RR-tietopalvelu -hankekuvaus A78065, Elintarviketeollisuuden kiertotalouden kehittäminen Satakuntavetoisesti Itämeren alueella

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: 0447103451

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Martti Latva

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtava hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: martti.latva(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447103060

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Satakunnassa elintarviketeollisuudella on hyvin merkittävä rooli ja kansallisesti satakuntalainen elintarviketuotanto näkyy hyvin vahvana. Elintarviketeollisuudessa kehitetään ja tuodaan markkinoille koko ajan uusia tuotteita vastaamaan kuluttajien tarpeisiin ja vaatimuksiin. Elintarviketeollisuuden tuotantoketjun uudistuminen kohti resurssiviisaita prosesseja on välttämätön. Kiertotalouden kannalta elintarviketeollisuus on kokonaisuus, jota pitää vahvistaa ja siihen kohdistuu paljon odotuksia. Sivuvirroista on mahdollista eristää monenlaisia komponentteja, joita voisi käyttää esim. lääketeollisuuden raaka-aineina. Kuitenkin useimmat toteutukset tällä hetkellä suuntautuvat bioenergian tuottamiseen, joka lienee helpoin tapa hyödyntää tuotannossa syntyviä sivuvirtoja. Yksi keskeinen tähän johtava tekijä on määrä. Usein satakuntalaisen ja suomalaisen elintarviketuotannon kapasiteetit eivät välttämättä tuota riittävän isoja sivuvirtoja niihin perustuvan kannat-tavan liiketoiminnan synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi. Keskeistä olisi synnyttää yhteistyö Itämeren alueen valtioiden välille, jotta riittävät kapasiteetit saavutettaisiin. Itämeren alue on perusteltu toimintaympäristö, koska kuljetusmatkat sivuvirtojen kierrätettävälle ainekselle pysyvät kohtuullisina. Yleisemminkin yhteistyö Itämeren alueen toimijoiden kanssa on erinomainen mahdollisuus Satakunnan elintarviketeollisuudelle ja sen monipuoliselle rakentamiselle.

Osaamisen sekä tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien vahvistamista varten haettavassa hankkeessa kootaan Itämeren alueen konsortio, jonka kanssa valmistellaan ja haetaan rahoitusta Interreg Central Baltic -haussa liittyen bio- ja kiertotalouden kasvuun. Kumppanina Interreg Central Baltic -haussa tulee toimimaan Satafood Kehittämisyhdistys ry.

Haettava hanke (kv-lump sum) vahvistaa Satakunnan elintarviketuotannon ja kiertotalouden kansainvälisiä verkostoja ja vie ne osaksi kansainvälistä Itämeren alueen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Keskeisenä tavoitteena on luoda verkosto elintarviketeollisuuden kiertotalouden osaamisen vahvistamiseksi Itämeren alueen yhteistyössä. Verkostoa voidaan myöhemmin laajentaa Itämeren alueen ulkopuolelle ja se toimii pohjana monenlaiselle kehitystoiminnalle.

Elintarviketeollisuus on tärkeä osa biotaloutta, jonka kasvua pitää parantaa ja toisaalta kotimaisen oman elintarviketuotannon olemassaolo ja hyvinvointi ovat äärimmäisen tärkeitä, ja tärkeys korostuu enemmän vielä aina poikkeustilanteissa kuten esim. pandemia-aikana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Itämeren alueella toimivat elintarvikealan tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Itämeren alueella toimivat elintarviketeollisuuden yritykset ja viranomaiset sekä oppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 31 783

