RR-tietopalvelu -hankekuvaus A77903, Kestävän palveluasumisen ekosysteemi

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarve

Päijät-Hämeen selviytymissuunnitelmassa kuvataan maakunnan vetovoimaan, yritysten tuotekehitykseen ja korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön liittyviä painopisteitä. Päijät-Hämeen älykkään erikoistumisen kärkien (kiertotalous, muotoilu sekä liikunta ja elämykset) vahva edistäminen tukee koronasta selviytymistä ja pitkäjänteistä alueen osaamisen ja yritysten kehittämistä. Päijät-Häme profiloituu kiertotalouden ja kestävän tuotekehityksen edelläkävijänä ja sitä tukeva TKI-toiminta on ainutlaatuinen mahdollisuus kiinnittää huomiota kestävään muotoiluun ja suunnitteluun ja nostaa alue myös kestävän ja vähähiilisen rakentamisen ja asumisen kärkimaakunnaksi.

Maakunnan yritykset voivat nostaa jalostusastettaan panostamalla yhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen valituissa arvoverkostoissa kuten tässä hankkeessa keskittymällä tuottamaan tila-, teknologia- ja palvelukokonaisuuksia yhä kasvavaan laadukkaan palveluasumisen tarpeeseen. Uutta kasvua ja liiketoimintamahdollisuuksia on löydettävissä kehittämällä ja kokeilemalla uusia älykkääseen ja ekologiseen asumiseen liittyviä ratkaisuja ja teknologioita kuten palveluasumisen tila-, turvallisuus-, terveydenhoito- ja viestintäratkaisut. Tähän tarvitaan vahvaa systeemistä muotoiluosaamista. Kun suunnitellaan kokonaisia palvelujärjestelmiä ja palveluhybridejä, korostuu laadukas palvelumuotoilu, jolla taataan asiakaskokemuksen onnistuminen, esteettömät ja ergonomiset tilaratkaisut, käyttöliittymien käytettävyys sekä teknisten ratkaisujen sopivuus valituille kohderyhmille.

Ikääntyneiden määrän kasvu ja laitoshoidon purku ovat synnyttäneet yksityisen palveluasumisen markkinat. Kunnat eivät ole pystyneet vastaamaan kysynnän kasvuun omalla palvelutarjonnallaan. Palveluasumisen kokonaisuudet ovat mittavia investointeja. Suunnitteluvaiheessa ratkaistaan merkittävä määrä asioita, joilla on suuri merkitys rakentamisen ratkaisuihin, käyttökustannuksiin, asumisen ja palveluiden toimivuuteen, asukkaiden hyvinvointiin sekä ekologiseen kestävyyteen kuten vähähiilisyyteen. Palveluasumiseen liittyvät kokonaisuudet tarjoavat myös merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille, joita ovat rakennusliikkeet, terveyspalvelu- ja hoiva- ja hyvinvointialan yritykset, suunnittelutoimistot, ICT-yritykset, sisustus- ja puutarha-alan yritykset sekä virkistys- ja kulttuuripalveluita tuottavat yritykset sekä kolmas sektori.

Hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan pilotointialusta (malliasunto) ja materiaalikirjasto, jotka synnyttävät uusia palveluasumiseen liittyviä tuotteita ja palveluita ja siten edesauttavat yrityksiä kasvattamaan liikevaihtoa ja kansainvälistymään. Yhteinen ekosysteemi vahvistaa alueen yritysten sekä korkeakoulujen kestävään palveluasumiseen ja siihen liittyvään tuote- ja palvelukehitykseen liittyvää osaamista ja luo raamit pitkäjänteiselle yhteistyölle suunnitella, pilotoida ja kaupallistaa palvelutuotteita, joille on selvästi osoitettavissa merkittävää liiketoimintapotentiaalia.

Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena on rakentaa pitkäjänteinen yhteistyö ja alueellinen ekosysteemi kestävien asumisen ratkaisujen kehittämiseksi. Tavoitteena on suunnitella ja pilotoida palveluasumisen malliasunto, joka on rakentamis- ja käyttöratkaisuiltaan vähähiilinen, ihmislähtöinen ja palvelukokonaisuutena edelläkävijä. Rakenne- ja tilaratkaisuissa käytetään kestäviä ja mahdollisimman ekologisia materiaaleja ja tiloissa, palveluissa ja viestinnässä hyödynnetään äly-, turva- ja digitaalista teknologiaa. Malliasunto toimii testiympäristönä, jossa voidaan kokeilla, testata ja yhteiskehittää yritysten ja asukkaiden kanssa tiloja, toimintaa ja palveluita.

