|
|
|
Hankekoodi: A77924
Hankkeen nimi: Tulevaisuuden älykkäät kuntoutuspalvelut (AIRE)
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: PL 207
Puhelinnumero: +358 20 743 8100
Postinumero: 40101
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Heiskanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.heiskanen(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405942880
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Teknologian nopea kehitys tarjoaa myös kuntoutuksen toimialalle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää palveluita ja ratkaisuita, joiden avulla pystytään vastaamaan kuntoutujien muuttuviin tarpeisiin ja tarjoamaan uudenlaisia palveluita tukien kuntoutujien osallisuutta ja aktiivisuutta. Tekoäly on kiistatta yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista ja se onkin tällä hetkellä ensimmäisellä sijalla nousevien teknologioiden listalla. Kuntoutuksessa tekoälypohjaisia ratkaisuita voidaan hyödyntää kuntoutusprosessia kehitettäessä, mutta myös data-analytiikan tehostamisessa. Luonnollista kieltä ymmärtävän keskustelevan tekoälyn eli AI-chatbotin avulla voidaan puolestaan tehostaa kuntoutujien ohjausta ja neuvontaa. AIRE-hankkeen tarkoituksena on edistää kuntoutusalan digiloikkaa ja kehittää kuntoutujan omaa aktiivista roolia tukevia uudenlaisia digitaalisen kuntoutuksen palveluita. Hankkeen päätavoitteena on kehittää ja pilotoida kuntoutuksen toimintakenttään soveltuva keskustelevaan tekoälyyn
pohjautuva digitalisen kuntoutuksen alusta ja toimintamalli, jolla tuetaan ja vahvistetaan kuntoutujan toimintakykyä ja
osallisuutta. Hankkeen lopputuloksena syntyy avoimeen lähdekoodiin pohjautuva Proof of Concept (PoC) kuntoutuksen toimialaan soveltuvasta keskustelevasta tekoälystä. Käyttäjän näkökulmasta tämä tarkoittaa toimivaa älykästä bottiverkostoa, joka on koulutettu toimimaan kuntoutuksen eri osa-alueilla esimerkiksi tukien toimintakyvyn arviointia ja palveluihin ohjautumista.
Hankkeen toimenpiteet on jaettu neljään työpakettiin, jotka toteutetaan aikataulullisesti osittain rinnakkain iteratiivista kehittämisprosessia hyödyntämällä. Kehittämisprosessissa kerätään jatkuvasti palautetta kuntoutusalan yrityksiltä ja palveluntuottajilta, ja saadun palautteen perusteella tekoälyratkaisua kehitetään koko hankkeen ajan vastaamaan paremmin kuntoutusalan moninaisia tarpeita.
Ensimmäisessä työpaketissa sovelletaan kuvailevaa kirjallisuuskatsausta rakennettaessa kokonaisvaltaista ymmärrystä tekoälyn hyödyistä ja haasteista kuntoutuksen kentällä. Toisessa työpaketissa rakennetaan ja koulutetaan keskustelevan tekoälyn ratkaisu tunnistetuille kuntoutuksen prosesseille yhteistyössä kuntoutusalan palveluntuottajien kanssa. Kolmannessa työpaketissa toteutetaan edellisessä työpaketissa kehitetyn bottiverkoston pilotointi, jonka pohjalta kehitettyä ratkaisua muokataan eteenpäin. Neljäs työpaketti kulkee läpi koko kehittämisprojektin ja sen aikana toteutetaan hankkeen viestintä ja tulosten jakaminen.
Hankkeella on kolme konkreettista tulosta: 1) Bottiverkosto, joka muodostaa keskustelevaa tekoälyä hyödyntävän digitaalisen kuntoutuksen alustan, 2) Avoimeen lähdekoodiin pohjautuva toteuttamiskelpoinen ratkaisu (Proof of Concept), jonka avulla kuntoutusalan palveluntuottajat voivat ottaa käyttöön keskustelevan tekoälyn ratkaisuita, 3) Digitaalinen julkaisu, joka sisältää selkeän kuvauksen keskustelevan tekoälyn mahdollisuuksista ja kehittämisprosessista osana kuntoutusprosessia.
