|
|
|
Hankekoodi: A78078
Hankkeen nimi: Hiiliviisas monimuotoisuusinventointi
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2440921-4
Jakeluosoite: Siltakatu 20B
Puhelinnumero: 0505292038
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.metsakeskus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vornanen Juha Tapani
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.vornanen(at)metsakeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505292038
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen metsäkeskus on merkittävä kaukokartoitusten ostaja. Kaikkien kaukokartoitusaineistojen tuotanto on ulkoistettu. Pelkästään perinteisen metsätalouskäyttöön tehtyjen ilmakuvausten vuosittainen kuvaustarve on n. 10 miljoona hehtaaria ja laserkeilausten n. 5 miljoona hehtaaria, yhteisarvoltaan n. miljoona euroa. Uusille menetelmille tuottaa kaukokartoitustietoa on suuri tarve. Uudet lentokuvausmenetelmät voivat siis tarjota erittäin paljon mahdollisuuksia kuvaus- ja lentoalan yrityksille, sillä ne luovat valmiuksia kaupalliseen hyödyntämiseen myös mm. fotoniikan, luonnon- ja ympäristösuojelun, maatalouden sekä riistan aloilta. Julkishallinto tulee enenemässä määrin ostamaan kaukokartoituspalveluita ja kilpailu on ankaraa ja kansainvälistä, jolloin on hyväksi että oman alueen yritykset saavat mahdollisuuden olla kehitystyössä mukana. Parantunut luonnon ja ympäristön valvonta lisää myös metsäalan hyväksyttävyyttä.
Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tehostaa luonnon monimuotoisuuskohteiden seurantaan, oikeellisuuteen ja ajantasaisuuteen liittyviä palveluita. Hankkeessa testattaan voidaanko miehittämättömiä ilma-aluksia hyödyntämällä tehostaa ympäristön seurantaan ja valvontaan liittyvää työtä ja näin ulkoistaa kaukokartoituspalveluiksi tehtäviä, jotka muuten vaatisivat maastotyötä. Case esimerkkinä on metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (ns. metsälakikohteet), joita Suomessa on yli 80 000 kappaletta. Pienialaiset ja hajallaan olevat metsälakikohteet ovat tehokkaan maastotyön tekemisen kannalta ongelmallisia aiheuttaen tehotonta ajankäyttöä sekä ylimääräistä matkustamista, joten kustannustehokkaille ja hiilijalanjälkeä pienentäville ratkaisuille on kysyntää. Jos hankkeessa löydetään toimivia ratkaisuja näiden kohteiden tehokkaampaan valvontaan, voidaan saatua kokemusta hyödyntää missä tahansa ympäristön ja luonnon seurantaan liittyvissä tapauksissa. Hanke hyödyttää erityisesti kuvaus- ja lentopalveluja tarjoavia yrityksiä, sillä Suomen metsäkeskus ei itse tee ilmakuvauksia tai laserkeilauksia.
Hankkeessa testattaan, saadaanko otettua niin hyvälaatuisia kuvia, että luontokohteiden tarkastamista voitaisiin tehdä maastokauden ulkopuolella vähentäen ajanmenekkiä sekä matkustamisesta syntyviä liikenteen päästöjä. Metsälakikohteet ovat usein myös metsänomistajalle puuston osalta taloudellisesti arvokkaita, joten on tärkeää rajata metsälakikohde oikein puuntuotannon menetyksen minimoimiseksi. Rajaus on tärkeää myös muiden suojelualueiden (mm. YSA) arvon määrityksessä.
Hankkeessa:
Kehitetään hankintamenettelyjä nykyistä tarkempien kaukokartoitusaineistojen saamiseksi luontoarvojen tunnistamista ja arviointia varten.
Kehitetään ja tehostetaan luonnon ja ympäristön valvontaan, oikeellisuuteen ja ajantasaisuuteen liittyviä palveluita ja palvelukuvauksia, hankintamenettelyjä ja ohjeita.
