Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77941

Hankkeen nimi: Poroteurastuksen sivutuotteet hiilineutraaliksi - PoSiHIILI

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 020 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Muuttoranta Kirsi Mariette

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.muuttoranta(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405025068

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Korona on tuonut haasteita porotalouden ja rekikoirayritysten kannattavuuteen. Lihan ja taljojen vähentynyt menekki ja alentuneet hinnat sekä asiakkaiden puute matkailuyrityksissä vaarantavat yritysten tulevaisuuden. Kannattavuutta tulee parantaa kaikin keinoin.


Poronhoitoalueen teurastamoissa syntyy merkittävät määrät teurastuksen sivutuotteita. Sivutuotteet ovat erinomaista raaka-ainetta esim. rekikoirien rehuksi, lemmikkituotteisiin, käsitöihin tai vaikka biokaasun tuotantoon. Merkittävä osa sivutuotteista päätyy jätteeksi ja aiheuttaa kustannusten lisäksi raaka-aineen poistumista kierrosta. Jos edes osa haudattavista sivutuotteista saataisiin hyödynnettyä lähialueen koiratarhoille, se parantaa elinkeinojen kannattavuutta, yritysten välistä yhteistyötä, alueellista TKI-toimintaa ja tukee pyrkimystä hiilineutraaliuteen.


Suurin este sivutuotteiden hyödyntämiselle on tietämättömyys talteenottomenetelmistä ja puute talteenottolaitteista teurastamolla. Hanke vastaa tähän tarpeeseen kuvaamalla talteenottomenetelmät vaikeasti hyödynnettävien sivutuotteiden osalta ja kehittää talteenoton vaatimaa teknologiaa. Tavoitteena on suunnitella ja testata prototyypit sivutuotteiden talteenottoa ja käsittelyä helpottavista laitteista sekä talteenottopaikasta erityisesti maha-suolijätteen, päiden ja jätetaljojen käsittelyyn. Kone- ja rakennepiirustukset jaetaan käyttöön kaikille pienteurastamoille. Hankkeessa tuotettu tieto sivutuotteiden hyödyntämismahdollisuuksista ohjaa poroteurastamoita kohti vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta. PoSiHIILI -kehittämishankkeen rinnakkaishankkeena toteutetaan investointihanke PoSiLAITE, jossa hankitaan pilotointia varten rakennettavat laite- ja tilaprototyypit.


Hankkeen tuloksena sivutuotteiden paikallisen hyödyntämisen astetta saadaan nostettua oleellisesti ja hankkeessa alulle saatu yritysten toimialarajat ylittävä yhteistyö ja verkostoituminen jatkuu luonnollisena osana yritysten ja Lapin ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa myös hankkeen jälkeen. Paikallisesti testattu toimintatapa ”toisen jäte on toisen raaka-aine”, on hankkeen jälkeen jalkautettavissa myös muiden poroteurastamoiden toimintaympäristöihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat poroteurastamot ja porotalousyrittäjät sekä potentiaaliset kiertotalousajatteluun pohjautuvat yritykset. Hankkeen pilotointi ja testaukset toteutetaan Sallan poroteurastamolla, joka tarjoaa testaustoimintaan toimintaympäristön sekä tarvittavat poronsivutuotteiden testimateriaalit.

Itä-Lapin (Sallan ja Kemijärven) poroteurastamot ovat paliskuntien omistamia. Omistajapaliskuntien taustalla on satoja porotalousyrittäjiä, joihin hankkeen toimilla on vaikutusta. Poroteurastamoilla on mahdollista teurastaa myös lampaita, joten vaikutusta on myös lampaanlihan tuottajiin. Paikallinen kalankasvattamon sivuvirta haudataan samaan jätteenhautaamispaikkaan poroteurastamojätteiden kanssa, joten vaikutusta on myös kalankasvatuslaitoksen sivutuotetoimintaan. Mukana hankkeessa ovat myös Paliskuntain yhdistys, Kemijärven poroteurastamo, lampaanlihaa tuottava lammastila, kalansivuvirtoja tuottava Karhutunturin lohi, nahanjalostus/käsityöyritys AAPoro/Raisan Urakka sekä biokaasun tuotantoa suunnitteleva Saijan Energia Oy.

Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat, opettajat ja TKI-toiminta hyötyvät uudesta yhteistyöteurastamosta, jota voidaan käyttää opetuksessa paikan päällä ja osana Virtuaaliteurastamoa. Myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetusteurastamo hyötyy talteenottopaikan kehittämisestä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat muut sivutuotteisiin liittyvät yritykset, kuten jalostajat ja rekikoirayritykset sekä vastuullisuustyöhön sitoutuneet matkailuyritykset, jotka käyttävät paikallisia tuotteita. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös laitevalmistajat, joiden hyödynnettäväksi hankkeessa tuotettu laitekehitys jää hankkeen jälkeen. Muut kuin poroteurastamot saavat laitekehityksestä apuja omien sivutuoteprosessiensa käsittelyyn. Resurspool –hankkeen kautta tieto leviää myös Ruotsiin. Materiaalin kääntäminen ruotsiksi / englanniksi edesauttaa teknologian saatavuutta Suomen ulkopuolella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 349 198

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 349 198

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 387 998

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 387 998

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion

Kunnat: Ylitornio, Pello, Posio, Tornio, Simo, Enontekiö, Salla, Muonio, Keminmaa, Kittilä, Rovaniemi, Kolari, Savukoski, Inari, Ranua, Sodankylä, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Utsjoki, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suvaus-koneen arvioinnin tuloksena hanke edistää miesten ja naisten asemaa tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintaympäristönä on poroteurastamot, joiden toimijoista yli 90 % on miehiä. Luku perustuu ESR-rahoitteisen Porukkaoppi-hankkeen auditointikierrokseen poroteurastamoilla. Teurastus ja poronhoito ovat perinteisesti erittäin miehisiä ammatteja, koska niissä on paljon fyysistä työtä. Naisten rooli teurastamolla on usein joko olematon tai kevyemmissä työtehtävissä. Teurastamon valvovat viranomaiset ovat usein naisia, mutta teurastamon johtotehtävissä naisilla on erittäin harvoin päättävää asemaa. ​ Sivutuotteiden käsittelyteknologia keventää niiden kanssa tehtävää työtä ja helpottaa naisten pääsyä mukaan teurastamon töihin. Sivutuoteasiantuntijat pääsevät helpommin mukaan myös päätöksentekoon työyhteisössä. ​
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 6
Poroteurastuksessa tulevat sivuvirrat saadaan kiertoon paremmin. Haudattavan jätteen määrä putoaa murto-osaan aikaisemmasta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Haudattavan jätteen tuottamat kasvihuonekaasut jäävät pois, kun sivuvirrat jalostetaan raaka-aineiksi.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Jätteen hautaamisen päättyminen vähentää siihen tarvittavaa pinta-alaa sekä hautausalueen rehevöitymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 1
Jätteen sijoittaminen maaperän asemesta kiertoon parantaa maaperän kuntoa ja vähentää kasvihuonekaasuja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Poroteurastamot eivät ole Natura 2000 -ohjelman kohteiden lähettyvillä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 3
Jätteiden muuttuminen raaka-aineeksi lisää elinkeinon kannattavuutta. Alueellinen verkostoituminen mahdollistaa raaka-aineen käyttämisen paikallisissa yrityksissä. Jätteiden määrä vähenee murto-osaan entisestä, kun materiaali saadaan kiertoon.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 6
Hankkeen toimenpiteiden ansiosta jäte muuttuu raaka-aineeksi, jota voidaan käyttää myös paikallisen biokaasulaitoksen raaka-aineena. Sivuvirtojen kuljetustarpeen väheneminen pienentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Poroteurastamot ovat alueellisesti merkittäviä poroelinkeinolle, sillä niiden ansiosta omalle työlle saa paremman korvauksen. Sivuvirtojen prosessointi käyttökelposeen muotoon lisää alueen muiden yritysten kannattavuutta, kun ne voivat korvata esimerkiksi koirien rehua paikallisilla raaka-aineilla. Myös muut alueen sivutuotteiden tuottajat (lampurit, kalanviljelijät) hyötyvät sivutuotteiden saamisesta rehun raaka-aineeksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 4
