Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A77985

Hankkeen nimi: Saimaa Taste of Place - SToP. Ruoka paikan tunnun ilmentäjänä ja matkailun edistämiskeinona.

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Jakeluosoite: Lönnrotinkatu 7

Puhelinnumero: 044 3001216

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Väisänen Hanna-Maija Elina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanna-maija.vaisanen(at)helsinki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443001216

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tekeillä olevassa Saimaan matkailustrategiassa 2021-2025 todetaan, että tunnistamme ja tunnustamme Saimaan vetovoimatekijät kehittämisen ja markkinoinnin lähtökohtana. Tässä hankkeessa tavoitteena on etsiä ja tunnistaa Etelä-Savon alueella tekijöitä, jotka korostavat koko Saimaan alueen erityisyyttä. Tässä hankkeessa erityisyyttä
lähestytään paikan tuntu eli Sense of Place -käsitteen avulla. Paikan tuntu käsittää alueen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä näihin sisältyvät konkreettiset ja aineettomat tekijät. Erityisyystekijöitä voidaan hyödyntää alueen brändäys-strategiassa sekä niiden avulla voidaan rakentaa sekä vahvistaa matkailijoiden paikkakokemuksia. Saimaa Sense of Place –tekijöistä voidaan johtaa Saimaa Taste of Place; Saimaan alueen ruokaan kytkeytyvät erityistekijät. Näin saadaan alueellinen ruokakulttuuri tuoteteemoina ja ydinviesteinä määriteltyä sekä konkretisoitua. Tekeillä olevassa matkailustrategiassa lisäksi todetaan, että lisääntyvä palvelutarjonta rakentuu vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti alueen erityisyydelle, vahvuuksille ja vetovoimatekijöille. Tämä hanke edistää palvelutarjonnan rakentumista nimenomaan alueen erityisyydelle.

Hankkeessa toteutetaan monivaiheinen ja monitasoinen tiedonhankinta Etelä-Savossa. Lähteinä käytetään painettuja ja sähköisiä lähteitä, matkailuyrittäjien ja -toimijoiden haastatteluja sekä etnografisesta kenttätyöstä saatavia aineistoja, joiden perusteella selvitetään Saimaan alueen erityisyyttä. Hankkeessa selvitetään myös EU:n nimisuojatuotteiden tuotekuvauksia ja tarkastellaan, millaisiin maan-tieteellisiin seikkoihin ko. tuotteiden erityisyys perustuu. Yrityksille järjestetään työpajoja, joissa yrityksiä tuetaan paikallisiin erityistekijöihin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Työpajoissa yrityksiä ohjataan tunnistamaan, ideoimaan ja työstämään Sense of Place –tekijöiden hyödyntämistä lisäarvoa tuottavasti yritystoiminnassa. Yrityksien lisäksi paikalliset asukkaat saatetaan tietoisiksi alueensa erityisyydestä erilaisin tiedotustoimenpitein.

Hankkeen tuloksena saadaan Saimaan alueelliseen erityisyyteen (Sense of Place) perustuvat tekijät, ja siitä johdetut ruokaan liittyvät tekijät (Taste of Place), joita voidaan hyödyntää Saimaan alueen matkailun edistämisessä. Kooste maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten indikaattoreista tuottaa aineksia alueen erityisyyden esiin tuomisessa ruokaan liittyen. Hankkeen löydöksien perusteella yritysten tietämys Sense of Place –tekijöistä ja niiden soveltamisesta lisääntyy. Yritykset voivat syventää matkailijoiden saamia paikkakokemuksia ja luoda uusia elämyksiä sekä uutta palvelutarjontaa. Sense of Place –tekijöitä selvittämällä synnytetään sisältöjä myös Saimaan alueen markkinointiin matkailukohteena.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat alueen matkailu- ja ruoka-alan yritykset (mm. elintarvikejalostajat, ravintolat, majoitus-, ohjelmapalveluja tarjoavat yritykset), jotka voivat hyödyntää alueen erityisyystekijöitä yritystoiminnassaan.
Hankkeesta hyötyvä yritys voi olla myös käsityöalan yritys, joka hankkeen tukemana kehittää käsityötuotteen, joka liittyy ruokaan ja jonka tarina kumpuaa paikallisuudesta. Hankkeen kohderyhmä voi siis olla kaikki matkailuun ja ruokaan jollakin tavalla linkittyvät yritykset, jotka voivat toiminnassaan tai tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä hyödyntää alueen erityisyyttä.

