Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77900

Hankkeen nimi: Kestävää nostetta matkailuyrityksiin Oulun seudulla

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0187690-1

Jakeluosoite: PL 22

Puhelinnumero: 040 359 4236

Postinumero: 90015

Postitoimipaikka: Oulun kaupunki

WWW-osoite: http://www.businessoulu.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Hannele Lotvonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Rahoitusasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.lotvonen(at)businessoulu.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 359 4236

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tausta

Matkailu on ollut yksi koronavaikutusten suurimmista kärsijöistä ja toimialan elpyminen tulee olemaan haastava. Oulun seudun matkailutulo on 450 milj. € ja työllistävä vaikutus 4 500 htv. Oulun seudulla rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 2020 35,1%. Yritysten kassat ovat nyt tyhjiä ja uudelleen käynnistyvään matkailukysyntään reagointi onnistuu vain seututason toimialayhteistyön ja pk-yritysten tarpeisiin kohdennetun toiminnan kautta. Matkustamisen avautuessa koronarajoitteista kilpailu tulee kaikilla markkinoilla olemaan erittäin kovaa ja Oulun seudun matkailuun täytyy löytyä tukea.

Tämä hanke on valmisteltu Oulun seudun matkailun reagoinniksi nopean elpymisen vauhdittamiseen sekä avautuvassa markkinatilanteessa tapahtuvaan toiminta- ja kilpailukyvyn kehittymiseen.

Oulun seudun matkailuyritysten keskeiset haasteet ja hankkeen päätavoitteet ovat:
1. Tavoittaa koronapandemian takia muuttunut ja uudelleen käynnistyvä matkailukysyntä.
2. Kohdentaa oma toiminta ja sen kehitys mahdollisimman osuvasti ja nopeasti elpyvään matkailukysyntään koronapandemian hellittäessä.

Hankkeen työpaketeilla tuetaan koronapandemiasta kärsivien Oulun seudun matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alojen pk-yritysten toipumista ja kilpailukykyä:
• Elpyvään kysyntään vastaavien matkailusisältöjen sekä markkinoinnin toteuttaminen. Koronan aiheuttama markkinamurros on muuttanut toimintamalleja ja vaatii aiemman kaupallisesti kannattavan tuotannon uudistamista sekä markkinoinnin ja myynnin edistämisen toimintamallien uudistamista vastaamaan matkailun näkyvyys- ja jakelutievaatimuksiin.
• Nouseva kysyntä (lähimatkailu, kestävä matkailu) tarjoaa kasvupotentiaalia Oulun seudun matkailuyrityksille. Kulutuskäyttäytymisen muutokseen vastaavien matkailusisältöjen ja uusien markkinointitoimenpiteiden kehittämisellä mahdollistetaan matkailuyrityksille pääsy uusiin asiakas-, markkina- ja jakelutierakenteisiin.

Läpäisevänä tavoitteena on auttaa matkailuyritysten liiketoimintaa tiedolla johtamisella: ajantasaisen ja ennakoivan tiedon avulla matkailuyritykset palautuvat kriisistä nopeammin.

Toimenpiteet muodostuvat Oulun seudun matkailuyritysten, hankkeen toteuttajien sekä sidosryhmien yhteisesti toimeenpantavista työpaketeista tavoitteiden saavuttamiseksi: a) kysynnän tavoittamiseksi ja b) osuvasti palveluita tuottaen.

Business Oulu: Koordinaatio, Pk-yritysten elpymisen vauhdittamisohjelma
Toimenpiteet: Nouseviin trendeihin vastaavat yritystyöpajat, Elpyvän kysynnän tuotteistaminen, Elpymistä edistävän tiedolla johtamisen toimintamalli ja toimenpiteet, Hankkeen pääkoordinaatio ja viestintä

Oulun Matkailu Oy / Visit Oulu: Yhteismarkkinointi ja seudullinen yhteiskehittäminen.
Toimenpiteet: Oulun seudun matkailu näkyväksi ja ostettavaksi elpyvillä matkailumarkkinoilla, Oulun seudun matkailuyrityksille näkyvyyttä ja kysyntää nousevista matkailutrendeistä

