RR-tietopalvelu -hankekuvaus A77990, Satakunta Testbed

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Satakunta Testbed muodostaa ainutlaatuisen Suomen ensimmäisen testbed-ympäristön, jossa mukana ovat erikoissairaanhoito, maakunnan kaupungit ja kunnat, korkea-asteen ja toisen asteen oppilaitokset sekä yksi-tyiset yritykset ja järjestöt. Satakunta Testbed fokusoituu kansallisessa testbed-verkostossa robotiikkaan, tekoälyyn ja data-analytiikkaan. Tämä valinta on saanut nykyiseltä kansalliselta testbed-verkostolta positiivisen vastaanoton ja kannustuksen. Tällä testbed-konsortiolla mahdollistetaan niin satakuntalaisille, kansallisille kuin kansainvälisillekin yrityksille ja tutkijoille ennen kaikkea monipuoliset ja vetovoimaiset tuotekehitys- ja tutkimusympäristöt sosiaali- ja terveysalalle.

Hanke mallintaa testbed-toiminnan systemaattiset toimintatavat koko maakuntaan. Hanke tarjoaa satakuntalaisille sote-organisaatioille mahdollisuuden kehittää yhteistä testbed-toimintamallia. Hankkeessa pilotoidaan teknologiaratkaisuja yhdessä sote-ammattilaisten, teknologiayritysten sekä oppilaitosten, korkeakoulujen ja kehittämistoimijoiden yhteistyönä. Tavoitteena on maakunnan nykyisten ja tulevien sote-ammattilaisten teknologia, digitalisaatio, tekoäly ja data-analytiikka osaamisen kehittäminen osallistamalla ammattilaisia ja opiskelijoita testbed-toimintaan. Hanke myös edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä sekä aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.

Hankkeen jälkeen Satakunnassa on yhtenäinen TKI-infrastruktuuria tukeva testbed-konsortio, jossa testbed-toimintaa tarjoavat yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin toimijat sekä toisen ja korkea-asteen oppilaitokset ja elinkeinoyhtiöt. Testbed-toiminnalle mallinnetaan monipuoliset tutkimus-, kehittämis- ja testauspalvelut, jotka täyttävät Business Finlandin kansallisen testbed-toiminnan kriteerit. Alueen vetovoimaisuutta tuetaan brändäämällä maakunnallinen testbed-toiminta Satakunta Testbed brändin alle. Lisäksi kehitetään testbed-toimintaan liittyviä kansainvälisiä verkostoja ja haetaan European Network of Living Labs -verkoston jäsenyyttä. Hankkeessa tuotetaan myös kansallisesti ainutlaatuinen teknologiapalveluiden palveluhakemisto, josta sote-toimijat löytävät tarvitsemaansa hyvinvointi- ja terveysteknologiaa.

Hankkeen tuloksena on elävä ja monipuolinen satakuntalainen testbed-konsortio, joka houkuttelee systemaattisilla toimintamalleillaan kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita tutkimaan, kehittämään ja testaamaan hyvinvointi- ja terveysteknologiaa. Testbed-toiminnan myötä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja opiskelijoiden teknologiamyönteisyys kasvaa ja digitalisaatioon, tekoälyyn ja data-analytiikkaan liittyvä ymmärrys paranee. Niiden käyttöönoton myötä myös työn tuottavuus kasvaa. Entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut edistävät palvelujen vaikuttavuutta ja siten hyvinvointia maakunnassa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:
- Digitaalisia-, terveys- ja hyvinvointiteknologiapalveluita kehittävät yritykset
- Sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointiteknologian opintoja tarjoavat toisen ja korkea-asteen koulutusorganisaatiot
- Julkinen sektori (sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymät ja kunnat)
- Sosiaali- ja terveysalan yksityiset palveluntuottajat
- Kolmannen sektorin hyvinvointialalla toimivat yhdistykset ja järjestöt