Miten kohderyhmä on selvillä ja miten se tavoitetaan?
Ruralia-instituutti on hyvin selvillä Etelä-Savon elintarvikealan yrityksistä (myös tilalla tapahtuvasta jalostuksesta),
koska organisaatio tarkistaa ja tarvittaessa täydentää Etelä-Savon elintarvikeyrityksien lukumäärän valtakunnalliselle
ruoka-alan koordinaatiohankkeelle. Lisäksi Etelä-Savon elintarvikeyrittäjien on päivitetty aika ajoin
valtakunnallisella aitojamakuja.fi –sivustolle, joka toimii lähiruokatuotteiden hakuportaalina.
Matkailualan yrityksien kanssa Ruralia-instituutti on toteuttanut aikaisempina vuosina useita hankkeita, joissa yrityksiä on ollut mukana. Muun muassa FoodRus (Ruuan ympäristöystävällisyyden ja paikallisuuden viestintä venäläisille matkailukontekstissa) -hankkeessa mukana oli Tertin Kartano Ky, Okkolan Lomamökit ja Härkäniemen Tuvat. Juuri päättyneessä Lähde luomun matkaan! –hankkeessa mukana olivat mm. Kallioniemi, Kyyhkylän kartano, Sahanlahti Resort, Heimari ja Guide Tiina.
Hankkeen kohderyhmä eli yritykset tavoitetaan kontaktoimalla niitä hankkeen alkuvaiheessa ja tiedottamalla hankkeesta. Hankkeen ensivaiheessa (TP1) myös haastatellaan paikallisia yrittäjiä. Valitsemme haastateltaviksi matkailuyrittäjiä, jolloin voimme jo haastattelutilanteessa arvioida olisiko yrityksellä mahdollista kehittää tuotteita ja palveluita, jotka pohjautuvat paikalliseen erityisyyteen. Näin voidaan jo alkuvaiheessa tiedottaa, aktivoida ja sitouttaa yrityksiä paremmin hankkeeseen ja tuleviin työpajoihin. Kasvokkain tapaaminen on paras tapa kertoa tämän hankkeen sisällöstä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Saimaan alueen matkailun markkinoinnista ja kehittämisestä vastaavat organisaatiot ja yhdistykset, koska he saavat hankkeen tuloksena markkinointisisältöjä liittyen alueelliseen erityisyyteen sekä ruokaan liittyvään markkinointiin. Lisäksi hankkeessa syntyvää aineistoa ja materiaalia voivat hyödyntää alan kouluttamisesta vastaavat organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 232 363

