Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77852

Hankkeen nimi: Arctic Smart Future Technologies - ASFT

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.5.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 020798600

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laitinen Heli

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projekti-insinööri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heli.laitinen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 478 0234

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa ja sen eri maakunnissa on toteutettu EU:n älykkään erikoistumisen strategiaa (S3) jo vuodesta 2013 lähtien. Lähtökohtana maakunnissa tehdylle S3-työlle on ollut löytää maakuntien vahvuudet ja mahdollisuudet, joiden päälle rakentaa älykästä erikoistumista. Maakunnissa älykäs erikoistuminen on perustunut pitkälti niissä tehtyihin maakuntaohjelmiin ja -strategioihin. Älykkäällä erikoistumisella tarkoitetaan alueen merkittävien kilpailuetujen ja vahvuuksien tunnistamista ja niiden priorisointia sekä alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittämistä.

Älykkään erikoistumisen kehityksessä keskeistä on pyrkiä lisäämään ja kehittämään alueen innovaatio- ja vientipotentiaalia, verkottuneisuutta sekä yrittäjyyttä. Alueellinen kilpailukyky ja innovatiivisuus perustuvat pitkällä tähtäimellä näihin vahvuuksiin. Älykkään erikoistumisen yleiset tavoitteet ovat innovatiivisuus, yrittäjämäinen etsiminen ja vientivaltaisuus. EU viitoittaakin Eurooppa 2020 -strategiassaan kasvustrategian tulevalle vuosikymmenelle.

Tämän hankkeen kehitystavoitteena on, että oppilaitokset ovat erikoistuneet teknologiavalinnoissaan, tehneet keskinäisen työnjaon resursseista ja osaamisesta, ja tarjoavat erikoistumisen ja työnjaon avulla yrityksille laajempia ja kattavampia palveluita Industry 4.0 tematiikkaan liittyvään yritysten tuotekehitykseen.

Edelleen jaoteltuna:
• Luoda Industry 4.0 ajatteluun perustuen uutta osaamista alueelle, löytää uusia teknologioita ja niihin liittyviä sovellusmahdollisuuksia
• Kehittää toimialojen ja oppilaitosten välistä vuorovaikutusta ja poikkitieteellistä tki-yhteistyötä
• Parantaa oppilaitosten välistä työnjakoa (teknologiavalinnat) teknologioihin liittyvää osaamisen jakamista ja resurssien (ml. tki-ympäristöjen) viisaampaa käyttöä.
• Laatia olemassa olevien laitteiden ja osaamisten tietopankki. Tavoitteellistaa resurssien, laitteiden ja tietoperustan yhteissuunnittelua oppilaitosten kesken. Suunnitella maakunnan uusia teknologiahankintoja yhdessä, erikoistumisia kunnioittaen.
• Parantaa palveluiden saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhteistoteutuksia kasvattaen näin yritysten innovatiivisuutta.
• Parantaa maakunnan veto/pitovoimaa tarjoamalla selkeämmin uusiin teknologioihin liittyvät osaamiset ja resurssit yritysten kasvun tueksi. Mahdollistaa uusien, kiinnostavien työpaikkojen syntymisen ja yritysten kehittymisen Industry 4.0 teknologiaratkaisujen nostaessa mm. yritysten digitaalisuuden tasoa.

Hankkeen tuloksia ovat:
- Selvitys potentiaalisten Industry 4.0 teknologioiden toimivuudesta maakunnan yritysten menestystekijänä (teknologiat ja esimerkkitapaukset, miten yritykset voivat niitä hyödyntää).
- Selvitys oppilaitosten teknologisesta kärkitarjoomasta sekä siihen liittyvästä työnjaosta + yhteistyömallista.
- Portfoliot osaamisprofiileista, millä jo hankittujen laitteisiin liittyvä osaaminen jaetaan toisten oppilaitosten ja yritysten käyttäjille jotta yhteiskäytön mahdollisuudet paranevat.
- Näkemys potentiaalisista, uusista teknologioista ja niiden soveltamismahdollisuuksista (messukäynnit). Suunnitelma täydentävistä tulevaisuuden teknologioista koko Lapin maakunnan tarpeisiin -> Roadmap, joka ohjaa myöhemmin oppilaitosten keskinäistä työnjakoa ja hankintoja.
- Valittu parhaat yritysten teknologista kehitystä tukevat työkalut, jotka on pilotoitu yhdessä yritysten kanssa. Arvioidaan pilottien vaikuttavuus ja se, miten yritykset ottavat käyttöön uudet ratkaisut osana liiketoiminnan kehittämistä.
- Toimintamalli oppilaitosten Industry 4.0 pohjaiselle yhteistyölle ja aktiiviselle vuoropuhelulle yritysten kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmät ovat seuraavat:
• Lappilaiset oppilaitokset ja niiden kehittämisympäristöt
• Lappilaiset yritykset, jotka hyödyntävät oppilaitosten kehittämisympäristöjä
• Maakunnassa toimivat mikro/pk-yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaupungit ja kunnat, yhteisöt, elinkeinonkehittäjät, TKI- toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 541 887

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 500 141

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 677 361

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 625 178

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson

Kunnat: Rovaniemi, Kittilä, Keminmaa, Sodankylä, Enontekiö, Kolari, Salla, Tornio, Pelkosenniemi, Ylitornio, Savukoski, Simo, Posio, Muonio, Inari, Pello, Ranua, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolinäkökulma on huomioitu ja hankkeen toteuttajien perustoiminnassa. Hankkeella ja sen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia toteuttajien normaaliin toimintaa tai niillä ei ole merkitystä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Sukupuolinäkökulmalla ei siis ole merkitystä projektin toiminnalle. Näitä perusteluita tukevat myös suvaus-työkalulla saadut tulokset.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
kts. yllä
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
kts. yllä

