Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78036

Hankkeen nimi: Revanssi – TKI-osaamisverkostoa vahvistamassa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Teräväinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipääliikö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.teravainen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3253039

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyviä palveluita yrityksille tuottavat toimijat ovat monin tavoin kehittäneet toimintaansa, mutta eri toimijoiden keskinäisen yhteiskehittämisen ja vertaisoppimisen parantaminen on jäänyt vähemmälle. Lisäksi opiskelijaosaamisen hyödyntäminen yrityksissä on usein sattumanvaraista. Tilanne on kuvatun kaltainen etenkin suurten kaupunkien ulkopuolisilla alueilla, missä yritysten kehittämistoiminnan kasvattaminen perustuu osin yksittäisiin, sattumanvaraisiin ja toisistaan erillisiin yhteistyön tapoihin eri kehittäjätoimijoiden kanssa. Järjestäytyneen ja systemaattisen yhteiskehittämisen puuttumisen ja opiskelijaosaamisen vaillinaiset hyödyntämismahdollisuudet muodostavat merkittävän pullonkaulan oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen palvelun mahdollistamiseksi yrityksille. Tämä on erityisen totta juuri mikro- ja pk-yritysten tapauksessa. Tietyntyyppinen hitaus, joustamattomuus ja ketterien yhteiskehittämisen menetelmien puute TKI-palveluissa ovat konkretisoituneet ja tulleet selkeästi esiin koronan myötä.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää suurten kaupunkien ulkopuolella olevien yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Hankkeessa kootaan osaamisverkosto, jonka yhteistoiminnan kehittämisen vaikutuksena mikro- ja pk-yritysten saama kehittämispalvelu on oikea-aikaisempaa ja kohdennetumpaa. Hankkeen vaikutuksena yritykset myös tuntevat kehittämispalveluja tarjoavat tahot nykyistä paremmin. Osaamisverkosto koostuu hankkeen toteuttajista (kehittämisyhtiöt, JAMK, Oulun yliopisto/mikroyrittäjyyskeskus) sekä muista keskeisistä kehittämistoimijoista (kehittämisorganisaatiot sekä erit. julkiset yrityspalvelut, tutkimus- ja korkeakoulut). Hankkeessa luotava pysyvä osaamisverkosto lisää kehittämistoimintaa alueen yrityselämään myös jatkossa, kun osaamisverkosto, sen muodostama innovaatioalusta ja toimijoiden keskinäinen pikaviestintäkanava nopeuttavat ja selkeyttävät kehittäjien keskinäistä tiedonvaihtoa.

Hankkeessa on vahvasti tulevaisuusorientoitunut teemallisuus. Yritysten TKI- ja tulevaisuusvalmiuksien vahvistamisen kautta tuetaan maakunnan kehittämistä ja kasvua. Olemassa olevien TKI-palveluiden sekä opiskelijavoiman jalkautus alueille vahvistaa osaamisen ja tiedonvaihtoa, mutta luo myös jatkuvuutta korkeakoulun ja elinkeinoelämän vahvemmalle yhteydelle. Hankkeen vaikutuksena yritysten tarvitsemien kehittämispalvelujen ja opiskelijaosaamisen tuottamistavat uudistuvat, ja tasavertainen TKI-palvelun saaminen mahdollistuu paremmin yrityksen koosta ja sijainnista riippumatta.

Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu erityisen resurssitehokkaasti sekä konkreettiseen yhteistyöhön perustuen, joka osaltaan tukee toiminnan jatkumista myös hankkeen jälkeen. Toimenpiteet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paitsi hanketoteuttajien myös muiden olennaisten tahojen kanssa. Vahvaan verkostotoimintaan kuuluu nopea reagointikyky, jota hankkeessa tukevat syötteiden jakaminen toiminnan eri osien välillä. Näin ollen hankkeen toteutuksessa varmistetaan, että eri toimenpiteiden keskinäinen toiminta on sujuvaa sekä verkoston ja siinä olevien eri ryhmien vuorovaikutus on aktiivista.

Toimenpiteet ovat projektihallintoon ja -viestintään liittyen toimenpiteiden lisäksi seuraavat:
• Yritysten TKI- ja tulevaisuusvalmiuksia tukevan tiedon koonti ja jalkautus
• TKI-yhteiskehittäminen
• Yritysvetoiset lähi- ja etäkokeiluklinikat
• TKI-osaamisverkoston toiminnan eli innovaatioalustan kuvaus
• Olemassa olevat viestintäkanavat ja verkostot sekä pikaviestintäkanava

Hankkeen keskeiset tulokset tavoitteiden mukaisesti ovat:

Tavoite 1: Yritysten TKI-toiminnan ja yhteiskehittämisen lisääminen
• Yritysten TKI- ja tulevaisuustoiminta on lisääntynyt.
• Osaamisverkostossa käytettävät yhteiskehittämisen menetelmät ja yritysvetoiset tilaisuudet ovat lisänneet yritysten kehittämisosaamista ja tuottavat tuloksena eri toimijoiden yhteistyötä ja siitä nousevia uudenlaisia innovaatioita esimerkiksi tuotteistamiseen tai palvelujen kehittämiseen.
• Yritykset ja kehittämisyhtiöt ovat löytäneet omille alueilleen ja toimintoihinsa sopivia innovatiivisia käytänteitä, ratkaisuja ja tuote- sekä palveluideoita.
• Opiskelijoiden osaamista hyödynnetään yrityksissä
• Yritykset kehittävät TKI-toimintaansa yhteiskehittämiseen perustuen. Samalla yrittäjät rakentavat vertaisverkostoa itselleen ja oppivat yhteiskehittämisen menetelmän jatkuvan uudistumisen tukemiseksi.

Tavoite 2: Yritysten TKI-palveluiden saatavuuden ja osuvuuden parantaminen yrityksissä
• Hankealueen TKI-toimijoiden osaaminen ja palvelut tulevat tutuksi, mikä lisää järjestelmällisiä mahdollisuuksia hyödyntää opiskelijoita ja muita olemassa olevia toimijoita TKI-toiminnassa ja yritysten kehittämisessä myös hankkeen jälkeen.
• TKI-toimijoiden viestintä ja toimintojen aikataulutukset on selkeytynyt, joka kehittää ja virtaviivaistaa TKI-prosesseja yrityksen näkökulmasta (ns. yhden luukun periaate) ja mahdollistaa oikea-aikaisempaa ja osuvampaa TKI-palvelua
yrityksille.
• Hankkeessa kehitetty suurten kaupunkien ulkopuolella toimivan TKI-osaamisverkoston innovaatioalusta on myös muiden alueiden hyödynnettävissä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen koordinoinnista ja toteutuksesta yhteistyössä kehittämisyhtiö Witas Oy:n, kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:n, kehittämisyhtiö Keulink Oy:n sekä Oulun yliopiston Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE:n kanssa. Lisäksi Laukaan kehitysyhtiö on mukana hankkeessa yhteistyökumppanina ja kohdealueena. Hankkeen toteuttajat muodostavat toisiaan täydentävän monialaisen asiantuntijoiden verkoston. Hanke toteutetaan 1.10.2021-31.8.2023.

Revanssi-hanke liittyy Keski-Suomen ELY-keskuksen ESR-hakuun (7.5.2021) jätettyyn Toleranssi-hankkeeseen (hakemusnumero 107217). Hankkeet muodostavat yhdessä toisiaan tukevan hankeparin, joissa molemmissa päämääränä on vahvistaa yritysten ja yrittäjien valmiuksia ennakoida muutoksia ja uudistaa liiketoimintaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat mikro- ja pk- yritykset sekä alueen ja maakunnan TKI-toimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Korkeakoulujen ja mahdollisten muiden koulutusalojen ja -asteiden opiskelijat (ml. ulkomaiset), kouluttajat, kehittäjät ja muut asiantuntijat, kansalaiset ja asiakaskohderyhmät. Välillisinä kohderyhminä myös eri alueiden tulevaisuustyötä tekevät sekä yhteiskehittämisen malleja työssään hyödyntävät organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 555

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 255 833

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 694

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 319 791

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Keuruun

Kunnat: Keuruu, Viitasaari, Karstula, Kinnula, Pihtipudas, Multia, Kivijärvi, Laukaa

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on laadittu hyödyntäen Lapin Letka -hankkeen laatimaa Suvauskonetta, jolla on mahdollista arvioida hanketoiminnan sukupuolivaikutuksia. Suvauskoneen mukaan Revanssi-hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankkeessa otetaan huomioon erot naisten ja miesten välillä eri elämänalueilla, koulutuksessa ja työelämässä. Kansainvälisiin työmarkkinoihin verrattuna suomalaiset työmarkkinat jakautuvat poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin. Sukupuolijakauma on nähtävissä myös eri toimialoilla ja yrityksissä (sukupuoli vs. toimialat, miesten alat vs. naisten alat). Hanke ei kohdistu suoraan tiettyyn toimialaan. Rekrytoitaessa osallistujia hankkeeseen pyritään varmistamaan, että mukana on sekä miehiä että naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Valtavirtaistamisen menetelmiä käytetään hankkeen eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, mittaamisessa ja arvioinnissa. Hanke kohdistuu laajasti eri toimialoille. Hankkeen toteuttamisvaiheessa kehittämistoimenpiteisiin ja tilaisuuksiin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman tasaisesta sekä naisia että miehiä. Lisäksi huomioidaan, että hankkeen toimenpiteet eivät syrji kumpaakaan sukupuolta. Hankkeen tilaisuuksissa ja tiedotusmateriaalissa pyritään käyttämään esimerkkejä, joissa vältetään sukupuolistereotypioita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa- arvon edistäminen, mutta hankkeessa tiedostetaan ja toteuttamisessa huomioidaan työelämän sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulma huomioidaan kaikissa hankkeen tilaisuuksissa. Tilaisuudet pyritään järjestämään osana jo olemassa olevia tilaisuuksia ja yhteistyössä verkostotoimijoiden kanssa. Suurin osa hankkeen viestinnästä ja materiaalintuotannosta hyödyntää digitaalisia alustoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeessa kannustetaan osallistujia sellaiseen toimintaan ja ajatteluun, millä on vaikutusta ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen kuten toimintavälineiden jakaminen mikäli mahdollista (jakamistalous). Hankkeen aikana luotava osaamisverkoston yhteinen pikaviestintäkanava on digitaalinen sekä kaikille toimijoille avoin ja ilmainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittävää vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Hankkeen toteuttajat ovat kiinnittäneet huomiota mm. veden ja energian sekä paperin käyttämiseen ekologisesti. Ympäristönäkökulma on osa hankkeen tilaisuuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoraa yhteyttä Natura 2000 - ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon materiaalivirtojen tuntemus kuten hankinnat, niiden logistisuus sekä oikea-aikaisuus, materiaalien tehokas hyödyntäminen sekä eettinen jätteiden jälkihoito ja vaihtoehtojen punnitseminen (kierrätys, uusiokäyttö, hävittäminen).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Uusiutuvia energialähteitä käytetään mahdollisuuksien mukaan. Sähköisten alustojen kautta toteutuvan kehittämistyön sekä viestinnän suosiminen vähentää liikkumista ja siten fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeessa parannetaan yritysten ja muiden toimijoiden TKI-palveluiden saatavuutta ja osuvuutta vahvistamalla alueen TKI- infrastruktuuria. Tämä tuo alueelle uutta osaamista ja vuorovaikutusta sekä avaa järjestelmällisiä mahdollisuuksia hyödyntää opiskelijoita ja muita jo olemassa olevia työkaluja TKI-toiminnassa ja yritysten kehittämisessä. Osaamisverkosto lisää laaja-alaisesti toimijoiden kehittämisosaamista ja yhteistyötä, mahdollistaen kasvua ja uudistumista esimerkiksi innovaatiotoiminnan, tuotteistamisen tai palvelujen ja palveluprosessien kehittymisen kautta. Osaamisverkosto mahdollistaa yhden luukun - periaatteen vahvistamista palvelussa kunkin mukana olevan tahon osalta. Kehitetään alueen toimijoiden osaamista ja yhteistyötä, viestimällä monialaisesta TKI- osaamisverkostosta, sen kautta syntyneistä kehitystarinoista sekä edistämällä opiskelijoiden elinkeinoelämäyhteyttä. Tuotettava osaamisverkosto ja sen toiminta helpottaa liittymistä myös jatkossa mahdollisesti synnytettäviin laajempiin maakunnallisiin innovaatioekosysteemeihin sekä mahdollistaa kansainvälisiin innovaatioekosysteemeihin liittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Aineettomia tuotteita ja palveluita kehitetään erityisesti TKI-osaamisverkoston innovaatioalustatoiminnan ja yritysvetoisten lähi- ja etäkokeiluklinikoiden kautta. Osaamisverkostossa käytettävät yhteiskehittämisen työkalut lisäävät yritysten ja TKI-toimijoiden kehittämisosaamista ja tuottavat tuloksena eri toimijoiden yhteistyötä ja siitä nousevia uudenlaisia innovaatioita esimerkiksi tuotteistamiseen tai palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseen. Lisäksi kehitetään yritysten tulevaisuusosaamista ja sen kautta yritysten innovaatiokyvykkyyttä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Hankkeen aikana luotava osaamisverkoston yhteinen pikaviestintäkanava on digitaalinen sekä kaikille toimijoille avoin ja ilmainen. Sähköisiä alustoja sekä digitaalisuutta hyödyntävä yhteiskehittämistyö vähentää liikkumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 5
Hanke pyrkii minimoimaan koronan aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia elinkeinotoimintaan hakemalla käytännönläheisiä ratkaisuja yritysten ja muiden toimijoiden toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä vahvistamalla osallistumista olemassa oleviin verkostoihin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää suurten kaupunkikeskusten ulkopuolisten alueiden toimijoiden tasa-arvoisuutta kasvukeskuksiin nähden. Hankkeen tuloksena syntyy osaamisverkosto, jonka myötä hankealueen toimijoilla on entistä vahvempi rooli alueen kannalta tärkeissä verkostoissa. Osaamisverkosto mahdollistaa myös kansainvälisiin innovaatioekosysteemeihin liittymistä. Lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Saavutettavuusvaatimukset otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä sekä hankkeen tuotoksissa. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää digitaalisia palveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuus parantaa yhdenvertaisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa. Saavutettavuus liittyy keskeisesti suunnittele kaikille -periaatteeseen, jonka tarkoituksena on huomioida erilaiset käyttäjät jo heti suunnittelun alusta asti ja toteuttaa yksi palvelu, jota kaikki erilaiset ihmiset voivat hyödyntää (saavutettavuusvaatimukset.fi).
Kulttuuriympäristö 0 1
Hankkeessa huomioidaan kulttuuriympäristö eli maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta etenkin, jos kehittämistoimenpiteisiin osallistuvien yrittäjien liiketoiminta kohdistuu mainittuihin kulttuurisiin tekijöihin tai yritys sijaitsee kulttuurisesti arvokkaalla alueella.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hanke edistää ympäristökuormituksen vähentämistä prosessien kehittämisen ja sujuvoittamisen kautta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Revanssi – TKI-osaamisverkostoa vahvistamassa -hankkeessa koottiin TKI-osaamisverkosto ja kehitettiin toimintamalli, jonka yhteistoiminnan kehittämisen seurauksena mikro- ja PK-yritysten saama kehittämispalvelu on oikea-aikaisempaa ja kohdennetumpaa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyvien palvelujen saaminen mahdollistui paremmin suurten kaupunkien ulkopuolella yrityksen koosta ja sijainnista riippumatta. Hankkeessa lisättiin yritysten TKI-toimintaa ja yhteiskehittämistä, tuettiin yritysten TKI- ja tulevaisuusvalmiuksia, yhteiskehitettiin tuotteita ja palveluita, tehtiin opiskelijayhteistyötä ja järjestettiin yritysvetoisia lähi- ja etäkokeiluklinikoita.
Samalla mahdollistettiin yrittäjien vertaisoppimista ja verkostoitumista. Hankkeeseen osallistui yhteensä 73 yritystä, 10 yritystä aloitti yhteistyön ammattikorkeakoulun kanssa sekä yritykset kehittivät tai pilotoivat yhteensä 22 tuotetta tai palvelua.
TKI-osaamisverkoston ytimessä olivat hankkeen toteuttajat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kehittämisyhtiö Keulink Oy, Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy, Kehittämisyhtiö Witas Oy ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE. Hanke toteutettiin kehittämisyhtiöiden toiminta-alueilla. Hanke toimi hankeparina Toleranssi-hankkeen kanssa (hakemusnumero 107217). Revanssi-hankkeen TKI-osaamisverkosto liittyi Keski-Suomen ELY-keskuksen kätilöimään maakunnalliseen laajempaan Keski-Suomen TKI-verkostoon, jossa toiminta muotoutuu eteenpäin hankkeen jälkeen.