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiksi kohderyhmiksi on tunnistettu:
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö
- Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat
- Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden omaiset
- Kliinistä tutkimusta tekevät tutkijat
- Paikalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 339 999

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 323 731

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 453 333

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 431 643

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Merikarvia, Pomarkku, Huittinen, Nakkila, Harjavalta, Säkylä, Eura, Pori, Ulvila, Kankaanpää, Kokemäki, Rauma, Siikainen, Eurajoki, Karvia, Jämijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Sukupuolinäkökulmasta tehty analyysi perustuu mm. Tilastokeskuksen, THL:n, Suomen yrittäjien ja oppilaitosten tietoihin. Hanke on monitieteinen ja monialainen. Se yhdistää tekniset alat, liiketaloustieteen, yrittäjyyden ja sosiaali- ja terveysalan. Monialaisuus näkyy paitsi monipuolisena tieteenalojen yhdistelmänä myös yhteiskunnan toimijoiden monipuolisuutena; mukana on niin järjestöjä, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin toimijoita. Sukupuolten näkökulmasta eri tieteenalat näyttäytyvät hyvin erilaisina. Perinteisesti teknisillä aloilla niin opiskelijat kuin työntekijätkin ovat olleet enimmäkseen miehiä ja sosiaali- ja terveysalalla naisia. Naisten keskimääräisesti miehiä parempi koulumenestys (ylioppilaskokeissa) ja korkea-asteella käyttöönotettu todistusvalinnan painottaminen on johtanut siihen, että liiketaloustieteen opiskelijoista yli puolet on naisia. Kaikkiaan korkeakoulututkinnon suorittaneista suurempi osa on naisia kuin miehiä. Tämä heijastuu myös tutkimusosaamiseen. Myös ammattialat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan. Vain 2% suomalaisista työskentelee tasa-aloilla, eli aloilla joissa on vähintään 40 % naisia ja miehiä. Yrittäjistä kaksi kolmas osaa on miehiä. Naiset toimivat miehiä useammin yksin tai mikroyrittäjinä kun taas miesyrittäjät tyypillisesti työllistävät yrityksiinsä muita ja toimivat naisia useammin vienti- ja kasvuyrittäjinä. Myös järjestökenttä on sukupuolittunut. Naiset ovat miehiä aktiivisempia järjestötoiminnassa. Hyvinvointi- ja terveysteknologian monitieteisellä alalla siis nais- ja miesvaltaiset alat kohtaavat. Vaikka eri ammattialojen yhteistyö voi olla haasteellista, se voi olla myös rikkaus, jos kumpikin sukupuoli tuo kehitystyöhön arvokasta kokemusta ja lisää täten innovatiivista ajattelua ja uusien innovaatioiden kehittämisen mahdollisuutta. Koska teknologiatuotteita valmistavista yrityksistä siis suurin osa on miesvaltaisia, mutta tuotteita käyttävistä sote-alan ammattilaisista tai järjestötoimijoista on naisia, hanke väistämättä edistää sukupuolten välistä vuoropuhelua. Vuoropuhelun ja siten moniammatillisen ymmärryksen lisääntyminen edistää paitsi keskinäistä kunnioitusta myös mahdollisuuksia entistä enemmän työllistyä myös vastakkaisen sukupuolen dominoimalle toimialalle. Lisäksi hanke korostaa naisvaltaisten sote-alan profession asiantuntijaroolia teknologiakehityksessä ja lisää osaltaan sote-alan ammattilaisten mahdollisuuksia toimia asiantuntijatehtävissä sote-alan ulkopuolella.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on strategia, jonka avulla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen toimintaan. Se, miten asia koskee naisia ja miehiä (sukupuolinäkökulma), otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (valtavirtaistaminen). Hankkeen toimialoilla sukupuolten jakautuminen on selkeää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa 87% on naisia ja 13% miehiä. Teknisillä aloilla jakauma on päinvastainen. Hankkeen toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat ihmisiin eivätkä ole merkittävästi sidoksissa sukupuoleen. Moniammattillinen yhteistyö edellyttää joustavuutta sukupuolesta riippumatta. Tiedottamisessa ja viestinnässä on huomioitava nais- ja miesvaltaisten alojen erityispiirteet (esim. vuorotyö sote-alalla), mutta asia ei niinkään liity sukupuoleen vaan toimialaan. Hankkeen seuranta- ja arviointimenetelmät eivät riipu merkittävästi sukupuolesta. Mikäli sukupuolen todetaan aiheuttavan haasteita hankeen toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa, ne kirjataan ja ratkaistaan monialaisessa ryhmässä hankkeen aikana. Hankkeen tuottamien hyvien käytänteiden levittäminen ja juurruttaminen hyödyntää molempia sukupuolia tasavertaisesti. Myös hankkeen tuottama osaamisen kasvu hyödyttää molempia sukupuolia yhtälaisesti. Samoin hankkeen tuottamat hyödyt loppukäyttäjille, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille, hyödyttävät molempia sukupuolia.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	5	7