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei merkittävää vaikutusta. Hankkeen tuloksena syntyvä maakunnallinen Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillistä vaikutusta kohteeseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei merkittävää vaikutusta. Hankkeen tuloksena syntyvä maakunnallinen Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillistä vaikutusta kohteeseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 0
Ei merkittävää vaikutusta. Hankkeen tuloksena syntyvä maakunnallinen Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillistä vaikutusta kohteeseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei merkittävää vaikutusta. Hankkeen tuloksena syntyvä maakunnallinen Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillistä vaikutusta kohteeseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Ei merkittävää vaikutusta. Hankkeen tuloksena syntyvä maakunnallinen Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillistä vaikutusta kohteeseen. Hankkeen tutkimusteemat kattavat myös luonnonvarojen moninaiskäytön luonnonvarojen hyödyntämisen näkökulmasta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta. Hankkeen tuloksena syntyvä Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillisen vaikutusta kohteeseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta. Hankkeen tuloksena syntyvä Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillisen vaikutusta kohteeseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 6
Hankkeen tuloksena syntyvä maakunnallinen Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillisen vaikutusta kohteeseen. Hankkeessa luodaan maakunnallisille pk-yrityksille uusia liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeen tuloksena syntyvä maakunnallinen Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillisen vaikutusta kohteeseen. Hankkeessa luodaan vuorovaikutusta eri tutkimusalojen kesken ja lisätään yrittäjien tietämystä toiminnan ja palveluiden kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Hankkeen tuloksena syntyvä maakunnallinen Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillisen vaikutusta kohteeseen. Liikkuminen, teknologiset sovellukset (automatisaatio), etäisyyksien hallinta digitalisuuden avulla ja turvallisuus.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 2
Ei merkittävää vaikutusta. Hankkeen tuloksena syntyvä maakunnallinen Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillinen vaikutusta kohteeseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei merkittävää vaikutusta. Hankkeen tuloksena syntyvä maakunnallinen Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillinen vaikutus kohteeseen. Hanke toimii avoimesti ja on tasavertainen, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua. Hanke tukee monialaista yhteistyötä, joka omalta osaltaan edistää tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei merkittävää vaikutusta. Hankkeen tuloksena syntyvä maakunnallinen Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillinen vaikutus kohteeseen. Hankkeen (osaamiskeskittymän) tutkimusteemat kohdentuvat myös yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei merkittävää vaikutusta. Hankkeen tuloksena syntyvä maakunnallinen Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillinen vaikutus kohteeseen.
Ympäristöosaaminen 1 3
Hankkeen tuloksena syntyvä Industry 4.0 verkosto tuottaa palveluja ja edistää hankkeita, joilla tuotetaan välillinen vaikutus kohteeseen. Keskeinen osa osaamiskeskittymän yhteistä tutkimustoimintaa. Vähähiilisyyden edistäminen voi olla yksi pilotoitavista teemoista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Arctic Smart Future Technologies (ASFT) oli neljän lappilaisen oppilaitoksen (Lapin ammattikorkeakoulu (koordinoija), Lapin yliopisto, Ammattiopisto Lappia ja Lapin koulutuskeskus REDU) yhteinen hanke. Hanke toi reilun puolentoista vuoden ajaksi tekijöitä yhteen neljästä lappilaisesta oppilaitoksesta. Tavoitteena oli kehittää yhteistyötoimintamallia sekä tiekarttaa oppilaitosten tulevaisuuden kehittämissuuntia varten sekä oppilaitosten ja lappilaisten mikro- ja pk-yritysten yhteistyön parantamiseksi. Oppilaitosten ja yritysten kesken tehdään jo paljon yhteistyötä, mutta hankkeen piloteissa yhteistyötä laajennettiin monipuolisesti eri alojen välillä. Hankkeessa ammattiopistot ja korkeakoulut tekivät myös ensimmäistä kertaa yhteistyötä näin laajassa mittakaavassa. Yhtenä uutuusarvona hankkeessa oli ajatus koota oppilaitosten kehittämisympäristöjä sekä oppilaitosten tarjoamia palveluja yhteiseen Ardico-portaaliin. Ardico-portaaliin koottiin hankkeessa yhteinen Teollisuus 4.0 -osio, jossa avataan teollisuus 4.0 käsitettä sekä kuvataan ASFTn tuloksina syntyneitä yhteistyön toimintamallia sekä tiekarttaa.
Hankkeessa tehtiin laajaa kartoitustyötä, johon liittyen vierailtiin benchmarkkauskohteissa eri puolilla Suomea, haettiin laajasti tietoa, käytiin keskusteluja oppilaitoksissa sekä lappilaisten yritysten kanssa ja toteutettiin työpajoja. Työn sujuvuuden varmisti hyvin yhteen toimiva hanketiimi, jonka sisällä jaettiin avoimesti tietoa ja työskenneltiin aktiivisesti toimien toteuttamiseksi. Tavoitteena oli hahmottaa teollisuus 4.0 mukaisen osaamisen taso oppilaitoksissa sekä kartoittaa lappilaisten yritysten ajatuksia ja tarpeita teknologioiden ja osaamisen suhteen. Hankkeessa toteutettiin yhteensä kuusi yrityspilottia, joissa oli mukana eri alojen yrityksiä Lapista. Pilotteihin osallistui yhteensä 10 lappilaista yritystä. Piloteissa ajatuksena oli se, että yritykset voivat niiden kautta testata oppilaitoksista löytyviä teknologioita ja osaamista. Pilotit osoittivat konkreettisesti sen, miten monipuolisesti ammatti -ja korkeakoulujen välillä voidaan tehdä yhteistyötä.