Kalajoki Matkailuyhdistys: Lähimatkailun kehittäminen seudullisesti, alueelliset toimeenpanot
Toimenpiteet: Reagointi lähimarkkinoiden kasvuun, Kalajoen vastuullinen ja digitaalisesti ostettava matkailutuotanto

Humanpolis: Kestävä kehittäminen, alueelliset toimeenpanot
Toimenpiteet: Kestävä matkailu, Digitalisaatio, yhteismarkkinoinnin toimintamallin kehittäminen, Tuotekehitys, tiedolla johtaminen, Investoinnit

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat matkailuyritykset, joille hankkeen toimenpiteet on kohdennettu. Matkailuyritykset ovat kärsineet COVID19 -pandemian vuoksi ja yritysten tulot ovat tippuneet suuresti. Hankkeen toimilla autetaan matkailuyrityksiä kehittämään ripeästi toimintaansa ja olemaan kilpailukykyisempiä. Hankkeen toimet on kohdennettu ensisijaisesti VisitOulun matkailutoimijoille sekä Oulun, Kalajoen ja Rokua UNESCO GLobal Geopark -alueen matkailuyrityksille.

VisitOulun toteuttaman Oulun seudun matkailun yhteismarkkinoinnissa on mukana noin 80 Oulun seudun matkailuyritystä (erityisesti Oulun kaupungin alueelta) sekä yhteensä yhdeksän matkailukohdetta (Oulu, Rokua Geopark, Kalajoki, Syöte, Raahe, Hailuoto, Liminka, Kempele, Ii), joiden matkailuyrityksiin VisitOulun toiminta ja toimenpiteet vaikuttavat myös laajasti.

Kalajoki Matkailuyhdistyksen toiminnassa on mukana matkailuyrityksiä Kalajoelta ja sen lähialueelta, kuten Raahesta ja Alavieskasta. Yhdistyksen jäsenyritysten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana ja yritysverkostoon kuuluu nyt lähes 70 matkailualan tai läheisesti Kalajoen matkailusta hyötyvää yritystä. Osalla Kalajoen alueen matkailuyrityksillä on myös liiketoimintaa Oulun seudun muissa kohteissa.

Rokua Geopark alueella on noin 50 paikallisen yrityksen ja yhdistyksen muodostama Geopark-toimijoiden verkosto. Pääosa näistä yrityksistä ja yhdistyksistä harjoittaa matkailua tai matkailuun läheisesti liittyvää toimintaa vähintään merkittävänä osana niiden toimintaa ja useat näistä yrityksistä ovat olleet mukana kansainvälisen matkailun kehittämisen hankkeissa.

Hankkeen toteuttajien verkostojen avulla saadaan välitettyä tietoa kaikille avoimista toimenpiteistä sekä tietoa kansallisesti toimivien sisarhankkeiden toiminnasta ja tuloksista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat muiden alueiden matkailuyritykset, jotka hyötyvät hankkeen aikana syntyvistä tuotoksista. Lisäksi kansalliset yhteistyö-/sisarhankkeet tuottavat tietoa ja materiaalia, esimerkiksi tiedolla johtamiseen liittyen, joita voivat hyödyntää yritykset koko maakunnan alueella.

Useat hankkeen tilaisuuksista ja tapahtumista ovat sellaisia, joihin voi osallistua kuka tahansa.
Matkailijat ja asukkaat ovat myös välillisiä hyötyjiä parantuvien, kestävämpien, turvallisempien ja kiinnostavampien tuotteiden ja palvelujen johdosta. Alueen asukkaat ja kunnat hyötyvät matkailun aluetaloudellisten vaikutusten, työpaikkojen ja verotulojen kasvun myötä. Myös erilaiset koulutusorganisaatiot, teknologiatoimittajat ja tutkimusorganisaatiot hyötyvät hankkeen toiminnoista välillisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 771 817