Toimenpiteet

Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan neljä työpakettia. Työpaketissa 1 suunnitellaan palveluasumisen ekosysteemiä, pilotointikohteita ja työpaketissa 2 mallinnetaan demotiloja. Työpaketissa 3 rakennetaan testiympäristö (malliasunto osana palveluasumisyksikön kokonaisuutta). Työpaketissa 4 vakiinnutetaan ekosysteemin toiminta ja esitellään testaustoiminta sidosryhmille.

TP 1 Kestävän palveluasumisen yhteissuunnittelu työpaketin toimenpiteinä ovat tausta-aineiston ja tiedonkeruu, valittujen palveluasumisen kohteiden benchmarkkaus ja yhteiskehittämisen työpajat. TP2 Konseptisuunnittelun viimeistely ja demo- ja testaustilan suunnittelu ja rakentaminen työpaketin toimenpiteinä ovat testialustana toimivan tilan suunnittelu ja mallintaminen kampukselle, fyysisen demotilan/malliasunnon rakentaminen ja varustaminen kampukselle, testaustoiminnan suunnittelu ja kokeilu demo-ympäristössä sekä lopulliset konseptisuunnitelmat. TP 3 Pilotointi palveluasumisen autenttisessa kohteessa toteutuu malliasunnossa/demoasunnossa. Tilaratkaisujen, yhteistilojen ja palveluiden käyttäjätestausta sekä asukaspalautteen kerääminen ja osallistaminen. TP4 vakiinnuttaminen ja viestintä työpaketin toimenpiteitä ovat palveluasumisen yhteissuunnittelun toimintamalli ja opas/julkaisu, ekosysteemin testaustoiminnan esittely ja kehitys- ja testaustoiminnan jatkosuunnittelu.

Tulokset

Hankkeen tuloksina syntyy avoimesti hyödynnettäviä aineistoja (portfolio) ekologisista ja vähähiilisistä asumisenratkaisuista sekä digitaalisista palveluratkaisuista palveluasumisen kohteissa. Hankkeessa rakentuu alueellinen ekosysteemi ja kehittäjäverkosto, joka yhteiskehittämisen menetelmin tuottaa uusia palveluasumiseen liittyviä innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Toimenpiteillä rakennetaan Päijät-Hämeeseen korkeakouluympäristöön fyysinen demo- ja kehitysympäristö/malliasunto, joka palvelee jatkossa kestävän ja vähähiilisen sekä ihmislähtöisen palveluasumisen kokeilu-, testaus- ja referenssikohteena. Malliasunto on alueen yritysten hyödynnettävissä hankkeen aikana ja sen jälkeen.

Hankkeessa on huomioitu horisontaaliset periaatteet eli sukupuolten tasa-arvo ja kestävyyden eri näkökulmat. Hankkeessa tunnistetaan palveluasumisen asukkaiden yksilölliset tarpeet eli miten tuetaan asukkaiden identiteetin säilyttäminen asumisympäristöissä. Yhteiskehittämisprosesseissa kiinnitetään huomiota siihen, että erilaiset sukupuolet ovat edustettuina ja tulevat kuulluiksi. Ratkaisujen ja palveluiden testauksessa huomioidaan eri käyttäjäryhmät myös sukupuolten näkökulmasta. Kestävä kehitys huomioidaan ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta mikä todentuu mm. kiinteistöjen ylläpitoon ja asumiseen liittyvänä kustannustehokkuutena, ekologisena ja vähähiilisenä rakentamisena sekä älyteknologiaa hyödyntävinä palveluina, jotka lisäävät asukkaiden turvallisuutta ja osallisuutta. Hankkeessa panostetaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin mikä tarkoittaa ihmislähtöistä lähestymistapaa toiminnan ja palveluiden suunnitteluun sekä kaikkien toimijoiden ja asukkaiden osallistamista päätöksentekoon.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmät ovat Päijät-Hämeen alueen yritykset, jotka toteuttavat palveluasumiseen liittyviä kohteita ja niihin liittyviä palveluita kuten suunnittelutoimistot, rakennusliikkeet, ICT-yritykset, terveyspalvelu- ja hoiva- ja hyvinvointialan yritykset, kohderyhmille tuotteita valmistavat yritykset, sisustus- ja puutarha-alan yritykset sekä virkistys- ja kulttuuripalveluita tuottavat yritykset. Kohderyhminä myös kolmannen sektorin toimijat, jotka ovat merkittäviä palveluiden tuottajia toimialalla. Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ovat kehittäjäkumppaneina ja kohderyhminä koordinoimalla ekosysteemin toimintaa ja luomalla kehittämisympäristöjä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat kunnat, kehittämisorganisaatiot sekä alueen asukkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 846