Kehitettävän uuden metsälakikohteiden tietohuoltoprosessin tarkoitus on olla nykyistä nopeampi, edullisempi sekä vähäpäästöisempi ja toimia esimerkkinä lento- ja kuvauspalveluita tarjoaville yrityksille omien kaupallisen ratkaisujen kehittämiseksi. Hankkeessa laaditaan selvitys siitä, mitkä muut tietotarpeet ja alat voisivat hyötyä hankkeessa testatusta kuvausteknologiasta (mm. luonnon- ja ympäristösuojelu sekä täsmämaatalous).
Hankkeen kohderyhminä ovat Suomen metsäkeskuksen ja muiden yhteisöjen tietotarpeisiin vastaavat pk-yritykset, jotka tuottavat aineistoja ja tietoa luonnonvaroista tai ympäristöstä. Muut ympäristön seurantaan liittyvää työtä tekevät tahot, kuten tutkijat ja viranomaiset, suurmetsänomistajat, kuten metsäteollisuusyritykset sekä Metsähallitus.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat metsänomistajat, koneyrittäjät ja puunostajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 024
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 024
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 98 780
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 780
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Outokumpu, Liperi, Polvijärvi, Rääkkylä, Joensuu, Nurmes, Kontiolahti, Lieksa, Tohmajärvi, Juuka, Heinävesi, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 7 |
| Hanke lisää ja kehittää palveluja metsätalouden sekä muiden luonnonvarojen käytön seurantaan kestävyyden edistämiseksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Uuden kuvaustekniikan myötä, voidaan tuottaa hyvä laatuisia kuvia hiilineutraalisti ja vähentää matkustamisen tarvetta ja pienentä liikenteen päästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 7 |
| Hankkeen tuottaman tiedon avulla metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt huomioidaan paremmin. Välillisesti hanke luo uusia keinoja ympäristön ja monimuotoisuuden seurantaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 7 |
| Hankkeen tuottaman tiedon ja keinojen avulla saadaan uusia keinoja mm. pintavesien tilan seurantaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen tuottaman tiedon avulla saadaan uusia keinoja Natura 2000-ohjelman seurantaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 4 |
| Hankkeessa tuotetut kuvausmenetelmät perustuvat vähähiilisiin tai hiilineutraaleihin kuvausmenetelmiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 5 |
| Hanke tarjoaa uusia mahdollisuuksia ympäristön seurantaa tarjoaville yrityksille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta, vähäisessä määrin kaukokartoituksen kehittämisessä pyritään aineettomiin palveluihin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 6 |
| Hankkeen tuottamien tulosten myötä metsissä tehtävien tarkastustöiden osuus pienenee maastotyön osuuden pienentyessä ja vähennetään liikenteen päästöjä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 5 |
| Hyvin hoidettu ja monimuotoinen ympäristö tuottaa hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta tasa-arvoon | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 5 |
| Edistetään ympäristön seurantaan liittyvien palvelumallien kehittymistä ja siten työllistymistä myös maaseutualueilla | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
| Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt tulevat paremmin huomioiduksi. Kuvaustekniikoita voidaan soveltaa muillakin aloilla, kuten esim. kulttuuriympäristöjen tilan seurannassa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 6 |
| Hankkeen tuottaman uuden tiedon myötä saadaan uusia keinoja ympäristöosaamisen parantamiseen. | ||
Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja tehostaa luonnon monimuotoisuuskohteiden seurantaan liittyviä palveluita. Hankkeessa testattiin voiko miehittämättömiä ilma-aluksia hyödyntämällä tehostaa ympäristön seurantaan ja valvontaan liittyvää työtä ja näin ulkoistaa kaukokartoituspalveluiksi tehtäviä, jotka muuten vaatisivat maastotyötä. Esimerkkinä oli Suomen metsäkeskuksen metsälain 10§:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen tarkastusprosessi. Hankkeessa testattiin, saadaanko otettua niin hyvälaatuisia kuvia, että luontokohteiden tarkastamista voitaisiin tehdä maastokauden ulkopuolella vähentäen ajanmenekkiä sekä matkustamisesta syntyviä liikenteen päästöjä. Lisäksi sidosryhmähaastattelujen avulla selvitettiin, missä muualla voitaisiin hyödyntää vastaa kuvaustekniikkaa ja kuvatuotteita. Hanke jakaantui kolmeen työpakettiin.
TP1: Kuvausteknologian ja -prosessin suunnittelu, kuvausten hankinnan suunnittelu.