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 226 665

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 290 454

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 283 331

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Puumala, Kangasniemi, Sulkava, Pertunmaa, Rantasalmi, Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeessa noudatetaan Helsingin yliopiston sukupuolisen tasa-arvoisuuden lähtökohtaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan Saimaan alueen erityisyyden selvittäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Otetaan huomioon mm. liikkumisessa ja hankinnoissa. Otetaan huomioon mm. koulutusmoduulien sisällön suunnitelussa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 0
Hankkeen toiminta ei suoranaisesti tähtää näihin, mutta otetaan huomioon mm. liikkumisessa ja hankinnoissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen toiminta ei tähtää monimuotoisuuden lisäämiseen, mutta toiminnassa otetaan huomioon luonnonsuojelu.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Otetaan huomioon mm. liikkumisessa ja hankinnoissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
hanke ei kohdistu näihin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Hankkeen toiminnassa pyritään tuottamaan vähän jätettä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Jos voidaan hankinnoissa, liikkumisessa tms. vaikuttaa asiaan, niin pyritään valitsemaan uusituvia energialähteitä käyttäviä palveluja tai tuotteita.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 0
Sense of place ja taste of place tekijöiden määrittäinen ja niiden hyödyntäminen yritystoiminnassa tukee paikallisen ja alueellisen elinkeinorakenteen kehittämistä kestävästi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Hanke ei suoraan tuota aineellisia tuotteita ja näitä kuluta luonnonvaroja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Hankkeen matkoissa pyritään käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä. Vaihtoehtona on etäkokouksien ja -tapaamisien pitäminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 1 0
Hanke ei erittely ketään tai mitään sukupuolen, koulutuksen, varallisuuden tms. vuoksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 1
Hanke ei myöskään erittely ketään tai mitään kulttuurisen taustan, polittisen suuntautuneisuuden tms. vuoksi.
Kulttuuriympäristö 2 0
Hankkeen taustalla on kulttuuriympäristön arvostaminen ja juuri sieltä kumpuavia tekijöitä nostetaan esille alueen erityisyyden ilmentäjiksi. Hanke lisää paikallisten tietoisuutta kulttuuriympäristöstä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen varsinaisena kehittämiskohteena ei ole ympäristöosaamisen edistäminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli edistää alueellisen erityisyyden hyödyntämistä ruokamatkailun yritystoiminnassa lisäarvoa tuottavasti ja tarjota sisältöjä hyödynnettäväksi Saimaan alueen markkinointiin matkailukohteena. Hankkeen tuloksena saatiin selville Saimaan alueelliseen erityisyyteen (paikan tuntu) perustuvat tekijät, ja niistä johdetut ruokaan liittyvät tekijät (Taste of Place). Työpajojen kautta tietoa levitettiin yrityksiin, jotta ne hyödyntäisivät alueen tunnistettuja erityisyyksiä tai itse havaitsemiaan erityisyyksiä yritystoiminnassa lisäarvoa tuottavasti. Yhtälailla näitä tietoja voivat hyödyntää alueen matkailun markkinointia toteuttavat tahot.
Kuten edellä mainittiin, hankkeessa etsittiin ja tunnistettiin Etelä-Savon alueen erityisyyteen perustuvia tekijöitä. Erityisyyttä lähestyttiin paikan tuntu eli Sense of Place -käsitteen avulla. Paikan tuntu käsittää alueen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä näihin sisältyvät konkreettiset ja aineettomat tekijät. Erityisyystekijöitä voidaan hyödyntää alueen brändäysstrategiassa ja lisäksi niiden avulla voidaan rakentaa ja vahvistaa matkailijoiden paikkakokemuksia. Haastattelujen ja etnografisen työn tuloksena tunnistettujen Saimaan paikan tuntu -tekijöiden pohjalta esitettiin esimerkkejä ja vinkkejä ruoan kytkemiseksi näihin tekijöihin. Samalla tunnistettiin ja konkretisoitiin alueellisen ruokakulttuurin (ydin)viestejä.
Hanke edisti matkailupalvelutarjonnan rakentumista alueen erityisyydelle. Hankkeen tuloksena tuotettiin matkailutoimijoiden käyttöön itsearviointityökalu paikan tunnun tunnistamiseen ja havainnollistamiseen (Paikan tuntu -itsearviointityökalu). Tietoa hankkeen tuloksista eli paikan tunnun tekijöistä jaettiin hankkeen aikana yrityksille järjestetyissä työpajoissa. Työpajoissa yritykset tutustutettiin paikan tuntuun käsitteenä, ohjattiin tunnistamaan paikan tunnun konkreettisia tekijöitä ja ideoimaan niiden hyödyntämistä tuotteissa ja palveluissa.
Hankkeessa selvitettiin myös EU:n nimisuojatuotteiden tuotekuvauksia ja tarkasteltiin, millaisiin maantieteellisiin seikkoihin tuotteiden erityisyys perustuu. Lisäksi edistettiin Saimaan alueeseen kytkeytyviä nimisuojahakemuksia.
Hankkeen toiminta jaettiin kolmeen toimenpidekokonaisuuteen: 1) Saimaa Taste of Place tekijöiden määrittely, 2) Elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden maantieteellisen alkuperän indikaattoreiden benchmarkkaus ja 3) Taste of Place ja Sense of Place -tekijöiden konkretisointi ja hyödyntäminen yritystoiminnassa. Jokainen kokonaisuus muodosti oman työpakettinsa.
TP1:n tuloksena saatiin käsitys Etelä-Savon alueelliseen erityisyyteen perustuvista paikan tunnun tekijöistä, joita voidaan soveltaa ruoan ja ruokamatkailun monipuoliseen ja kestävään tuotteistamiseen ja hyödyntää matkailun markkinoinnissa.
TP2:n tuloksena saatiin kooste maantieteelliseen alkuperään kytkeytyvistä tuotteen erityisyyttä kuvaavista indikaattoreista, joita voidaan hyödyntää Saimaan alueen erityisyyttä esiin tuovassa kehitystyössä. Lisäksi edistettiin Saimaan alueeseen kytkeytyvien tuotteiden hakemuksia EU:n nimisuojajärjestelmään.
TP3:ssa laadittiin hankkeessa tunnistettuihin paikan tuntu tekijöihin pohjautuen tuotteistamisesimerkkejä, laadittiin paikan tunnun itsearviointityökalu yritysten käyttöön, välitettiin tietoa työpajoissa ja laadittiin julkaisu, johon hankkeen tulokset, esimerkit ja työkalut on koostettu.