Varsinaisena kohderyhmänä on kuntoutusalan palveluita ja ratkaisuita tuottavat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat sekä kunnat, kuntayhtymät ja julkisen sektorin toimijat.
Välillisinä kohderyhminä on teknologiaa ja tekoälyä kehittävät organisaatiot sekä kaikki kuntoutuspalveluita käyttävät kansalaiset. Välillisenä kohderyhmänä on myös koulutusorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeen aikana syntyvää ratkaisua osaamistarpeiden tunnistamiseen ja koulutusten sisältöjen muotoiluun.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 321 679
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 308 284
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 402 099
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 385 356
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Jämsän, Joutsan, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Keuruun, Äänekosken
Kunnat: Kannonkoski, Petäjävesi, Kinnula, Saarijärvi, Viitasaari, Hankasalmi, Uurainen, Keuruu, Joutsa, Karstula, Äänekoski, Jyväskylä, Kyyjärvi, Pihtipudas, Kivijärvi, Laukaa, Luhanka, Muurame, Jämsä, Multia, Toivakka, Konnevesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 0 |
| Hankkeessa kehitettävän tekoälyä hyödyntävän digitaalisen alustan avulla pyritään tukemaan kestävää kehitystä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. On kuitenkin huomioitava, että välillisesti digitaaliset ratkaisut voivat tilapäisesti lisätä ympäristökuormitusta ja luonnonvarojen tuhlausta mm. teknologisten laitteiden rakentamisen myötä. Hankkeessa tuetaan keskustelevan tekoälyn hyödyntämisessä ekologisesti kestäviä ratkaisuita ja hyödynnetään kiertotaloutta soveltuvin osin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 5 |
| Digitalisaatiolla on välittömiä vaikutuksia ilmastotavotteiden saavuttamiseen. Välillisesti digitaalisen kuntoutuksen kehittäminen vaikuttaa myönteisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin vähentämällä paikasta toiseen liikkumisesta aiheutuvia ilmastokuormituksia (mm. autolla ajaminen) | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei välillisiä eikä välittömiä vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Ei välittömiä vaikutuksia. Välillisesti digitaalisen kuntoutuksen kehittäminen vaikuttaa myönteisesti liikenteen päästöihin ja näin liikenteen aiheuttamiin kasvihuonekaasujen vähenemiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei välillisiä eikä välittömiä vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Digitaalisten palveluiden laajempi hyödyntäminen pienentää erityisesti kirjallisen materiaalin käytön tarvetta ja näin myös jätteiden syntymistä. Hankkeella on näin ollen sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia materiaalien käyttämiseen ja jätteiden syntymiseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei välillisiä eikä välittömiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 3 |
| Välittömien vaikutusten osalta hankkeessa syntyvän keskustelevan tekoälyn alustan avulla tuetaan alueen elinkeinoelämän kehittämistä ja synnytetään laajempaa älykkään kuntoutuksen ekosysteemiä. Keskusteleva tekoäly kuntoutuksessa voi myös välillisesti kehittää paikallista elinkeinorakennetta synnyttämällä uusia kestävän kehityksen periaatteita noudattavia tuotteita tai palveluita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Kuntoutuksen palvelut voivat olla aineettomia ja näiden kehittämiseen hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuita pyritään tässä hankkeessa. Hankkeessa kehitettävä ratkaisu saattaa synnyttää välillisesti myös uusia palveluita mm. kuntoutusalan toimijoille suunnattujen it-palveluiden muodossa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 0 |