Hankkeessa vähennetään ympäristöön kohdistuvaa rasitusta tukemalla digitaalisten, ajasta ja paikasta riippumattomien, palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalalla. Hankkeen omassa toiminnassa käytetään ensisijaisesti digitaalista viestintää ja sähköisiä materiaaleja sekä hanketoimijoiden että hankkeen yhteistyökumppaneiden sekä tuotetestaukseen ja tutkimukseen osallistuvien toimijoiden välillä. Tämä osaltaan vähentää fyysistä kulkemista ja siten ympäristökuormaa. Näkökulma on keskeinen kun tavoitellaan kansallisia ja kansainvälisiä yrityskumppanuuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	4	6
Hanke tukee yrityksiä teknologian resurssiviisaaseen kehittämiseen ja digitaalisten palveluiden suunnitteluun. Samalla kannustetaan sote-toimijoita ottamaan käyttöön digitaalisia palveluita, joka vähentää asiakkaiden/potilaiden liikkumisen tarvetta ja siten keventää ympäristön hiilidioksipäästöjä. Digitaaliset yhteydenpitovälineet niin hanketoimijoiden kuin testbed-toimintaa käyttävien kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa vähentävät liikkumisen, niin autoilun kuin lentämisenkin tarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	3	4
Vähentämällä ihmisten liikkumisen tarvetta, hankkeessa suosittavat digitaaliset yhteydenpitovälineet ja yritysten kehittämät digitaaliset palvelut keventävät pinta- ja pohjavesiin kohdistuva kuormaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	4	6
Hankkeessa testbed-palveluita käyttäviä yrityksiä kannustetaan kiinnittämään huomiota materiaalivalintoihin sekä tuotekehityksessä että pakkausmateriaaleissa. Hankkeessa testattavat teknologiat sähköisen tiedonsiirron järjestelmät mahdollistavat materiaalien viisaan käytön ja jätteiden vähentämisen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Hanke tulee satakuntalaisen elinkeinorakenteen kehittymistä verkottamalla alueen vanhoja toimijoita teknologia, automaatio ja robotiikka alalta sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten ja julkisten toimijoiden sekä järjestöjen kanssa. Yhteistyön lisääntyminen ja kilpailun vähentäminen lisää alueen vetovoimaisuutta ja edistää innovaatioiden syntyä ja leviämistä luoden yhä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Alueellisen osaamisen lisääntyminen ja innovaatioiden kehittämismahdollisuudet lisäävät vetovoimaa myös asiantuntijaorganisaatioiden näkökulmasta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	9
Uuden teknologian lisäksi hankkeessa kehitetään palveluita ja palveluprosesseja sote-alalle ja järjestötoimintaan, joiden avulla toiminnan vaikuttavuutta voidaan lisätä ja asiakkaiden ja potilaiden hyvinvointia parantaa. Hankkeella edistetään sosiaali- ja terveydenhuollossa kerättävän data aikaisempaa parempaa hyödyntämistä niin asiakasrajapinnassa kuin johtamisessakin.
Liikkuminen ja logistiikka	3	5
Sähköiset palvelut ja toimintatavat vähentävät liikkumisen tarvetta ja siitä aiheutuvaa ympäristökuormaa ja joukkoliikenteeseen liittyvä terveysriskejä. Jotkut hankkeessa pilotoitavat teknologiat ja digipalvelut voivat mahdollistaa palveluiden tarjoamisen asiakkaille etänä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on satakuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen digitaalisilla palveluilla, teknologialla sekä palveluprosessien kehittämisellä. Entistä vaikuttavampien ja sairauksia ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen edistää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Samalla palveluiden kehittyminen tukee ammattialisten jaksamista ja työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	2	3
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla sukupuolittuneiden toimialajoen välistä vuoropuhelua, keskinäisen ymmärryksen ja kunnioituksen kehittymistä moniammatillisissa tilanteissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	7
Hankkeessa edistetään niin sote-alan ammattilaisten kuin asiakkaidenkin osallisuutta teknologian kehittämiseen ja palvelujen muotoiluun. Osallistaminen edistää inkluusiota, mutta tukee entistä vaikuttavampien palveluiden kehittämistä. Vaikuttavilla palveluilla saadaan terveyshyötyä kustannustehokkaasti.
Kulttuuriympäristö	4	5
Monialaisen ja moniammatillisen toimintakulttuurin edistäminen, jossa huomioidaan eri toimialat ja eri sektorin yhdenvertaisina toisiaan täydentävinä toimijoina on hankkeessa keskeistä toimintaa.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutusta hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa luotiin maakunnallinen malli testbed-toiminnalle. Malli sisältää laitetestausprosessin, joka toimii yhden luukun periaatteella yritysten suuntaan. Lisäksi malli kattaa testauksiin liittyvän dokumentaation ja luvitukset. Hankkeen aikana Satakuntaan muodostui vakiintunut konsortio organisaatioista, jotka ovat sitoutuneet testaustoimintaan sekä arviointiprosessi, jolla maakunnan testbed-toiminnan laatu voidaan systemaattisesti arvioida ja toimintaa kehittää. Osana maakunnallisen toimintamallin luomista Satakunta Testbed brändättiin rakentamalla toiminnalle missio ja visio, visuaalinen ilme, viestintäsuunnitelma sekä markkinointi- ja julkaisukanavat.