Talteenottopaikan ja laitteiden kuvaus virtuaaliteurastamossa mahdollistaa aineettomat palvelut. Tiedon jalkauttaminen etäyhteyksien avulla vähentää tarvetta tulla paikan päälle katsomaan hankkeen tuloksia.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Sivuvirtojen kuljetustarpeen väheneminen pienentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Tiedon jalkauttaminen etäyhteyksien avulla vähentää tarvetta tulla paikan päälle katsomaan hankkeen tuloksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 4
Teknologinen kehittyminen parantaa työergonomiaa. Talteenotto lisää työpaikkoja ja mahdollisesti yrityksiä alueelle. Tuotettava tieto parantaa koulutusmahdollisuuksia sivuvirtojen talteenotossa. Hiilineutraalimpi porotalous parantaa alkutuottajien hyvinvointia, kun heitä ei leimata teurasjätteiden vuoksi ympäristörikollisiksi.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Teknologian kehittymisen ja uusien työtehtävien ansiosta perinteisesti miehiseen työympäristöön syntyy erinomaisesti naisille sopivia tehtäviä. Sivutuotteiden talteenotto ja markkinointi mielletään vahvasti naisille sopivaksi aiheeksi ja siten he pääsevät mukaan teurastamon työtehtäviin ja päätöksentekoon, joka on perinteisesti hyvin miehistä aluetta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Talteenottoteknologia mahdollistaa kevyemmän työn, jota voi tehdä myös ne, jotka eivät sovellu itse poronhoitotöihin eri syistä. Tehtävässä ei tarvita juuri kielitaitoakaan, joten se sopii myös monikulttuurisen työskelelyn avaamiseen teurastamolle.
Kulttuuriympäristö 1 1
Poroteurastamoiden jätteiden hautauspaikojen väheneminen parantaa kaupunkinympäristöä ja sen käytettävyyttä.
Ympäristöosaaminen 3 3
Pooteurastamot näyttävät esimerkkiä kierrätyksessä kaikille työntekijöille. Kierrätys parantaa ympäristöosaamista ja -tietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lapin AMKin PoSiHIILI -hanke on onnistunut edistämään poron sivutuotteiden hyödyntämistä ja tuottamaan tietoa elinkeinon kehittämiseen. Hankkeen toteutuksessa saatu tieto on vahvistanut käsitystä sivutuotteiden monipuolisesta soveltuvuudesta rekikoirien ja lemmikkituotteiden raaka-aineeksi, käsityömateriaaleiksi sekä esimerkiksi biokaasuun tai maanparannusaineisiin. Sivutuotteiden hyödyntämisellä voidaan myös vaikuttaa elinkeinon pyrkimykseen kohti hiilineutraaliutta. Lisätietoa tähän tavoitteeseen on tuonut hankkeessa toteutettu asiantuntijan ohjaama hiilivaikutuksia kartoittanut selvitys, jonka tiedot ovat hyödynnettävissä jatkotoimenpiteissä.

Hanke on koonnut tietoa talteenottomenetelmistä ja suunnitellut ja testannut laiteprototyyppejä, ja kehittänyt sekä talteenottolaitteistoja että -rakenteita sivutuotteiden hyödyntämisen lisäämiseksi. Hankkeessa on kehitetty useita eri raaka-aineiden käsittelyketjuja. Osa ketjuista on prototyyppiasteella ja vaatii jatkokehittämistä ennen kuin ne ovat käytettävissä elinkeinotoiminnassa, ja osa kehitetyistä käsittelyketjuista, esim. koipinahkojen talteenotto, on jo suoraan elinkeinon hyödynnettävissä. Raaka-aineiden ominaisuuksien selvittäminen ja käyttömahdollisuuksien kartoittaminen on tuonut paljon uutta tietoa ja osaamista raaka-aineiden hyödyntämiseen ja luonut elinkeinolle uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Hankkeessa tuotettu tieto on dokumentoitu monipuolisesti, ja sitä on välitetty laajasti elinkeinon käyttöön tapahtumissa ja hankeyhteistyön kautta, webinaareissa, artikkeleissa, infograafeissa ja raporteissa sekä sähköisesti Virtuaaliteurastamossa (https://www.virtuaaliteurastamo.fi/tietopankki/).