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 31 783

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 39 730

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 39 730

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Merikarvia, Pomarkku, Huittinen, Nakkila, Harjavalta, Säkylä, Eura, Pori, Ulvila, Kankaanpää, Kokemäki, Rauma, Siikainen, Eurajoki, Karvia, Jämijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeessa syntyvä verkosto ja kansainvälinen hankehakemus ovat sukupuolineutraaleja. Analysointiin on käytetty päätoteuttajan omia asiantuntijoita. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Hankkeen toiminta kohdistuu pääosin seuraaviin toimintaympäristöihin: - hankkeen aikana elintarvikealan kehittäjäorganisaatioihin - hankkeen jälkeen elintarvikealan kehittäjäorganisaatioiden lisäksi elintarviketeollisuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen ammattialojen sukupuolen mukaisesta segregaatiosta tasa-ammatit ovat ammatteja, joissa on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Vuonna 2018 tasa-ammateissa työskentelevien palkansaajien osuus oli vain 9,2 prosenttia. Yksi parhaiten toteutuneista tasa-ammateista vuonna 2018 olivat elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toteutukseen osallistuu sekä miehiä että naisia, ja sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa koko hankkeen ajan. Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toiminnalla sekä analyyttisillä menetelmillä, joissa hyödynnetään mm. tilastoja, kokemuksia ja vertailutietoa. Valtavirtaistaminen sisällytetään kaikkeen hanketoimintaan sekä hankkeen hallinnoinnin että hankkeen substanssisisällön suhteen. Hankkeessa on mukana molempien sukupuolten edustajia sekä hankehenkilöstössä että toimintaympäristöissä, joihin hankkeen toiminta kohdistuu. Suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita sukupuolisidonnaisia toimenpiteitä. Hankkeen seuranta- ja arviointimenetelmät eivät riipu sukupuolesta. Mahdolliset ongelmat ja esteet sekä kokemukset sukupuolen vaikutuksista toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa kirjataan ylös. Tiedottamisessa ovat molemmat sukupuolet esillä tasapuolisesti sekä toimijoina että toiminnan tulosten hyödyntäjinä, stereotypiointia vältetään. Tiedonsiirron keinot ja välineet valitaan siten, että ne palvelevat molempia sukupuolia tasavertaisesti, toimialasta, koulutuksesta ja taustasta riippumatta. Tiedonsiirtosilta toimintaympäristöjen välillä varmistetaan toimivaksi. Hankkeen tulokset hyödyttävät molempia sukupuolia tasavertaisesti.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta valmisteltava hankeyhteistyö tukee merkittävästi naisten työllisyyttä vahvistaen heidän osaamistaan. Molempien sukupuolten näkökulmat ja vahvuudet hyödynnetään luomalla toimintatapoja ja innovaatioita hankkeen toimintaympäristöihin.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	8
Kiertotalous teemana jo lähtökohtaisesti edesauttaa luonnonvarojen kestävyyteen. Luonto on lisäksi elintarviketeollisuuden liiketoiminnan kannalta tärkeä resurssi, jonka hyödyntämisen kestävyys otetaan huomioon tässä hankkeessa valmisteltavassa kansainvälisessä hankkeessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	8
Elintarviketeollisuus ala, mihin ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan ja on olennaisen tärkeää, että sen negatiiviset vaikutukset saadaan eliminoitua tai ainakin minimoitua. Käytännössä kaikenlainen elintarviketeollisuuden kehittäminen pienentää ilmastonmuutoksen sille aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	2
Elintarviketeollisuuden kiertotalouden kehittäminen saattaa joiltain osin vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen, kun joidenkin raaka-aineiden saanti sivuvirroista voi korvata aiemmin luonnosta erikseen eristetyn raaka-aineen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	4
Kiertotalouden kehittäminen vaikuttaa aina jossain määrin vähentävästi päästöihin veteen ja ilmaan. Sovelluksesta riippuu kuinka paljon.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei olennainen hankkeelle.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	1	9
Elintarviketeollisuuden kiertotalouden kehittäminen vaikuttaa lähtökohtaisesti jätteiden määrään, materiaalien hyötykäyttöön ja kierrätykseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	8
Elintarviketeollisuuden kiertotalouden kehittäminen edistää vähähiilisyyttä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	9
Satakunnassa elintarviketeollisuudella on iso merkitys alueen hyvinvoinnille ja kehittämiselle, mikä on todettu mm. Satakunnan maakuntasuunnitelmassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	0
Ei olennainen hankkeelle.
Liikkuminen ja logistiikka	0	3
Lähellä tuotettu elintarvike vähentää kuljetusta ja logistiikan tarvetta ja tätä kautta edistää vähähiilisyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	0	2
Laadukkaat ja terveelliset elintarvikkeet omalta osaltaan lisäävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Ei olennainen hankkeelle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Ei olennainen hankkeelle.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei olennainen hankkeelle.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei olennainen hankkeelle.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoite oli koota Itämeren alueen yhteistyöverkosto sekä laatia ja jättää rahoitushakemus, missä Satakuntalaisia toimijoita mukana, Interreg Central Baltic -rahoitushakuun koskien elintarviketeollisuuden kiertotalouden kehittämistä.

Hankkeessa käytiin lukuisia keskusteluja useiden suomalaisten, ruotsalaisten, ahvenanmaalaisten ja virolaisten organisaatioiden kanssa. Lopullinen muodostettu verkosto koostui kuudesta organisaatiosta, joista kaksi on Ruotsista, kaksi Virosta ja kaksi Suomesta. Nämä ovat SEI Tallinn (Stockholm Environment Institute Tallinn Center SA) (Viro), EMU (Eesti Maaülikool, Estonian University of Life Sciences) (Viro), HS Konsult AB, Hushållningsskällskapet (Ruotsi), SLU (Sveriges Lantbruksuniversitet, Swedish University of Agricultural Sciences) (Ruotsi), Satafood Kehittämisyhdistys ry. (Suomi) sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun Tutkimuskeskus WANDER (Suomi).

Hankekonsortion kokouksia järjestettiin neljä kappaletta. Varsinainen ensimmäinen järjestäytymiskokous tapahtui 18.1.2022.

Hakemus jätettiin Central Baltic -ohjelman käyttämään Jems-järjestelmään 30.3 2022.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke