Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77973

Hankkeen nimi: coADDVA - ADDing VAlue by Computing in Manufacturing

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358 20 7438100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Kuisma

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.kuisma(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358406305086

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

CoADDVA - ADDing VAlue by Computing in Manufacturing -hankkeessa kehitetään valmistavaan tuotantoon ja kunnossapitoon liittyvää kyvykkyyttä nopeaan laskentaa sekä hyödynnetään sitä teollisuuden sovellusten näkökulmasta. Digitalisaatiossa on suurelta osalta kyse siitä, että kerättävää tietoa pitää pystyä käsittelemään eli laskemaan mahdollisimman tehokkailla tavoilla, ja tulosten pitää palvella reaaliaikaisesti laitteiden päätöksenteossa. Tämä lähtökohta vaatii uusien innovatiivisien tapojen ja algoritmien kehittämisen sekä tietoa siitä, kuinka integroida nopeaa laskentaa ja tehokasta ympäristön havainnointia toimimaan oikein, turvallisesti ja tehokkaasti teollisissa toimiympäristöissä. Hankkeessa osoitamme, kuinka laskentaa hyödyntämällä pystytään tehostamaan toimintaa alueen pk-yritysten kanssa määrittelemissämme esimerkkitapauksissa. Hankkeen aikana kehitämme metodista osaamista Edge-AI ja Hybrid Twin -teknologioista, sekä otamme käyttöön moderneja konenäköön ja ympäristön havainnointiin liittyviä tekniikoita. Edge AI:n soveltamisessa hyödynnetään reunalla olevia IoT laitteita ja niiden tuottamaa tietoa, jolloin saadaan kehitettyä toiminnanohjauksen tehokkuutta, palvelun laatua ja liiketoiminnan kannattavuutta.

Uudet resurssitehokkaat, älykkäät teknologiat ja toimintamallit edistävät osaltaan myös Suomen ja Euroopan hiilineutraaliuden sekä kestävän kehityksen tavoitteita.

Hanke liittyy Jyväskylän kaupungin ja TEM:in väliseen ekosysteemisopimukseen, jossa tavoitteena on rakentaa alueelle ADDVA TKI -ympäristöä uudistuvan teollisuuden tarpeisiin. Hanke edistää ympäristön digitaalisen osaamisen tasoa sekä sovellettavuutta. Hanke tukee alueen selviytymisstrategian sekä maakunta-ohjelman toteuttamista mm. ehkäisemällä alueen osaamisvajetta sekä parantamalla yritysten muutos- ja kilpailukykyä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kehittämishankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat Keski-Suomen maakunnan pienet ja keskisuuret valmistavan teollisuuden yritykset ja teollisuuden veturiyritykset, joiden kautta toiminta kansainvälistyy. Varsinaisia kohderyhmiä ovat myös Keski-Suomen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat laajasti Keski-Suomen maakunnan kohdeyritysten tuotteita ja palveluja hyödyntävät asiakasyritykset sekä yksityiset ja julkiset tilaajat. Hankkeesta välillisesti hyötyvät myös kunnat, kuntayhtymät sekä julkinen sektori.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 784 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 784 500

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 897 707

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 906 307

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Äänekosken

Kunnat: Karstula, Kannonkoski, Saarijärvi, Hankasalmi, Kyyjärvi, Äänekoski, Jyväskylä, Uurainen, Viitasaari, Laukaa, Konnevesi, Muurame

