Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78063

Hankkeen nimi: ROBOECO

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Yliopistonmäki

Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://www.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuomas Pohjola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomas.pohjola(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504068867

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

ROBOECO hankkeen tavoitteena on kehittää ekosysteemin uudistumisen johtamismalli, ns. tutkivan kehittämisen kautta. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat Satakunnan pk-ohjelmistoyrityksiin ja maakunnan keskeiseen robotiikka-, IoT-, tekoäly- ja automaatioyritysten (käytämme tässä lyhennettä RITA) muodostamaan konsortioon ekosysteeminä. Uudistumisjohtamisen kautta pk-ohjelmistoyritykset kehittävät osaamistaan ja integroituvat paremmin RITA ekosysteemiin, joka puolestaan kehittyy kohti resilientimpää innovaatioekosysteemiä, jossa alueen yliopistot ovat myös integroituneina.

Tutkiva kehittäminen alkaa kansainvälisellä benchmarkkauksella, jonka kautta pureudutaan parhaisiin käytäntöihin ekosysteemin uudistamisessa. Seuraava vaihe on tunnistaa RITA-ekosysteemin nykyiset toimintatavat ja –periaatteet ja uudistumisen esteet ja edistäjät. Kun ekosysteemin toiminta on mallinnettu, pureudutaan sen kehittämiseen jatkuvan uudistumisen periaatteen pohjalta.

Uudistumista johdetaan kahden ns. interventiopilotin eli kehittämiskärjen kautta. Tutkivan kehittämisen toimintamallissa kokeillaan, arvioidaan ja edelleen kehitetään kehittämiskärkiä eli keinoja ja tapoja laajentaa ekosysteemiä ja lisätä sen innovatiivisuutta, kestävyyttä ja elinvoimaisuutta. Ensimmäisenä kehittämiskärkenä käytetään Robot Operating System (ROS) eli avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avaamia mahdollisuuksia uudistaa ekosysteemiä. Nykyään automaatiojärjestelmien robotiikan ohjelmistot tulevat robotiikkavalmistajilta, eikä niitä voi muuttaa. Tämä sitoo automaatioyritykset tiukasti kiinni laitevalmistajiin. Samaan aikaa Satakunnassa on olemassa pieniä ja keskisuuria ohjelmistoyrityksiä, jotka eivät ole mukana ekosysteemissä, mutta jotka voisivat ROS:in käyttämisen kautta a) kehittää omaa toimintaansa, b) integroitua mukaan ekosysteemiin ja c) auttaa ekosysteemiä uudistumisessa kohti innovaatioekosysteemiä lisäten sen resilienssiä vähentämällä valmistajariippuvuutta. Toinen kehittämiskärki on Satakunnan alueella toimivien yliopistojen integrointi ekosysteemiin ja pk-ohjelmistotaloihin. Kehittämiskärjet toteutetaan yhteisoppimisen toimintatavoilla joiden teemat valitaan yhdessä ekosysteemiyritysten kanssa ja heidän tarpeistaan lähtien, mutta niin että ne 1) avaavat ekosysteemin yrityksille pääsyn uusimman teknologisen ja liiketaloudellisen tutkimustiedon lähteille tuoreeltaan -> kohti innovaatioekosysteemiä, 2) kehittävät pk-ohjelmistotaloja sekä teknologia- että liiketoimintaosaamisessa -> vahvistavat innovaatioekosysteemiä, 3) integroivat yliopistotahoja RITA ekosysteemin nykyisiin ja uusiin yritystoimijoihin -> vahvistavat innovaatioekosysteemiä.

Tutkivan kehittämisen tuloksena mallinnetaan ekosysteemin uudistumisjohtamisen prosessi, jota voidaan soveltaa muissakin ekosysteemeissä. Ekosysteemien luonteeseen kuuluu dynaamisuus, mutta dynaamisuutta tulee myös johtaa tavoitteellisesti ja proaktiivisesti. ROBOECO hankkeen tulosten eli uudistumisjohtamisen prosessimallin avulla ekosysteemien koordinaattoreilla on työkalu, jota soveltamalla koko innovaatioekosysteemin vaikutusalue myös voimistaa elinvoimaisuuttaan. Kehittämistutkimuksen käytännön toteutukseen osallistuvat kaikki viralliset hanketoimijat, eli ekosysteemi, pk-ohjelmistoyritykset ja yliopistot yhteistyössä. Täten, koko hankkeen aikana, ekosysteemitoimijoiden, eli RITA-yritysten, alueen pk-ohjelmistoyritysten ja alueella toimivien yliopistojen (TAU Pori ja TY Pori) välinen yhteistyö innovaatioekosysteemin osana saa uusia muotoja, kehittyy ja voidaan vakiinnuttaa. Innovaatioekosysteemi ei voi uudistua ilman tutkimus- ja kehitystoimintaa, johon yliopistoyhteistyö antaa vahvan pohjan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat satakuntalaiset ohjelmistoyritykset, jotka haluavat päästä mukaan RITA-ekosysteemiin kasvattaakseen osaamistaan ja laajentaakseen liiketoimintaansa automaation- ja robotiikan alalla. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat myös Robocoast-yritysverkoston yritykset, jotka haluavat edistää automaation ja robotiikan palvelutarjontaansa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat Satakunnan alueen tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatiot, opiskelijat, sekä kunnat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 349 976

