|
|
|
Hankekoodi: A78105
Hankkeen nimi: Kasvua kierroista uuden sukupolven vihreillä teknologioilla (KASKI)
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2021 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Iin Micropolis Oy
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 1093409-3
Jakeluosoite: Piisilta 1
Puhelinnumero: 0406830541
Postinumero: 91100
Postitoimipaikka: Ii
WWW-osoite: https://micropolis.fi/projekti/kaski/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pihla Hasan
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pihla.hasan(at)micropolis.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503380983
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen hallitus on ilmastopoliittisissa päätöksissään asettanut tavoitteen Suomen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä. Ilman, että materiaaleja kierrätetään ja kiertotaloutta kehitetään, Suomen on vaikea vastata tähän haasteeseen. Suuntaamalla kohti kestävää taloutta Suomen on mahdollista löytää uusia avauksia liiketaloudessa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kiertotalouden kehittämisen kärjessä Suomen on mahdollista vahvistaa työllisyyttä ja vientivetoista talotta.
Kasvua kierroista uuden sukupolven vihreillä teknologioilla (KASKI) -hankkeessa pyritään vastaamaan nopeasti kiertotalouden kysyntään ja kehittämään kiertotalousympäristö, joka on monistettavissa eri puolille Suomea. Hankkeessa käynnistetään kiertotalouskeskuksen sijoittamistoimia Iihin. Tavoitteena on saada materiaalit hyödynnettyä 98 %:sesti ja tämän tavoitteen toteuttamiseksi vaaditaan uudenlaista toimintaympäristöä ja tavoitteellista työtapaa hankkeessa luotavan yritysverkoston välille. Kiertotalouskeskittymä rakennetaan maakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti ilmastoviisaasti siten, että yritysten on helppo sijoittua sinne ja palveluja rakennetaan kiertotaloustoiminnan helpottamiseksi. Hankkeessa kehitetään myös digitaalisia toimintoja hyödyntävä verkkosivusto, joka edistää kiertotaloustoimijoiden ja verkostojen yhteistyötä. Tämänkaltaiselle toiminnalle, jossa asiantuntijat saavat verkoston tukea ja jolla vähennetään myös päällekkäistä toimintaa, on todettu olevan tarvetta erilaisissa kiertotalouden foorumeissa, kuten Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartassa: yhteistyöllä ja toimialat ylittävillä toimintamalleilla luodaan elinvoimaa ja liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa toteutetaan myös materiaalivirtaoptimointia hankkeen tulosten takaamiseksi.
Iissä EAKR-hankkeena käynnistetty CircLab-demonstraatioympäristö on luonut merkittävän pohjan ravinteiden kierron ja kiertotalouden kehittämiselle maakunnassa. CircLab-hankkeessa tehtyjen selvitysten osalta sivuvirroista on mahdollista löytää uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tässä KASKI-hankkeessa selvitetään mm. kalojen suomujen käyttöä raaka-aineena kitiinin ja kitosaanin tuotannossa sekä kalankäsittelylaitoksen vesien puhdistamista mikrolevien avulla ja tuotetun leväbiomassan ominaisuuksia ja jatkohyödyntämiskohteita. Hankkeessa selvitetään liiketoimintamahdollisuuksia, ja innovaatioita kehitetään uuden liiketoiminnan ympärille. Demonstraatioympäristöä kehitetään edelleen kartoittaen mahdollisuutta perustaa Suomen ensimmäinen leväkeskus. Tätä varten kartoitetaan leväteknologian liiketoimintamahdollisuudet sekä muiden Euroopassa sijaitsevien keskusten parhaat käytänteet.
Kiertotalouden edistäminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen on hankkeen tavoitteena kaikkien työpakettien osalta. Materiaalivirtoja kartoitetaan hankkeessa sekä kehitetään kiertotalouden palveluita sekä teknisiä ratkaisuja. KASKI-hankkeessa kiertotalouden kehitys kulkee yli toimiala – ja yritysrajojen, josta on mahdollista löytää myös uutta yritysyhteistyötä ja liiketoiminnallisia ratkaisuja, joilla on vahva työllistävä vaikutus.
