|
|
|
Hankekoodi: A77872
Hankkeen nimi: Joustavan ja terveellisen asumisen rakentajat – JOTAR
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 2844561-8
Jakeluosoite: Kalevantie 4
Puhelinnumero: 0294 5211
Postinumero: 33014
Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto
WWW-osoite: http://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Palomäki Virpi Marja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virpi.palomaki(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 4487142
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yli vuoden kestänyt Covid-19-pandemia on kyseenalaistanut monia asuinrakentamisen ja työnteon nykykäytäntöjä. Mittava osa työtehtävistä on siirtynyt koteihin, jotka eivät täytä ammattimaisen työnteon vaatimuksia tilanpuutteen, huonejaon, äänieristyksen tai ergonomian suhteen. Nykyisillä rakennustyypeillä ja tehokkaasti rakennetuilla asuinalueilla ei ole mahdollista toteuttaa sosiaalisen etäisyyden vaatimuksia eikä karanteeniolosuhteita. Asuinrakentamisessa olisi myös mahdollista hyödyntää tehokkaammin puun tutkittuja terveysvaikutuksia. Lisäksi digitaalinen hyvinvointiteknologia ja sen tuomat mahdollisuudet kehittyvät niin nopeasti, että vallitseva rakentamistapa ei ole pystynyt hyödyntämään kaikkia mahdollisuuksia.
Näitä ongelmia ratkaisemaan on Suomessakin käynnistetty useita tutkimus- ja selvityshankkeita, mutta määrätietoista työtä tarvitaan edelleen uuden tutkimustiedon siirtämiseksi osaksi asuntosuunnittelun ja -rakentamisen, sekä erilaisten asumis-, hyvinvointi- ja hoivapalvelujen tarjoajien käytäntöjä. JOTAR-hankkeessa uusi tieto tuodaan sovellettuna suoraan toimijoiden käyttöön. Hankkeen keskeiset operaatiot koostuvat yritysten ja organisaatioiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, jossa pyritään liiketoiminta- ja toimintamallien, sekä tuotteiden, teknologioiden ja palveluiden kehittämiseen.
Läpäisevinä tavoitteina ovat vähähiilisyyden ja kiertotalouden edistäminen. Siksi hankkeessa keskitytään puurakentamiseen sen pienemmän hiilijalanjäljen ja suuremman hiilikädenjäljen vuoksi. Puurakenteiden kiertotalousominaisuudet ovat erinomaiset, vaikka niiden soveltaminen nykyrakentamisessa on vielä vähäistä. Lisäksi uudet tutkimustulokset viittaavat puun myönteisiin psykofyysisiin terveysvaikutuksiin. JOTAR-hanke edistää kiertotaloutta myös asumisen elinkaariajattelun kautta. Joustavat ja muuntautuvat tila- ja rakenneratkaisut, sekä mahdollisuus järjestää hoivapalveluja kotipiirissä vähentävät tarvetta vaihtaa asuntoa tai asuinaluetta. Vähähiilisyyttä edistää merkittävästi etätyö, joka laajamittaisesti toteutuessaan vähentää liikkumistarvetta ja liikenteen päästöjä.