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankevalmistelun aikana ei ole havaittu seikkoja, joiden perusteella sukupuolella olisi vaikutusta hankkeen toimenpiteisiin, joten ne ovat lähtökohtaisesti luonteeltaan sukupuolineutraaleja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Vaikka hankkeen toimenpiteet ovatkin luonteeltaan sukupuolineutraaleja, otetaan niiden perusteella kerättävää palautetta analysoitaessa huomioon toimenpiteiden vaikutus erikseen naisiin ja miehiin, jotta pystytään analysoimaan mahdollisia eroja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Koska hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ei hankkeessa toteuteta erityisiä toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 8
Suomen valmistavalla tuotannolla on keskeinen rooli erilaisten hyödykkeiden tuottajana ja työllistäjänä sekä uuden teknologian innovatiivisena soveltajana. Valmistavalla tuotannolla on myös merkittävä rooli Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämisessä. Myönteiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset syntyvät sekä prosessien resurssitehokkuuden, että valmistettujen tuotteiden ja palveluiden positiivisten vaikutusten kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 8
Suomen valmistavalla tuotannolla on keskeinen rooli erilaisten hyödykkeiden tuottajana ja työllistäjänä sekä uuden teknologian innovatiivisena soveltajana. Valmistavalla tuotannolla on myös merkittävä rooli Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämisessä. Myönteiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset syntyvät sekä prosessien resurssitehokkuuden, että valmistettujen tuotteiden ja palveluiden positiivisten vaikutusten kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Suomen valmistavalla tuotannolla on keskeinen rooli erilaisten hyödykkeiden tuottajana ja työllistäjänä sekä uuden teknologian innovatiivisena soveltajana. Valmistavalla tuotannolla on myös merkittävä rooli Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämisessä. Myönteiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset syntyvät sekä prosessien resurssitehokkuuden, että valmistettujen tuotteiden ja palveluiden positiivisten vaikutusten kautta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
Hankkeessa luodaan yritysten kilpailukykyä parantavia ratkaisuja ja siten parannetaan mahdollisuuksia pitää toiminta Suomessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Hankkeessa luodaan yritysten kilpailukykyä parantavia ratkaisuja ja siten parannetaan mahdollisuuksia pitää toiminta Suomessa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan, mutta välillisesti hanke tukee etäisyyksien hallintaa digitaalisten prosessien avulla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 6
Robotiikan ja konenäön avulla voidaan vähentää yksitoikkoisia työtehtäviä työntekijöiltä ja näin parantaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 6
Toimialalla on toimenkuvien muuttumisen myötä mahdollista edistää naisten työllistymistä perinteisesti miesvaltaisille aloille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei negatiivista vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei negatiivista vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei negatiivista vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

coADDVA - ADDing VAlue by Computing in Manufacturing -hankkeessa kehitettiin valmistavaan tuotantoon ja kunnossapitoon liittyvää kyvykkyyttä nopeaan laskentaan sekä todennettiin tekniikoiden toimivuutta teollisuuden sovellusten näkökulmasta. Digitalisaatiossa on suurelta osalta kyse siitä, että kerättävää tietoa pitää pystyä käsittelemään eli laskemaan mahdollisimman tehokkailla tavoilla, ja tulosten pitää palvella reaaliaikaisesti laitteiden päätöksenteossa. Tämä lähtökohta vaatii uusien innovatiivisien tapojen ja algoritmien kehittämisen sekä tietoa siitä, kuinka integroida nopeaa laskentaa ja tehokasta ympäristön havainnointia toimimaan oikein, turvallisesti ja tehokkaasti teollisissa ympäristöissä. Hankkeessa teimme pilotteja, joiden avulla osoitamme, miten laskentaa hyödyntämällä pystytään tehostamaan toimintaa teollisuudessa. Hankkeen aikana kehitimme laskennallisia menetelmiä Edge-AI ja Hybrid Twin -teknologioista, sekä otimme käyttöön moderneja konenäköön, koneoppimiseen ja ympäristön havainnointiin liittyviä tekniikoita.

Hanke liittyi Jyväskylän kaupungin ja TEM:in väliseen ekosysteemisopimukseen, jossa tavoitteena on rakentaa alueelle ADDVA TKI -ympäristöä uudistuvan teollisuuden tarpeisiin . Hankkeessa nostettiin Keski-Suomen yritysten TKI:n tasoa digitaalisessa toimintaympäristössä. Hanke tuki alueen selviytymisstrategian sekä maakuntaohjelman toteuttamista mm. ehkäisemällä alueen osaamisvajetta sekä parantamalla yritysten muutos- ja kilpailukykyä. Hanke rahoitettiin Euroopan unionin REACT-EU-rahoitusvälineellä, jonka tarkoituksena on tukea COVID-19-pandemian aiheuttamien vahinkojen korjaamista alueilla, joiden talous ja työllisyys ovat kärsineet pandemiasta erityisen paljon.