Kuvaukset tehtiin ostopalveluna. Tarjous kuvauksista ja kuvatuotteista saatiin kolmelta yritykseltä, joista kuvaajaksi valikoitui Kelluu Oy. Lentokalustona oli Kelluu Oy:n ilmaa kevyempi miehittämätön ilma-alus, joka kykeni jopa 12 tunnin yhtäjaksoiseen ilmassa oloon ja lennot tapahtuivat näköpiirin ulkopuolella, jolloin kuvauskohteelle ei tarvinnut lähettää ihmistä. Lentojärjestelmän polttoaineena on ympäristöystävällinen vety ja yritys pystyi tarjoamaan käytännössä päästöttömiä kuvauslentoja.
Hankkeessa kuvattiin 25 elinympäristöä. Kohteet oli poimittu Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedosta, ja ne olivat pääasiassa metsälain tärkeitä elinympäristöjä, joukossa joitakin ns. muita arvokkaita elinympäristöjä. Kohteet olivat ennakkoon asetettu maastotarkastettaviksi tietohuoltoprosessin yhteydessä.
Hankkeessa kuvattiin still-kuvat viistoon ja suoraan alaspäin, tuotettiin rgb- ja vääräväriortokuvamosaiikkeja, yksipuintulkinta ja 3D-kuvia. Kelluu Oy valmisti ja toimitti kaikki muut kuvat paitsi yksinpuintulkinnan, joka oli tehty Kelluu Oy:n alihankintana. Kuvauksissa käytettiin Basler rgb-kameraa, paitsi väärävärikuvauksessa Micasence multispektrikameraa.
Metsälakikohteiden tarkastuksen kannalta tärkeimmät kuvat olivat still-kuvat viistoon ja suoraan alaspäin sekä rgb-ortokuvamosaiikit. Muista kuvista ei tarkastusprosessissa ollut apua. Tarkka kuvaus liitteessä: TP1_Raportti kuvausteknologioiden toimivuudesta.
TP2: Elinympäristöjen tietohuoltoprosessi ja havainnot kuvauksista
Hankkeelle valitut kohteet tarkastettiin maastossa kesäaikaan, joka on kasvillisuutta ja kasvupaikan määrittelyä ajatellen paras ajankohta, koska elinympäristöjen ja kasvupaikkojen määrittäminen perustuu lajiston tunnistamiseen. Näistä hankkeelle kuvattaviksi ja maastotarkastettaviksi valituista kohteista suurin osa oli ennakkoon elinympäristöjen tietohuollon yhteydessä asetettu maastotarkastustarpeisiksi. Maastotarkastustarpeisiksi asetetaan kohteita, joilla on esimerkiksi niille merkittyyn elinympäristöön liittyviä ristiriitaisuuksia suhteessa Metsäkeskuksen ennakkotiedoissa olevaan kasvupaikkaan tai puustotietoihin sekä pienvesielinympäristöjä, joiden välittömän lähiympäristön rajaus on nykyisen metsälain tulkinnan mukaan riittämätön. Nämä syystä tai toisesta metsälain 10§ statukseltaan epäselvät kohteet tulee maastossa tarkastaa, jotta tiedetään täyttävätkö ne metsälain 10§ kohteen kriteereitä vai ovatko ne ns. muita arvokkaita ja metsänkäsittelyssä muilla kuin metsälain edellyttämällä tavalla huomioon otettavia elinympäristöjä. Etenkin sellaiset pienvesielinympäristöt, jotka eivät nykytulkinnan mukaan ole metsälain 10§ kohteita, tulee tarkastaa maastossa. Maastossa varmistetaan, voiko kyseessä olla kuitenkin jokin muu metsälain 10§:n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö.