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 746 843

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 855 989

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 834 525

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Ylivieskan, Oulun

Kunnat: Utajärvi, Oulu, Kalajoki, Lumijoki, Kempele, Tyrnävä, Hailuoto, Muhos, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan Segregaation tila Pohjois-Pohjanmaalla (2013-2014) -hankkeessa on selvitetty maakunnalle tyypillisen segregaation tunnuspiirteitä koulutuksessa ja työelämässä sekä hyviä käytäntöjä segregaation purkamiseen. Hankkeessa laaditun esiselvitysraportin mukaan Majoitus- ja ravitsemisala työllistää Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 4955 henkilöä (Tilastokeskus 2011), joista 3661 naista ja 1294 miestä. Naisten työllisyys alalla oli siis noin 74% ja miesten 26 %. Matkailuala käsittää muitakin toimialoja kuin majoitus- ja ravitsemistoiminnan, esim. muu palvelutoiminta, tukku- ja vähittäiskauppa sekä kuljetus- ja varastointitoimialan. Näistä muista aloista vain kuljetus- ja varastointiala työllistää enemmän miehiä kuin naisia. Tästä voidaan päätellä, että matkailuala työllistää enemmän naisia kuin miehiä. Elinkeinoelämän Keskusliiton maaliskuussa 2013 laatima Naiset ja miehet työelämässä - raportti vahvistaa kuvaa naisten vahvasta osuudesta matkailualalla. Raportin mukaan naisten osuus majoitus- ja ravitsemistoiminta -alan työvoimasta vuonna 2012 oli Suomessa noin 70 %. Vuonna 2019 majoitus- ravitsemistoiminta-ala työllisti Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 66000 naista (68%) ja 31000 miestä (32%). Tilastokeskuksen mukaan (Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018) naisyrittäjien kaikkien alojen prosentuaalinen kokonaismäärä Suomessa puolestaan oli keskiarvona vain 32,3 % ja palkansaajina johtotehtävissä 37 %. Nämä tilastot eivät kuitenkaan kerro, kuinka paljon naisista on juuri matkailualan yrityksissä erityisesti liiketoiminnasta päättävässä asemassa. Eivätkä ne kerro naisten kiinnostuksesta ottaa uusia digitaalisia ja älykkäitä ratkaisuja käyttöön hiilijalanjälkeä pienentävien päätösten tueksi. Samaan aikaan kuitenkin tiedetään, että Tilastokeskuksen mukaan (2018) naisten osuus esimerkiksi ammattikorkeakouluasteen ICT-koulutuksessa on vain 17 %. Tämä kertonee yleistasolla jotain erityisesti nuorten naisten kiinnostuksesta teknologiaan ja tietotekniikkaan. Ympäristönäkökulmien yleisestä kiinnostuksesta sukupuolien välillä on selvitetty esimerkiksi v. 2018 Turun amk:ssa tehdyssä opinnäytetyössä (Laukkanen, Sukupuoli ja ympäristöasenteet), jossa todettiin naisten olevan enemmän kiinnostuneita yleisellä tasolla ympäristöasioista. Kun kuluttajien ympäristötietoisuus kasvaa kohisten, on yritysten kyettävä vastaamaan tähän. Vaikka naisten kiinnostuksen ympäristönäkökulmiin onkin todettu olevan miehiä suurempaa, ainakin kuluttajanäkökulmasta, on tärkeää vahvistaa myös matkailualalla päättävissä asemissa olevien naisten kiinnostusta uusiin, kestävyyttä ja hiilineutraaliutta tukeviin älykkäisiin ratkaisuihin ja niiden hyödyntämiseen matkailualan yrityksissä. Tämä voisi vahvistaa sekä naisten osuutta uusina ajanmukaista näkemystä omaavina matkailuyritysten päättäjinä, että merkittävänä tulevaisuudenkin toimijaryhmänä kestävämmän hiilineutralimman matkailuliiketoiminnan kehittämisessä. Digitalisaation hyödyntäminen energiatehokkaiden ratkaisujen aikaansaamiseksi ja hiilineutraaliuden kehittäminen on alalla kaikkien, niin mies- kuin naispäättäjien asia. Kuten eduskunnan puhemies Tuula Haatainen totesi naisjärjestöjen kevätseminaarissa 05/2018 “digikehityksen tasa-arvoulottuvuus on osattava tunnistaa”. Vaikka tämä hanke ei ole varsinainen tasa-arvohanke, sen toiminnassa pyritään kuitenkin edistämään naisten kiinnostusta matkailualan uusien, vähähiilisyyttä ja energiansäästöjä tukevien digitaalisten ja älykkäiden ratkaisujen hyödyntämiseen päätöksenteossa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke ei ole varsinainen tasa-arvohanke ja matkailuala on tilastollisesti naisvaltaista, kuten toimintaympäristöanalyysissa kuvattiin. Segregaation tila Pohjois-Pohjanmaalla (2013–2014) Projektin esiselvitys esittää raportissaan: Hyviä käytäntöjä segregaation lieventämiseen Pohjois-Pohjanmaalla ensisijaisiksi keinoiksi opetukseen ja koulutukseen liittyviä toimintamalleja. Tämän hankkeen puitteissa ei kuitenkaan ole rahoitusohjelman (kuuluu ESR -hankkeille) antamia mahdollisuuksia alueen väestön täydennyskoulutukseen miesten osuuden nostamiseksi matkailualalla. Hanke voi korkeintaan edistää (ja edistääkin) tietoisuutta matkailualan antamista työskentelymahdollisuuksista ja sitä kautta pyrkiä innostamaan alueen asukkaita entistä laajemmin tulemaan mukaan matkailualan toimijoiksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hanke ei voi juuri ohjata koulutusta, opetusta tai oppilaanohjausta (merkittävimmät keinot sukupuolten tasa-arvon edistämisessä eri toimialoilla) ja sen mahdollisuudet ohjata ihmisten uravalintoja ovat rajalliset. Hanke tiedottaa matkailualan mahdollisuuksista ja pyrkii sitä kautta saamaan uusia toimijoita mukaan matkailualalle.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 6