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 197 618

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 263 557

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 243 684

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Asikkala, Lahti, Sysmä, Padasjoki, Kärkölä, Hollola, Heinola, Iitti, Hartola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa työskennellään voimakkaasti sukupuolittuneissa ympäristöissä. Ikääntyneiden asumispalvelujen asiakkaista 75 % on naisia (THL, 2017). Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö on naisvaltaista. Vuonna 2014 sosiaalipalvelujen, johon palveluasumisyksiköt kuuluvat, henkilöstöstä miesten osuus oli vain 5,7% (THL, 2015). Rakennus-, kiinteistö- ja tietoverkkoalat taas ovat miesvaltaisia aloja. Hankkeessa nämä sukupuolittuneet alat kohtautetaan ja eri alojen edustajat tuottavat yhdessä tuotteita ja palveluja, joiden kehittämisessä huomioiden sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolen moninaisuus.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tunnistettu tarve palveluasumisen asukkaiden yksilöllisistä tarpeista sekä tarve tukea asukkaiden identiteetin (ml. sukupuoli-identiteetin) säilyttämisestä asumisympäristöissä. Hankkeen verkoston rakentamisessa huolehditaan, että erilaiset sukupuolet ovat edustettuina. Verkostotapaamisissa kiinnitetään huomiota yhteisen kielen luomiseen sukupuolittuneiden alojen välillä. Palveluasumisen kehittämistarpeiden analysoinnissa huomioidaan henkilöstön, asukkaiden ja omaisten, sukupuolierot, jotta erilaisten sukupuolten tarpeisiin voidaan vastata ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Yhteiskehittämisprosesseissa kiinnitetään huomiota siihen, että erilaiset sukupuolet ovat edustettuina niin asukkaista kuin henkilöstöstäkin ja tulevat kuulluiksi. Ratkaisujen ja palveluiden testauksessa huomioidaan eri käyttäjäryhmät myös sukupuolten näkökulmasta. Tuotteiden ja palveluiden arvioinnissa ja referenssien tekemisessä kiinnitetään huomiota siihen, mitä huomioitavia asioita sukupuolinäkökulma tuo tuotteen tai palvelun käytettävyyteen ja kohderyhmiin. Samoin koko hankkeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten sukupuolinäkökulma on onnistuttu huomioimaan ja miten sitä tulisi jatkossa kehittää.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	7	7
Hankkeessa tuetaan älykkään palveluasumisen kestävää kehittämistä. Kiinteistöjen ylläpitoon, asumiseen ja palvelutoimintaan liittyvän tiedon yhdistäminen yhteiseen tietoalustaan mahdollistaa kokonaisvaltaisen tiedon analysoinnin ja hyödyntämisen kustannustehokkaassa ohjauksessa. Rakentamisessa käytetään mahdollisimman ekologisia ja vähähiilisiä materiaaleja ja rakentamisen ratkaisuja. Älykkään teknologian avulla voidaan mahdollistaa esimerkiksi lämmön säätelyyn ja siirtoon ja sitä kautta energian kulutukseen kohdistuvat tuotteet ja palvelut sekä seurata sisätilojen ilman laatua sekä huolehtia tehokkaammin asukkaiden turvallisuudesta ja vähentää riskeistä aiheutuvaa lisähoidon tarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	7	6
Yhteiskehittelyn avulla voidaan kehittää palvelutalokokonaisuuden materiaalien ja jätteiden tehokasta kierrätystä ja käsittelyä. Yritysten tuote- ja palvelukehitysprosesseissa viedä eteenpäin sellaisia tuotteita, joilla on käytettävyyttä ja kestävyyttä tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Yritys-korkeakouluyhteistyöllä voidaan turvata älykkään teknologian ja palvelujen kehittämisen jatkuvuus ja kehitysmahdollisuudet palveluasumisessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	7
Hankkeessa tuetaan yrityksiä tuottamaan älykkäitä tuotteita ja palveluja palveluasumiseen liittyen sekä kannustetaan opiskelijoita ryhtymään yrittäjiksi. Samalla vahvistetaan palveluasumista tarjoavien yritysten digitalisaatiota ja sitä kautta liiketoiminnan kehittämistä. Hanke kohdistuu maakuntaohjelmassa mainittuihin kärkialoihin – muotoiluun, kiertotalouteen sekä läpäisevänä periaatteina digitaalisuus ja kestävä kehitys.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	9	8
