa, taidetapahtumia ja yhteisöllisiä työtiloja. Se merkitsee joustavia sopimusmalleja erilaisille käyttäjille, digitaalisten työkalujen hyödyntämistä ja toimijoiden osaamisen yhdistämistä. Kivijalan parempi saavutettavuus edellyttää myös uudenlaista osaamista välittää tilaa sekä miettiä tilan toimivuutta ja sen suhdetta ympäristöönsä.
Hankkeessa kehitetty Dikkaa-malli tarjoaa kiinteistöjen ja liiketilojen omistajille, toimitilojen välittäjille sekä liiketilojen käyttäjille oivalluksia ja käytännön ehdotuksia, joilla tilan voi muuttaa paremmin saavutettavaksi, ja näin lisätä keskustan elinvoimaa.