Hanke edistää kestävän matkailun toimenpiteitä ja niistä viestimistä. Työpaketti 9 on omistettu kestävän matkailun teemalle.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 6
Hanke edistää kestävän matkailun toimenpiteitä ja niistä viestimistä. Työpaketti 9 on omistettu kestävän matkailun teemalle.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Hanke edistää kestävän matkailun toimenpiteitä ja niistä viestimistä. Työpaketti 9 on omistettu kestävän matkailun teemalle. Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on kuitenkin pieni.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 6
Hanke edistää kestävän matkailun toimenpiteitä ja niistä viestimistä. Työpaketti 9 on omistettu kestävän matkailun teemalle.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 6
Hanke edistää kestävän matkailun toimenpiteitä ja niistä viestimistä. Työpaketti 9 on omistettu kestävän matkailun teemalle. Hankkeen kohdealueilla on Natura 2000 -ohjelman kohteita joita nostetaan esille vetovoimaisina luontokohteina. Tätä kautta hankkeella on positiivinen vaikutus näihin kohteisiin ja niistä saatavaan tietoon.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hanke edistää kestävän matkailun toimenpiteitä ja niistä viestimistä. Työpaketti 9 on omistettu kestävän matkailun teemalle. Materiaalin käytön vähentäminen ja jätteiden kierrätys sekä kestävä käsittely ovat huomioitavia teemoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Hanke edistää kestävää matkailua ja sitä kautta välillisesti myös uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke lisää merkittävästi matkailutoimialan resilienssiä koronatilanteessa ja vahvistaa siten paikallista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 10
Hanke kehittää matkailutoimialaa ja sitä kautta osaltaan myös aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Hanke edistää kestävää matkailua ja sitä kautta osaltaan myös liikkumisen ja logistiikan kehittymistä ympäristöystävällisemmiksi ja kestävämmiksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 2
Hanke edistää ihmisten hyvinvointia luomalla uutta kysyntää matkailuun joka edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hanke edistää tasa-arvoa luomalla tasapuolisesti mahdollisuuksia yrittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hanke edistää haja-asutusalueiden pysymistä asuttuina sekä niiden palveluiden säilymistä tuomalla uusia käyttäjäryhmiä. Tätä kautta se edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 1 1
Hanke hyödyntää kulttuuria matkailun vetovoimatekijänä, siten se edistää myös kulttuuriympäristöjen säilymistä ja kehittämistä.
Ympäristöosaaminen 5 9
Hanke nostaa yrittäjien ja matkailijoiden ympäristöosaamista ja tietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kestävää nostetta matkailuyrityksiin Oulun seudulla hanke toteutettiin vuosien 2021 - 2023 aikana. Hanke sai rahoituksen Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahastosta ja rahoitettiin osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hanke valmisteltiin Oulun seudun matkailun reagoinniksi nopean elpymisen vauhdittamiseen pandemian jälkeen sekä avautuvien markkinoiden toiminta- ja kilpailukyvyn kehittymiseen. Hankkeen valmisteluvaiheessa tunnistettiin Oulun seudun matkailuyritysten keskeisiä haasteita ja hankkeen päätavoitteiksi muodostui.
1. Tavoittaa koronapandemian takia muuttunut ja uudelleen käynnistyvä matkailukysyntä.
2. Kohdentaa oma toiminta ja sen kehitys mahdollisimman osuvasti ja nopeasti elpyvään matkailukysyntään koronapandemian hellittäessä.
Työpaketit osatoteuttajien kesken oli määritelty niin, että ne tukevat koronapandemiasta kärsivien Oulun seudun matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alojen pk-yritysten toipumista ja kilpailukykyä.
• Elpyvään kysyntään vastaavien matkailusisältöjen sekä markkinoinnin toteuttaminen kehittäminen. Koronan aiheuttama markkinamurroksen koettiin muuttavan toimintamalleja. Tämän muutoksen myötä koettiin myös, että kaupallisesti kannattavaa tuotantoa tulee uudistaa ja sitä myöten myös myynnin ja markkinoinnin toimintamalleja. Koettiin myös, että näkyvyys- ja jakelutievaatimuksiin ja niiden muuttumiseen tulee vastata vahvasti. Matkailu kuitenkin elpyi odotettua nopeammin pandemiarajoitusten poistuessa ja toimijoille jäi hyvin vähän aikaa oman tuotannon toimintamallien kehittämiseen. Teema koettiin tärkeäksi, mutta toimijoiden ajan ja resurssien puute loi hankkeen alkuvaiheessa haasteita. Myös kansainväliset markkinointitapahtumat palautuivat ja niihin päästiin osallistumaan laajasti ja tuomaan edelleen Oulun seutua esille.