Toimintamalli rakennettiin tekemällä lukuisia hyvinvointi- ja terveysteknologian testauspilotteja erilaisin tavoittein ja erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta saatiin monipuolista kokemusta testaustoiminnan erityispiirteistä erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Hankkeen aikana testaukset tarkentuivat palveluiksi, joita voidaan räätälöidä yrityksen ja sote-yksikön tarpeiden mukaan. Hankkeessa kehittyjä palveluita tarjotaan myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeessa tehtiin kansainvälisiä avauksia testaamalla kansainvälisten yritysten tuotteita, etsimällä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, verkottamalla suomalaisia yrityksiä kansainvälisille kumppaneille sekä luomalla kansainväliseen markkinointiin sopivaa viestintämateriaalia. Lisäksi hankkeessa testattiin hyvinvointi- ja terveysteknologian testauksen ja käytön oppimiseen tähtäävää leirikoulutoimintaa, josta myös saatiin pysyvä toimintamalli.

Hankkeessa luotiin hyvinvointi- ja terveysteknologiahakemisto Wenla, joka on käytettävissä osoitteessa www.wenla.fi. Hakemiston tarkoituksena on tarjota tietoa kuluttajille, kunnille ja sosiaali- ja terveysalan organisaatioille kohdennetuista digitaalisista palveluista sekä hyvinvointi- ja terveysteknologiapalveluista. Hakemiston suunnittelu-, toteutus- ja testausvaiheisiin osallistettiin kansallisella tasolla eri sidosryhmiä.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat