Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77976

Hankkeen nimi: coADDVA - ADDing VAlue by Computing in Manufacturing investointi

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358 20 743 8100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Kuisma

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.kuisma(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406305086

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

coADDVA -hankekokonaisuuden tarkoituksena on ADDVA tutkimus- ja ympäristön kehittäminen, joka auttaa Keski- Suomen valmistavaan teollisuuteen keskittyviä yrityksiä siirtymisessä kohti Industry 5.0 – paradigmaa ja avustaa siihen liittyvässä digitaalisessa muutoksessa. Hankekokonaisuus käsittää sekä kehittämis- että investointihankkeen.


Tämän investointihankkeen tavoitteena on coADDVA -hankkeen tavoitteisiin pääsemiseen vaadittavan infrastruktuurin monipuolistamiseen ja päivittämiseen liittyvät investoinnit JAMK Teknologiayksikössä Robotics by JAMK - ympäristössä sekä IT-instituutissa.


Hankkeessa on investoinnit yllä mainittujen ympäristöjen edelleen kehittämiseen ja laajentamiseen. Nämä investoinnit ovat välttämättömiä samaan hankekokonaisuuteen kuuluvassa kehityshankkeessa (coADDVA - ADDing VAlue by Computing in Manufacturing, hakemusnumero: 309574) toteutettavia toimenpiteitä varten.


Investointihankkeen tavoitteena on vahvistaa JAMKin soveltavan tutkimuksen ympäristöjä, jotka muodostavat merkittävän osan Jyväskylän kaupungin TEMin kanssa laatiman ekosysteemisopimuksen mukaisen uudistuvan teollisuuden digitalisaatioon liittyvän TKI ekosysteemin innovaatioympäristöä.


Hankkeen tulos tukee osaltaan Jyväskylän kaupungin ja TEMin välistä ekosysteemisopimusta ja siihen liittyää uudistuvan teollisuuden TKI-ympäristön kehittymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Investointihankkeen varsinaisena kohderyhmänä on Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö: Robotics by JAMK sekä IT-instituutti, sekä keskisuomalaiset yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Investointihankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Keski-Suomen maakunnan pienet ja keskisuuret valmistavan teollisuuden yritykset ja teollisuuden veturiyritykset, joiden kautta toiminta kansainvälistyy. Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat laajasti myös Keski-Suomen maakunnan kohdeyritysten tuotteita ja palveluita hyödyntävät asiakasyritykset sekä yksityiset ja julkiset tilaajat. Hankkeesta välillisesti hyötyvät yritykset ja muut organisaatiot, kuten tutkimus- ja koulutusorganisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 270 113

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 270 113

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 385 873

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 385 873

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankehakemuksen valmistelussa on arvioitu sukupuolivaikutuksia hankkeen toteutuksessa, mutta varsinaista toimintaympäristön analyysiä ei ole sukupuolinäkökulmasta tehty. Hankkeessa mukana olevat teollisuuden alan yritykset ovat tilastokeskuksen mukaan voimakkaasti miesvaltaisia naisten osuuden ollessa merkittävästi pienempi, eli noin 20 %. Tulevaisuudessa uusien teknologoiden odotetaan muuttavan työntekijöiden työtehtäviä ja vähentävän työn fyysisiä vaatimuksia ja painottuvanyhä enemmän asiantuntijuuteen. Tämän voi parantaa naisten työllistymistä ko. toimialoille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutusta suunniteltaessa ja arvioitaessa otetaan huomioon toimenpiteiden vaikutus naisiin ja miehiin, jotta pystytään analysoimaan mahdollisia eroja. Korjaavia toimenpiteitä tehdään tarpeen mukaan saadun palautteen perusteella. Hanke edistää osaltaan uusien digitaalisten teknologioiden käyttöönottoa yrityksissä. Pitkällä tähtäimellä tämän odotetaan muuttavan myös työtehtävien sisältöjä ja vähentävän fyysistä kuormitusta työssä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toimialalla on toimenkuvien muuttumisen myötä mahdollista edistää naisten työllistymistä perinteisesti miesvaltaisille aloille. Hankkeessa ei kuitenkaan ole erityisiä toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 8
Suomen valmistavalla tuotannolla on keskeinen rooli erilaisten hyödykkeiden tuottajana ja työllistäjänä sekä uuden teknologian innovatiivisena soveltajana. Valmistavalla teollisuudella on merkittävä rooli Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämisessä. Myönteiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset syntyvät sekä prosessien resurssitehokkuuden, että valmistettujen tuotteiden ja palveluiden positiivisten vaikutusten kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Suomen valmistavalla tuotannolla on keskeinen rooli erilaisten hyödykkeiden tuottajana ja työllistäjänä sekä uuden teknologian innovatiivisena soveltajana. Valmistavalla teollisuudella on merkittävä rooli Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämisessä. Myönteiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset syntyvät sekä prosessien resurssitehokkuuden, että valmistettujen tuotteiden ja palveluiden positiivisten vaikutusten kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Suomen valmistavalla tuotannolla on keskeinen rooli erilaisten hyödykkeiden tuottajana ja työllistäjänä sekä uuden teknologian innovatiivisena soveltajana. Valmistavalla teollisuudella on merkittävä rooli Suomen ja Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämisessä. Myönteiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset syntyvät sekä prosessien resurssitehokkuuden, että valmistettujen tuotteiden ja palveluiden positiivisten vaikutusten kautta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
Hankkeessa luodaan yritysten kilpailukykyä parantavia ratkaisuja ja siten parannetaan mahdollisuuksia pitää toiminta Suomessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Hankkeessa luodaan yritysten kilpailukykyä parantavia ratkaisuja ja siten parannetaan mahdollisuuksia pitää toiminta Suomessa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Hankkeella ei ole suoranaista vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan, mutta välillisesti hanke tukee etäisyyksien hallintaa digitaalisten prosessien avulla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 6
Robotiikan ja konenäön avulla voidaan vähentää yksitoikkoisia työtehtäviä työntekijöiltä ja näin parantaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 6
Toimialalla on toimenkuvien muuttumisen myötä mahdollista edistää naisten työllistymistä perinteisesti miesvaltaisille aloille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei negatiivista vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei negatiivista vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei negatiivista vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-