Toimijoille kuitenkin tarjottiin valmennuksia ja toimenpiteitä, jotka eivät vaatineet tiettyä aikaa tai paikkaa. Valmennuksia tarjottiin etänä, hybridinä ja paikan päällä. Kaikista valmennuksista oli mahdollista saada tallenteet ja materiaalit, jotka mahdollistivat myös niihin tutustumisen omien aikataulujen mukaan.
Kansainvälisten markkinointitoimenpiteiden elpyessä pilotoitiin myös uusia näkyvyys- ja jakelukanavia, jotka olivat Oulun seudulle uusia. Tulokset olivat vaihtelevia ja kertoivat, että vaikkakin asiakkaat haluavat matkustaa, niin epävarmuuksia lähtemiseen vielä oli. Hankkeen päättyessä voidaan todeta, että vaikka markkinat muuttuivat jonkin verran, niin asiakaskäyttäytyminen on muuttunut eniten. Matkustuspäätökset ja varaukset tehdään entistä myöhemmin, joka taas toimijoille aiheuttaa epävarmuutta mm. resurssisuunnitteluun. Tämä muutos lienee jäänyt nyt kuitenkin elämään ja siihen pitää tottua.
• Nouseva kysyntä lähimatkailusta ja kestävästä matkailusta koettiin tarjoavan kasvupotentiaalia Oulun seudun matkailuyrityksille. Koettiin, että kulutuskäyttäytyminen muokkaa toimijoiden markkinointitoimenpiteitä ja mahdollistaa uusien matkailusisältöjen kehittämisen. Tätä kautta koettiin pääsevän myös uusiin asiakas-, markkina- ja jakelutierakenteisiin.
Pandemian jälkeen nähtiin, että halu ja tahto matkustaa oli vahvaa ja pandemian aikaan säästynyttä rahaa haluttiin käyttää. Myös Oulun seutu hyötyi kotimaisista matkailijoista ja rekisteröityneissä majoitusluvuissa nähtiin ennätyslukemia. Myös palveluja käytettiin ja toimijat saivat oman toiminnan normaalille tasolle. Tähänkin kuitenkin vaikutti Venäjän aloittama hyökkäyssota helmikuussa 2022, joka loi maailmanlaajuisia haasteita myös taloudellisesti. Ensimmäinen kesä pandemian jälkeen oli erinomainen, nyt on palauduttu ns. normaalille tasolle (vrt. vuosi 2019). Kansainvälinen matkustaminen sekä liike- että vapaa-ajanmatkustamisessa on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla, vaikka Suomen ja Venäjän maantieteellinen läheisyys aiheutti ensin kysymyksiä. Suomen maine ei kuitenkaan kärsinyt ja taas liittyminen Natoon toi Suomenne kokonaan uudenlaista näkyvyyttä. Oulun seudulla myös koettiin, että meille lähimarkkinaksi on muodostunut koko Eurooppa, vaikkakin Ruotsi, Norja ja Baltia ovat lähimmät naapurimaat. Markkinoinnin toimenpiteitä on kohdennettu laajasti koko Eurooppaan hankkeen aikana.
Kestävän matkailun kehittäminen on ollut hankkeen keskiössä koko hankkeen ajan. Visit Finlandin STF (Sustainable Travel Finland) on kansallinen ohjelma, jota olemme pyrkineet jalkauttamaan koko seudulla. Olemme tarjonneet aiheeseen valmennusta ja sertifikaattiesittelyjä ja kannustaneet STF polulle ja olemme saaneet lisää yrityksiä polulle mukaan. Olemme saaneet jopa muutamia yrityksiä seudullisesti lisää, jotka ovat koko ohjelman käyneet läpi. Vastuullisen ja kestävän matkailun kehittämisen jatkuu edelleen. Visit Finland on todennut, että muutamien vuosien päästä heidän tavoitteenaan on kansainvälisesti markkinointi juurikin niitä toimijoita ja seutuja, joilla on STF merkki. Tämä tarkoittaa, että työtä täytyy tiiviisti edelleen myös Visit Finlandin kanssa.
Hankkeen läpäisevänä tavoitteena oli auttaa matkailuyritysten liiketoimintaa tiedolla johtamisella. Hankkeen aikana tiedolla johtamisen työ päästiin aloittamaan, mutta vasta seututasolla. Toimijoille on kerrottu tehdyistä toimenpiteistä ja käyttöönotetusta työkalusta. Näkyvin data, jota tässä vaiheessa on saatu, on Oulun matkailuinfon data. Tätä on seurattu hankkeen loppuessa muutaman kuukauden ajan ja jo lyhyessä ajassa on ollut selvää, että dataa voidaan hyödyntää täysin eri tavalla asiakaskohtaamisissa. Myös hankkeen aikana aloitetut matkailijakyselyt tuovat sekä seuduille että toimijoille lisää dataa, jonka pohjalta voidaan tehdä seuraavia markkinointisuunnitelmia. Tietoa voidaan myös hyödyntää paremmin, kun matkailun vaikuttavuudesta kerrotaan päättäjille. Tiedolla johtamisen kokonaisuus on jatkuva prosessi, joka on aloitettu hankkeessa. Alkuvaiheessa kerätään dataa ja pian pääsemme varmasti analysoimaan tietoa, jotta voidaan tuoda kysyntä ja tarjonta paremmin lähemmäs toisiaan.
Business Oulu osatoteutukseen kuului hankkeen koordinaatio ja pk-yritysten elpymisen vauhdittamisohjelma.
Toimenpiteinä olivat nouseviin trendeihin vastaavat yritystyöpajat, elpyvän kysynnän tuotteistaminen, elpymistä edistävän tiedolla johtamisen toimintamalli ja toimenpiteet ja hankkeen pääkoordinaatio ja viestintä
BusinessOulussa toteutettiin useita valmennuksia ja työpajoja, jotka mahdollistivat toimijoille tuotteistamisen sekä oman osaamisen liiketoiminnan kehittämisen. Aiemmin mainittu tiedolla johtamisen kokonaisuus aloitettiin BusinessOulun toimesta ja se on laajentunut seudulliseksi yhteistyöksi.