| Kehitettäessä uusia digitaalisen kuntoutuksen ratkaisuita vähennetään suoraan liikkumisen tarvetta eli hankkeella on välittömiä vaikutuksia liikkumiseen. Ei välillisiä vaikutuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 6 |
| Hankkeen päätavoitteena on kehittää ratkaisuita, joilla voidaan tukea kuntoutujien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja osallisuutta. Hankkeessa kehitettävät ratkaisut edistävät myös välillisesti mm. kuntoutujien omaisten tai läheisten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 2 |
| Hankkeen tavoitteena on tukea erilaisia toimintakyvyn haasteita omaavien kansalaisten pääsyä kuntoutuksen palveluihin ja näin edistää kansalaisten tasa-arvoa palveluiden saamiseksi. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Keskustelevan tekoälyn avulla on mahdollista tarjota hyvinkin yksilöllisiä palveluita erilaisille käyttäjille. Näin ollen hankeen välittöminä vaikutuksina on yhteiskunnallinen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden lisääminen. Hankkeessa huomioidaan myös saavutettavuuteen liittyvät vaatimukset kaikessa viestinnässä ja toimenpiteissä. Näin edistetään kansalaisten yhdenvertaisuutta digitaalisessa ympäristössä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia ympäristöosaamiseen. | ||
AIRE-hankkeessa (1.9.2021– 31.8.2023) lisättiin ymmärrystä tekoälyn potentiaalista kuntoutusalalla ja kehittämään keskustelevia tekoälyratkaisuja (chatbotteja) kuntoutusympäristöön. Hankkeen kohderyhmänä olivat kuntoutusalan palveluntuottajat, yritykset, kolmannen sektorin toimijat, kunnat, kuntayhtymät, julkisen sektorin toimijat, teknologiaa kehittävät organisaatiot, kuntoutuspalveluiden käyttäjät ja koulutusorganisaatiot.
Hankkeen tavoitteina oli kasvattaa ymmärrystä tekoälyn eduista ja haasteista digitaalisen kuntoutuksen edistämisessä, kouluttaa keskustelevaa tekoälyä kuntoutusympäristöön AuroraAI-kehitystyö huomioiden, kehittää chatbotteja kuntoutuksen tarpeisiin tavoitteena lisätä palveluiden saavutettavuutta ja kuntoutujien omaa aktiivisuutta, sekä kuvata ja jakaa keskustelevan tekoälyn kehitysprosessi ja tulokset Suomessa ja kansainvälisesti.
Hankkeen aikana kehitettiin ja pilotoitiin kuntoutuksen eri vaiheissa apuna toimivia chatbotteja. Niiden sisältöjä olivat: 1) opastus sähköisen asiointipalvelun käyttöön, 2) hakeutuminen kuntoutuskurssille sekä 3) tiedon jakoon sekä oikean tiedon äärelle ohjaaminen. Pilotoinnit toteutuivat kevään 2022 ja kevään 2023 välillä. Projektin aikana asiantuntijoiden, palveluntarjoajien ja muiden hankkeeseen osallistuneiden ymmärrys chatbottien roolista ja kehittämistyön vaatimuksista lisääntyi. Hankkeen aikana tuotettu tieto ja kokemukset jaettiin julkisella GitLab-alustalla, joka sisältää myös hankkeen teknisen dokumentaation.
AIRE-hankkeen aikana tuotettiin kuusi sähköistä julkaisua sekä järjestettiin kaikille avoin webinaari aiheesta ”Chatbotit digitaalisina asiakaspalvelijoina”. Pitkällä aikavälillä näiden viestinnällisten toimenpiteiden avulla tietoisuus ja ymmärrys uusien ratkaisujen käytettävyydestä lisääntyy, ja epävarmuus ja kynnys chatbot-palveluiden käyttämiseen vähenee. Projektissa tuotettujen julkaisujen avulla tietoa keskustelevan tekoälyn toimivuudesta kuntoutusalalla voidaan jakaa aihepiiristä kiinnostuneille, palveluitaan kehittäville yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille, unohtamatta jatkokehitystoimia tekeviä osapuolia.
AIRE-hankkeen toiminnasta ja tuloksista on viestitty laajasti jamk.fi/aire-kotisivuilla.