Hankkeessa kehitetään digitalisaatiota hyödyntäviä tuotteita ja palveluja. Osa kehitettävistä tuotteista ja palveluista ovat aineettomia - kuten olemassa oleviin laitteisiin tuotettavia ohjelmistoja tai niitä hyödyntäviä, aineettomia palveluja. Lisäksi hankkeessa tuotettaviin tuotteisiin voidaan myöhemmin liittää uusia aineettomia palveluja. Hanke avaa palveluasumisen monialaiselle kehittämiselle, mikä tukee aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka	2	4
Hankkeessa kehitettävät digitaaliset tuotteet ja palvelut voivat vähentää palveluasumisen asukkaiden ja henkilöstön siirtymisen tarvetta, kun esimerkiksi seurantatietoja voidaan siirtää sähköisesti sekä toteuttaa sisäistä ja ulkoista viestintää hyödyntäen asukaskohtaisilla älylaitteilla. Lisäksi hanke tukee uusien liikkumisratkaisujen innovaatioiden syntymistä avaamalla palveluasumista yritysten kehitystoiminnalle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	8
Hankkeen keskiössä on hyvinvoiva palveluasumisen asiakas. Hankkeen päämääränä on edistää palveluasumisen asiakkaiden ja työntekijöiden hyvinvointia mahdollistamalla esim. vapaa ja turvallinen liikkuminen, mielekäs toiminta ja yhteydenpitoa läheisiin entistä sujuvammin älykkään teknologian ja palvelujen avulla. Sen avulla voidaan myös luoda hyvinvointia edistäviä merkityksellisiä tiloja, joissa asukkaat voivat harrastaa ja toteuttaa mielekästä toimintaa yksin tai yhdessä toisten kanssa. Älykäs teknologia mahdollistaa asukkaille yksilöllisesti sopivan ympäristön muokkaamisen esim. lämpötila, äänimaailma ja valaistus.
Tasa-arvon edistäminen	4	6
Hankkeessa huomioidaan sukupuolten moninaisuus ja erilaiset tarpeet kehitettävien tuotteiden ja palveluiden suhteen sekä kehittämiseen osallistumisen suhteen. Hanke edistää sukupuolittuneiden ammattialojen välistä vuoropuhelua (erityisesti sosiaali- ja terveysala sekä kiinteistö- ja rakennus sekä digitaaliset palvelut)
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	6
Ihmislähtöisten ympäristöjen, tilojen sekä digitaalisten tuotteiden ja palveluiden avulla edistetään palveluasumisen asukkaiden yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista kuten oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, liikkumisen vapautta, yhteydenpitoa läheisiin, mahdollisuuksia itseilmaisuun ja turvalliseen asumiseen ja elämään.
Kulttuuriympäristö	2	6
Hankkeessa vahvistetaan osallistujien valmiuksia osallistua yhteiskehittelyyn ja haluun ja mahdollisuuksiin osallistua päätöksentekoon. Yhteiskehittelyn osallistumisen avulla voidaan vaikuttaa yhdyskuntasuunnitteluun. Siten hankkeessa voidaan välillisesti vaikuttaa kulttuuriympäristön muokkaukseen.
Ympäristöosaaminen	2	4
Ratkaisujen, palveluiden ja tuotteiden kehittämisen eri vaiheissa arvioidaan sekä ohjataan yrityksiä arvioimaan tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia, jolloin yritysten henkilöstön ympäristöosaaminen kasvaa. Ratkaisuideoita arvioidaan kestävän kehityksenlisäksi myös ympäristön näkökulmasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli rakentaa pitkäjänteinen yhteistyö ja alueellinen ekosysteemi kestävien asumisen ratkaisujen kehittämiseksi. Tavoitteena oli suunnitella ja pilotoida palveluasumisen malliasunto. 1.1.2023 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä lakiin kirjattiin uudeksi palvelumuodoksi yhteisöllinen asuminen. Uudistuksen myötä palveluasuminen poistui lainsäädännöstä ja tehostettu palveluasuminen muuttui ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi. Yhteisöllinen asuminen sijoittuu palvelurakenteen näkökulmasta kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välimaastoon. KEKO-hanke käynnistyi ennen uutta sosiaalihuoltolakia ja hankkeen toimijat puhuivat ja käyttivät hankkeen aikana termiä palveluasuminen yhteisöllisen asumisen sijaan, kuitenkin toimet hankkeessa kohdistuivat juuri yhteisöllisen asumisen kontekstiin.

Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin neljä työpakettia.
Hankkeen aikana rakentui malliasunto ja materiaalikirjasto LABin Lahden kampukselle. Malliasunnon on tarkoituksena toimia testiympäristönä, jossa voidaan kokeilla, testata ja yhteiskehittää yritysten ja asukkaiden kanssa tiloja, toimintaa ja palveluita.
Hankeen tuloksina syntyi avoimesti hyödynnettäviä aineistoja (portfolio – saatavissa: https://kekohanke.myportfolio.com) ekologisista ja vähähiilisistä asumisenratkaisuista sekä digitaalisista palveluratkaisuista palveluasumisen kohteessa. Lisäksi rakentui korkeakouluympäristöön fyysinen demo- ja kehittämisympäristö/malliasunto, joka palvelee hankkeen päättymisen jälkeenkin kestävän ja vähähiilisen sekä ihmislähtöisen asumisen kokeilu-, testaus- ja referenssikohteena. Lisäksi yritysten ja organisaatioiden sekä opiskelijoiden käytössä on hankkeessa rakennettu materiaalikirjasto. Materiaalikirjastosta löytyy kattava valikoima eri rakennus-, sisustus- ja suunnittelumateriaalinäytteitä sekä eri muotoilun alojen tietokirjallisuutta ja aikakausilehtiä. Kirjastosta löytyy myös esteettömyyteen liittyviä tuotteita ja esitteitä. Tilasta löytyvät materiaalinäytteet ovat vapaasti yritysten ja opiskelijoiden käytettävissä suunnittelun avuksi. Materiaalikirjasto ja KEKOn malliasunto muodostavat yhdessä ensiluokkaisen asumisen suunnitteluympäristön.
Hankkeeseen liittyi KEKO Investointihanke A77929. Investointihankkeella hankittiin materiaaleja malliasunnon ja materiaalikirjaston rakentamiseen ja kalustamiseen sekä tallennusvälineistöä (mm. kameroita, mikrofoneja). Nämä jäävät käyttöön alueen yritysten ja organisaatioiden sekä opiskelijoiden hyödynnettäväksi malliasunnolle hankkeen jälkeenkin.
Malliasunnon ja materiaalikirjaston toivotaan palvelevan Päijät-Hämeen alueen yritysten lisäksi myös kansallisesti palveluasumisesta kiinnostuneita tahoja. (Myös kansainvälisestä yhteistyöstä on aloitettu keskustelut). Malliasunnon suunnittelussa on otettu huomioon, että se innostaisi erilaisia yhteistyötahoja ja opiskelijoita yhteistyöhön tulevaisuuden asumisen kehittämisessä.
Lisäksi hankkeen loppujulkaisu Uutta palveluasumista etsimässä - Kestävän palveluasumisen ekosysteemi KEKO-hankkeen loppujulkaisuun https://www.theseus.fi/handle/10024/797064 (saatavissa myös sähköisesti englanninkielisenä), on koottu yhteenvetona hankkeen toimintaa sekä linkit hankkeessa tehtyihin blogeihin.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Tuen siirronsaajat