Hankkeen tuloksena siihen osallistuneet yksityiset ja julkiset organisaatiot saavat uusia, heitä varten räätälöityjä tai valmiiksi mietittyjä rakentamisen ratkaisuja, uutta osaamista ja tietoa etätyön, eristämisen ja kotiin tuotavien palvelujen vaatimista edellytyksistä sekä tietoa puun hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat yksityiset ja julkiset organisaatiot, jotka suunnittelevat ja tuottavat asuntorakentamista, sekä asumista tukevia palveluja. Yksityisiä organisaatioita ovat esimerkiksi asuntorakennuttajat, rakennusliikkeet, rakennusosien ja -materiaalien tuottajat, suunnittelutoimistot, hyvinvointi- ja hoiva-alan palveluntarjoajat, sekä digitaalisia järjestelmiä ja erilaisia hyvinvointiteknologia laitteita ja kokonaisuuksia tarjoavat yritykset. Julkisia organisaatioita voivat olla asuinalueiden kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta vastaavat kunnat, sekä sote-uudistuksen toteutuessa hallituksen kaavailemat hyvinvointialueet. Jos nykyinen kuntaperustainen järjestelmä jatkuu, hyvinvointi- ja hoivapalveluja tuottavat myös kunnat.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat asukkaat, sekä palvelujen ja etätyötilojen käyttäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 190 484
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 185 025
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 238 105
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 231 281
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Kurikka, Alajärvi, Lapua, Kauhajoki, Seinäjoki, Karijoki, Ähtäri, Teuva, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava, Soini, Alavus, Isokyrö, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Kuortane
Jakeluosoite: Kampusranta 9 C
Postinumero: 60320
Postitoimipaikka: Seinäjoki
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 4 |
| Hankkeessa suunnitellaan kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ja käytetään uusiutuvia materiaaleja, erityisesti puuta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 2 |
| Hankkeen toimilla pyritään vähentämään ilmastonmuutosta kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen avulla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 2 |
| Etätyöskentelyllä vähennetään liikenteen päästöjä, jolla on vaikutuksia ilmansaaste- ja hiilidioksidipäästöihin, mikä vaikuttaa monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Etätyöskentelyllä vähennetään liikenteen päästöjä ilmakehään ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 2 |
| Hankkeella on vaikutuksia ilman laatuun vähenevän liikenteen kautta, joka vaikuttaa eliöihin ja elinympäristöihin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 4 |
| Suunniteltavissa ja räätälöidyissä tilaratkaisuissa huomioidaan materiaalitehokkuus sekä uusiutuvien ja uusiomateriaalien käyttömahdollisuudet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 2 |
| Suunniteltavissa ratkaisuissa huomioidaan uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuudet. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 7 |
| Hankkeessa tehdään konkreettista yhteistyötä paikallisten yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Vaikutetaan paikallisiin toimijoihin tuottamalla kestäviä ratkaisuja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 5 |
| Parannetaan käytännön etätyöskentelyolosuhteita, joihin liittyy vahvasti aineettomien etäpalveluiden käyttö. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 2 |
| Etätyöratkaisujen kehittyminen vaikuttaa työmatkaliikenteen vähenemiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 5 |
| Sekä uusien asuntojen ja tilaratkaisujen suunnittelulla ja räätälöinnillä että niihin liitetyillä materiaalien hyvinvointivaikutusten huomioimisella parannetaan hyvinvointia. Teknologisilla ratkaisuilla lisätään asumisen turvallisuutta ja mahdollistetaan palvelujen saatavuus. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 3 |
| Kaikkien käyttöön tarkoitetuilla työskentelyolosuhteiden parantamisella edistetään tasa-arvoa. Hankkeessa tehtävillä toimenpiteillä lisätään perinteisten alojen tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Kaikkien käyttöön tarkoitetuilla työskentelyolosuhteiden parantamisella edistetään yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Kaupunkisuunnittelunäkökulmassa pitää huomioida myös kulttuuriympäristön tuomat vaatimukset. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 3 |
| Hankkeen toimenpiteiden kautta mukana olevien toimijoiden ympäristöosaaminen kasvaa. Puurakentaminen toimii hankkeessa ympäristövaikutusten kärkenä. | ||
Hankkeen tavoitteena oli jalkauttaa joustavan ja terveellisen asumisen tutkittuja malleja yksityisten ja julkisten organisaatioiden käytäntöihin. Hankkeen tavoitteet nousivat meneillään olleesta pandemiatilanteesta, ja teemoiksi nousivat etätyön mahdollistavat suunnitteluratkaisut, kotiin tuotavien palveluiden mahdollisuudet sekä puun hyvinvointi- ja terveysvaikutukset. Pandemian aikana mittava osa työtehtävistä siirtyi koteihin, jotka eivät täytä ammattimaisen työnteon vaatimuksia. Nykyisillä rakennustyypeillä ja tehokkaasti rakennetuilla asuinalueilla ei ole myöskään mahdollista toteuttaa sosiaalisen etäisyyden vaatimuksia tai karanteeniolosuhteita. Myös palveluiden tuominen koteihin on haasteellista.
Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikkö teki hankkeessa suunnitelmat viiteen de minimis -tuelliseen pilottikohteeseen. Pilottikohteet noudattivat hankkeen teemoja: etätyön mahdollistavat tilat, kotiin tuotavat palvelut sekä puun käyttö ja sen terveysvaikutusten soveltaminen. Toteutetut pilotit olivat: ikääntyneiden asuntojen suunnittelu rivitalokohteeseen, etätyötilan suunnittelu asunto-osakeyhtiölle, nuorten ammatillisen perhekodin tilojen suunnittelu, vähähiilisen puukerrostalon suunnittelu sekä palvelujen tuonti asuinalueelle ja ikääntynieden ja nuorten asumisen yhdistäminen. Pilottien lisäksi käynnistettiin puukerrostalorakentamiseen liittyvä demosuunnittelu Alajärven kaupungin kanssa. Hankkeen TAU:n osuuden tuloksena osallistuneet yksityiset ja julkiset organisaatiot saivat uusia, heitä varten räätälöityjä tai valmiiksi mietittyjä rakentamisen ratkaisuja.
Kaikki de minimis -tuellisiin pilotteihin osallistuneet yritykset olivat kiinnostuneita viemään pilotteja eteenpäin, ja ainakin osa niistä tulee toteutumaan. Rakennushankesuunnitelmat etenevät kuitenkin hitaasti käytäntöön, ja toteutukseen ei päästä hankkeen aikana. Toteutuessaan mm. puukerrostalosuunnitelmat ovat alueellisesti vaikuttavia, ja edistävät alueen asuntorakentamisen siirtymistä puurakentamiseen betonirakentamisen sijaan. Samalla edistetään valtakunnallista tavoitetta puurakentamisen lisäämisestä liittyen hiilinielujen ja -varastojen lisäämiseen asuinalueilla.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun tavoitteena oli järjestää neljä yhteiskehittämiseen pohjautuvaa työpajaa. Työpajojen kohderyhmään kuului asuntosuunnittelua tekevät tahot, rakennuttajat ja rakentajat, hoiva- ja hyvinvointipalveluiden tarjoajat sekä palveluiden käyttäjät. Tavoitteena oli saada kohderyhmä tutustumaan älylaitteisiin ja asumista turvaavaan teknologiaan sekä siihen, miten erilaisia kotiin tuotavia palveluita olisi hyvä huomioida jo asuntosuunnittelun aikana. Työpajoissa esiteltiin erilaisia ympäristönhallinta- ja turvajärjestelmiä, ja miten ne ylläpitävät ja tukevat itsenäistä asumista. Työpajat keräsivät yhteensä 54 osallistujaa, joka kertoo, että sidosryhmissä tiedostetaan tulevaisuuden asumiseen liittyviä tarpeita.
Välittöminä tuloksina SeAMK:lla voidaan pitää sitä, että kaikki hankkeelle kaavaillut työpajat järjestettiin ja niissä saatiin vietyä osallistujien keskuuteen uutta ja innovatiivista tietoa hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista. Työpajojen tärkeimpänä vaikutuksena voidaan pitää sitä, miten ne tuottivat osallistujille uutta tietoa ja kehittämisen mahdollisuuden omaan työympäristöön.
Hankkeen toimenpiteistä on kirjoitettu julkaisu: Tulevaisuuden asuminen – joustavuutta ja hyvinvointiteknologiaa. Julkaisu on ladattu hankkeiden kotisivulle ja julkaistu TAU:n verkkojulkaisuna https://trepo.tuni.fi/handle/10024/150745