Oulun Matkailu Oy:n / Visit Oulun osatoteutukseen sisältyi yhteismarkkinointi ja seudullinen yhteiskehittäminen.
Toimenpiteinä Visit Oulussa oli tuoda Oulun seudun matkailu näkyväksi ja ostettavaksi elpyvillä matkailumarkkinoilla sekä parantaa Oulun seudun matkailuyrityksille näkyvyyttä ja kysyntää nousevista matkailutrendeistä. Visit Oulu pilotoi useita uusia markkinointikokonaisuuksia mm. eri jakelukanavien kautta. Tuloksista nähtiin, että kyseiselle markkinointityypille on tarjontaa, mutta markkinointi ja sen kohdennus pitää olla mietittynä selkeästi ja tarkkaan. Kansainväliset markkinointitilaisuudet loivat mahdollisuuden tehdä Oulua ja Oulun seutua edelleen näkyväksi ja seudullisesti järjestetyt matkanjärjestäjävierailut onnistuivat jälleen hankkeen aikana. Kyseiset vierailut myös avasivat markkinoita ja hankkeen jälkeen voidaan todeta, että neljä matkanjärjestäjää on ottanut Oulun ja Oulun seudun uutena kohteena omaan tuotantoon.

Kalajoki Matkailuyhdistyksen osatoteutukseen sisältyi lähimatkailun kehittäminen seudullisesti sekä alueelliset toimeenpanot
Toimenpiteinä Kalajoella oli reagointi lähimarkkinoiden kasvuun sekä Kalajoen vastuullisesti ja digitaalisesti ostettavaan matkailutuotantoon.
Kalajoella on vahvasti panostettu hankkeen aikana lähimarkkinoille tehtävään markkinointiin ja markkinointi on ollut onnistunutta. Markkinointi on ollut monikanavaista ja myös uusia kanavia on otettu markkinoinnin tueksi. Sisällöntuotanto ja mainittu monikanavaisuus on tuonut Kalajoelle uusia asiakkaita ja näkyvyyttä myös kansainvälisillä markkinoilla. Vastuullisuuteen on myös keskitytty Kalajoella ja toimijoita saatu mukaan STF ohjelmaan. Myös näistä toimenpiteistä ja niiden toimimisesta on keskusteltu projektiryhmän kesken sekä viety tietoa eteenpäin muille osatoteutuksille.

Humanpoliksen osatoteutukseen sisältyi kestävä kehittäminen sekä muut alueelliset toimeenpanot.
Toimenpiteinä Humanpoliksella oli kestävä matkailu, digitalisaatio, yhteismarkkinoinnin toimintamallin kehittäminen, tuotekehitys, tiedolla johtaminen sekä investoinnit
Kuten Kalajoella, myös Humanpoliksella on tehty paljon jalkauttamista kestävän matkailun kehittämisen osalta. Tämänkin osatoteutuksen osalta voidaan todeta, että toimijoita on STF polulle saatu ja myös joitain yrityksiä on saanut STF merkin. Humanpoliksen alueella vastuullisuus on muutoinkin keskiössä UNESCOn Geopark statuksen takia. Yhteismarkkinoinnin toimintamalli on alueella uudistettu ja jalkautettu se toimijoille ja mm. digitaalista ostettavuutta on parannettu. Humanpolis on järjestänyt työpajoja tuotekehitykseen ja ovat mukana BusinessOulun aloittamassa tiedolla johtamisen toimintamallissa. Hankkeen alkuvaiheessa Humanpolis Oy:n organisaatiossa tapahtui henkilöstö- ja strategiamuutoksia, joiden vuoksi investointiosaamisen työpaketin toteutustakin jouduttiin muuttamaan. Käytännössä Rokua Geopark -alueen investointeihin liittyvä kehitystyö siirtyi alueen kuntaorganisaatioiden alle. Täten myös investointeihin liittyvien materiaalien toteutuksen ja investointineuvonnan päävastuu siirtyi kunnille, mutta investointeihin liittyvää työtä jatketaan kuitenkin kuntien kanssa yhteistyössä Rokua Geopark -alueen kehittämistä tukien.