Kuvien tulkinnassa haasteeksi muodostui, että puustoisilta kohteilta ei pysty tekemään havaintoja kasvillisuudesta johon kasvupaikan määritys perustuu. Kasvillisuudesta pystyy tekemään pystykuvilta päätelmiä vain elinympäristökuvioiden aukkoisilta paikoilta, mikäli kuvien laatu on tarpeeksi hyvä eivätkä kuvat ole epätarkkoja. Puustoisilta purokohteilta lajistoa pystyi havainnoimaan ainoastaan yksittäisiltä kuvilta eikä elinympäristön kokonaiskuvaa lajiston ja kasvupaikan osalta pystynyt kuvien perusteella päättelemään. Ylipäänsä kuvilta tunnistettavissa olevan lajiston määrä on verrattain pieni maastossa havainnoitavaan ja tunnistettavaan lajistoon nähden. Puustosta, muun muassa puuston luonnontilaisuudesta saa viistokuvista paremman käsityksen kuin ylhäältä päin otetuista pystykuvista, mutta kohteen hahmotus jää pelkkien kuvien varassa melko ohueksi maastossa tapahtuvaan tarkasteluun verrattuna. Kuvioiden ja elinympäristöjen rajaus ja rajausten korjaaminen ei kuvien perusteella pääsääntöisesti onnistunut.
Tarkka kuvaus liitteessä: TP2_Raportti Elinympäristöjen tietohuoltoprosessi ja havainnot kuvauksista
TP3: Raportti kartoituksen muista mahdollisuuksista.
Hankkeessa haastateltiin yrityksiä maa- ja metsätalouden sekä riistan aloilta sekä Metsäkeskuksen hankkeita ja tarkastustoimintaa. Haastatelluilta henkilöiltä saatiin näkemyksiä kuvien ja kuvaustekniikan hyödyntämismahdollisuuksista muissa sovelluskohteissa, kuin mitä hankkeessa testattiin.
Etuna nähtiin tuoreet käyttötarkoitukseen soveltuvat korkealaatuiset ja oikea-aikaiset kuvat sekä kuvatuotteet, kuten esim. ortokuvamosaiikki ja fotogrammetrinen pistepilvi, josta voi valmistaa 3D kuvia ja pintamalleja.
Etuna nähtiin Kelluun Oy:n ilma-aluksen kyky kantaa eri kameroita yhtä aikaa ja erittäin pitkä toiminta-aika verrattuna perinteisiin drooneihin. Hankkeessa käytössä olivat rgb- ja multispektrikamerat.
Kuvatuotteiden ja kuvauttamisen kilpailijana nähtiin avoimet aineistot, kuten ilma- ja satelliittikuvat, vinovalovarjoste, korkeusmalli, laserkeilauksen pistepilvi. Etuna nähtiin mm. satelliittikuvien säännöllisyys ja että tuoreita kuvia saadaan paremmin haluttuna aikana. Osalla toimijoista oli käytössä oma kuvaus- tai laserkeilauskalusto, eikä siten palvelun tilaamiselle välttämättä ole tarvetta. Avointen aineistojen heikkoutena nähtiin kuvauksen ajankohta ja ikä.
Kaikkiaan kuvaaminen ja kuvista johdetut tuotteet nähtiin positiivisena asiana ja nähtiin tarvetta aineistojen testaamiselle (esim. fotogrammetrinen pistepilvi). Vaikka uuden innovointi ja testaaminen nähtiin mielenkiintoisena, niin tärkeänä niin nähtiin myös ns. arkirealismi. Joissain tapauksissa tai pienessä mittakaavassa erilaisista kuvatuotteista voi olla apua, mutta aina aineistojen tarkkuus, syntyvät kustannukset, nopeus, skaalautuvuus ja kattavuus ei vain korvaa nykykäytäntöä.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä hanketoiminta nähtiin tärkeänä ympäristön kuvantamisessa. Kaivattiin keinoja, joilla voitaisiin saada tietoa luonnon monimuotoisuudesta, kuten lahopuun määrästä tai erirakenteisuudesta. Toimijoiden välinen yhteistyö esim. hanketoiminnan kautta tutkimustiedon edistämiseksi nähtiin tärkeänä kustannusten jakamiseksi ja yhteisen edun edistämiseksi.
Tarkka kuvaus liitteessä: TP3_Raportti kuvausteknologioiden hyödyntämisestä muissa käyttökohteissa
Hiiliviisas monimuotoisuusinventointi-hankkeen tuloksista pidettiin avoin tiedotustilaisuus Teamsilla 20.12.2022 klo 9.30–10.30. Hankkeeseen osallistui 101 henkilöä.
Tarkka kuvaus liitteessä: HIMO webinaari 20122022