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 328 164

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 437 471

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 410 206

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Merikarvia, Pomarkku, Huittinen, Nakkila, Harjavalta, Säkylä, Eura, Pori, Ulvila, Kankaanpää, Kokemäki, Rauma, Siikainen, Eurajoki, Karvia, Jämijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analysointiin on käytetty pää- ja osatoteuttajan omia asiantuntijoita ja hyödynnetty myös Lapin Letka-hankkeessa kehitettyä suvauskonetta. Kouluttautuminen kiinnostaa suomalaisia naisia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 naiset suorittivat 58 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista. Suomessa koulutusalat ovat kuitenkin edelleen sukupuolittuneita. Vuonna 2018 esimerkiksi kasvatusalan opiskelijoista 81,7 prosenttia oli naisia, kun taas ICT-alalla naisopiskelijoiden osuus jäi 20,6 prosenttiin. Muillakin tekniikan aloilla naisopiskelijoita oli vain 25,2 prosenttia. Miesvaltaisuus luo edellä mainituille aloille tyypillisiä toimintatapoja, jotka on tarkoitus tunnistaa hankkeessa ja tarvittaessa tuoda esiin myös naisnäkökulmaa toimintatapoihin. TY Porin kauppatieteiden opiskelijoista valtaosa on naisia. Hanke mahdollistaa opiskelijatöiden kautta näiden toimintaympäristöjen välisen vuoropuhelun ja tukee sukupuolittuneiden käytäntöjen ylittämistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita sukupuolisidonnaisia toimenpiteitä. Hankkeen seuranta- ja arviointimenetelmät eivät riipu sukupuolesta. Mahdolliset ongelmat ja esteet sekä kokemukset sukupuolen vaikutuksista toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa kirjataan ylös. Tiedottamisessa ovat molemmat sukupuolet esillä tasapuolisesti sekä toimijoina että toiminnan tulosten hyödyntäjinä, stereotypiointia vältetään. Tiedonsiirron keinot ja välineet valitaan siten, että ne palvelevat molempia sukupuolia tasavertaisesti, toimialasta, koulutuksesta ja taustasta riippumatta. Tiedonsiirtosilta toimintaympäristöjen välillä varmistetaan toimivaksi. Hankkeen tulokset hyödyttävät molempia sukupuolia tasavertaisesti. Hankkeen suunnitellut toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat pääosin edellisessä kohdassa (toimintaympäristön analyysi) kuvattuihin toimintaympäristöihin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on näiden eri toimintaympäristöjen edustajien onnistunut vuoropuhelu ja näkökulmien vaihto, jolla varmistetaan hankkeen tavoitteen onnistunut täyttyminen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Molempien sukupuolten näkökulmat ja vahvuudet hyödynnetään luomalla uudenlaisia toimintatapoja ja innovaatioita hankkeen toimintaympäristöihin

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Projektin päätuloksilla (ekosysteemien uudistuvan johtamisen malli) ei ole paljoa suoria välittömiä vaikutuksia ekologiseen kestävyyteen, mutta monet toimenpiteistä tukevat välillisesti kestävää kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Hanke tukee automaation, robotiikan ja tekoälyn käyttöä, mikä lisää resurssitehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Avoimen lähdekoodin uusien ratkaisujen soveltamiskohteita on perinteisessä energiaintensiivisessä teollisuudessa ja kiertotaloudessa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Ei suoria välittömiä vaikutuksia, mutta monet toimenpiteistä tukevat välillisesti kestävää kehitystä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Hanke tukee automaation, robotiikan ja tekoälyn käyttöä, mikä lisää resurssitehokkuutta ja vähähiilisyyttä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Ei suoria välittömiä vaikutuksia, koska hankkeen toteutus ei suoraan koske Natura 2000 -kohteita, mutta monet toimenpiteistä tukevat välillisesti kestävää kehitystä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Hanke tukee automaation, robotiikan ja tekoälyn käyttöä, mikä lisää resurssitehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Avoimen lähdekoodin uusien ratkaisujen soveltamiskohteita on perinteisessä energiaintensiivisessä teollisuudessa ja kiertotaloudessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Hanke tukee automaation, robotiikan ja tekoälyn käyttöä, mikä lisää resurssitehokkuutta ja vähähiilisyyttä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke pyrkii innovaatioekosysteemin kehittämiseen, joka on perusedellytys alueen taloudelliselle vaurastumiselle ja sen myötä hyvinvoinnille. Hankkeessa edistetään yritysten tuottavuutta verkostoissa tapahtuvan yhteistyön kautta. Lisäksi tuetaan yrityksiä heidän kehittämishaasteissaan. Hankkeen aikana mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä työkaluja ja toimintatapoja, sekä verkostoja, jotka jäävät elämään yrityksissä myös hankkeen jälkeen. Tätä kautta sekä uusien palvelu- ja tuoteideoiden löytymisen kautta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä vaikutus alueen elinkeinorakenteen kehittymiseen on suotuisa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa tuetaan yritysten verkostoissa tapahtuvaa yhteistyötä. Pk- ohjelmistoyritykset ovat tietointensiivisiä ja niiden tarjoamat tuotteet ovat osin aineettomia palveluita. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään verkon kautta tapahtuvaa kehittämistä, jolloin osallistuminen mahdollistuu joustavasti riippumatta siitä, missä päin Satakuntaa osallistuvat yritykset sijaitsevat.
Liikkuminen ja logistiikka 1 5
Projektin päätuloksilla (ekosysteemien uudistuvan johtamisen malli) ei ole paljoa suoria välittömiä vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkan, mutta esimerkiksi avoimen lähdekoodin uusien ratkaisujen soveltamiskohteita löytyy myös logistiikan alalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 6
Monet toimenpiteistä tukevat välillisesti yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi avoimen lähdekoodin uusien ratkaisujen soveltamiskohteita löytyy myös sote-alalla, missä vihreä kasvu voi lisätä kustannustehokkuuden lisäksi myös ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 8 10
Hankkeen toimenpiteet edistävät opiskelijoiden ja vastavalmistuvien työllistymismahdollisuuksia. Pk-yritysten resurssit ovat tyypillisesti niukat ja korona-pandemia on aiheuttanut monille lisähaasteita. Hankkeen toimenpiteet tukevat pk-yritysten kehittymistä ja avaavat niille uusia väyliä kehittyä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
UC Porin vaihto-opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua projekti- ja kehittämissuunnitelmien kautta paikallisten yritysten kanssa. Yritykset saavat kulttuurikohtaamisia, jota voi hyödyntää kansainvälistymisponnistuksissa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Vaikutus on neutraali
Ympäristöosaaminen 0 0
Vaikutus on neutraali

9 Loppuraportin tiivistelmä

Satakunnassa on ainutlaatuinen tilaisuus synnyttää liiketoimintaa ja innovaatioita edistävä syvempi yhteistyö
RITA-ekosysteemin (Robotiikka-IT-automaatio) kautta. ROBOECO-hankkeessa tuotetussa Tiekartta kohti
innovaatioekosysteemiä-raportissa korostetaan, että pienemmille satakuntalaisille pk-yrityksille, kuten
ohjelmisto- ja automaatioalan pk-yrityksille, on uusia mahdollisuuksia luoda kilpailukykyisiä ratkaisuja
tulevaisuuden markkinoille. Tähän vaaditaan yhteistyön syventämistä ja monialaista kehittämistyötä, johon
osallistuvat myös alueen korkeakoulut, välittäjäorganisaatiot, kunnat ja muut julkiset toimijat. Erityisesti
julkisten toimijoiden koordinaation terävöittäminen ja yksityisten investointien houkutteleminen ovat tärkeitä
RITA-ekosysteemin vahvistamiseksi. Yhteiskehittämisen haasteet Satakunnassa liittyvät koordinaation
vähäisyyteen ja selkeän veturitoimijan puutteeseen.
Satakunnan RITA-ekosysteemissä on tärkeää vahvistaa kokeilukulttuuria ja edistää yhteiskehittämisen etuja.
Innovatiivisten ja inkrementaalisten kehittämismallien hyödyntäminen asiakasrajapinnassa on tärkeää, ja
yhteistyötä tulisi vahvistaa muun muassa Robocoast-verkoston alla. Tämä edistäisi myös alueen
tunnettuuden vahvistamista ja profilointia teollisena edelläkävijämaakuntana. Raportin suosituksiin kuuluu,
että RITA-ekosysteemin tulisi aktiivisesti tavoitella kansainvälisiä kumppanuuksia ja kasvurahoitusta, sekä
panostaa säännöllisiin teknologiademonstraatioihin ja yritysvierailuihin. Ekosysteemin kehittymisen
arviointiin tulisi kehittää mittaristo, joka tunnistaa ekosysteemitoiminnan kehittymistä elinkaaren eri
vaiheissa.