Lähteet:
www.ym.fi/kiertotalousohjelma
https://www.korkia.fi/miksi-kiertotalouteen-kannattaa-panostaa-vastaus-on-kolmessa-kssa-kilpailuetu-kannattavuus-ja-kasvu/
https://circvol.fi/taloudellista-kiertotaloutta/
https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI
https://www.sitra.fi/artikkelit/kiihdyttaako-korona-talouden-uudistumista/
https://www.sitra.fi/uutiset/35-uutta-yritysta-nousi-kiertotalouden-kiinnostavimmat-listalle/
https://valtioneuvosto.fi/-/10623/koronakriisin-jalkeen-tarvitaan-tuottavuusloikka
https://www.koulutus.fi/artikkelit/kiertotalous-liiketoiminnassa-17680
Hankkeen kohderyhmään kuuluu:
- Kestävää kehitystä liiketoimintaan tavoittelevat yritykset
- Kestävää kehitystä edistävät toimijat verkoston välityksellä
- Liiketoiminnallisia mahdollisuuksia digitaalisen yritysverkoston ja kiertotaloustoiminnan avulla kasvattavat yritykset
- Sivumateriaaleja tuotavat ja työstävät yritykset
- Teollisuusalueet, joiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä
Ravinnekierron ja leväkeskuksen näkökulmasta:
- Teollisuus, jossa syntyy ravinnepitoisia sivuvirtoja, esim. kalanjalostus ja panimoteollisuus, kaivosteollisuus sekä sellu- ja paperiteollisuus; sivuvirtojen biologisella käsittelyllä saadaan tuotettua nestemäisiä lannoitteita
- Kalanviljelijät; mikrolevätuotannolla kalarehua ja arvoaineet eroteltavaksi arvotuotteiksi
- Eläintenkasvattajat; mikrolevätuotannolla eläinrehua ja sivuvirroista uutta liiketoimintaa
- Elintarviketeollisuus: leviä voidaan hyödyntää lisäaineina, emulgointiaineissa, sakeutusaineissa ja makeisissa
- Kosmetiikkateollisuus; leviä voidaan hyödyntää voiteissa ihon kollageenin aktivoimisessa
- Levästä superfoodia tai muita arvotuotteita
- Lääketeollisuus
- Kasvien viljelijät; uusia lannoitteita ja viljelyteknologioita (hydroviljely)
- Kiertotalouden uudet yritykset, jotka tuottavat uusia lannoite- ja levävalmisteita
- Tutkimuslaitokset: demonstraatioympäristö teollisuusmittakaavan kokeiluille ja tutkimukselle, erikoistuminen
- Kiinteistöyhtiö Iilaakso Oy: Rakennetun CircLab-ympäristön edelleen kehittäminen ja liiketoiminnan kehittäminen
Mikroleväsovelluksissa suuri hyöty on saatavissa kala- ja eläinrehun tuotannossa. Jos levät
kasvatetaan teollisuuden tai maatalouden sivuvirroista, on se veden ja kemiallisten ravinneliuosten käyttöön verrattuna myös taloudellisempaa. (Nokkonen 2017). Hankkeen tarkoituksena on löytää uudenlaista yritystoimintaa levien ympärille uudessa leväkeskuksessa. Mikrolevistä on saatavissa monenlaista hyödyntämismahdollisuutta arvotuotteissa ja ravintona esim. Superfoodina. Leville on mahdollista etsiä useita erilaisia käyttömahdollisuuksia esim. Myös käytössä biopolttoaineena. Leväpohjaiset kolmannen sukupolven biopolttoaineet.
Välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki alueen asukkaat ja toimijat, Iin Micropolis Oy, Iin kunta ja maakunta, Oulun yliopisto, koulutusala ja tiedeyhteisö. Toiminnan myötä syntyy uutta arvokasta osaamista, erikoistumista, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia yrityksiä. Potentiaalinen kasvuyritys tuo arvokkaita työpaikkoja ja verotuloja koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Koulutusalan kiinnostavuus (mm. ympäristötekniikka, bioprosessitekniikka) voi lisääntyä tiedon levittämisen myötä. Tiedeyhteisölle julkaistava aineisto (mm. Levätestit ja kitiinin talteenotto) edistää tutkimusta ja innovaatioiden kehittymistä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 539 356
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 471 171
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 648 195
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 562 964
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun
Kunnat: Ii, Tyrnävä, Kempele, Oulu, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.50, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke tukee vähähiilisyyden tavoitteita. Neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentäminen ja kierrätettävissä olevien materiaalien käytön edistäminen ovat hankkeen toimenpiteitä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 8 | 8 |
| Kestävän kehityksen toimenpitein vaikutetaan vahvasti ilmastonmuutosta aiheuttavien riskien pienentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 10 | 8 |
| Neitseellisten materiaalien korvaaminen tukee keskeisesti luonnon monimuotoisuutta. Ravinteiden kiertojen kehittäminen tukee myös vesistöjen ja luonnon ennallistamista. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 8 |
| Maaperän neitseellisten raaka-aineiden käytön ehkäiseminen kestävän kehityksen keinoin edistää luonnontilan säilymistä. Toimilla voidaan vähentää haitallisten aineiden liukenemista pohjavesiin ja vesistöihin. Hanke myös tukee hiilinielujen vahvistamista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 5 | 5 |
| Vähähiilisten ja kestävien ratkaisujen käyttö vaikuttaa pidemmällä aikavälillä positiivisesti ympäristöön ja Natura 2000 -kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeen yksi päätavoitteista on kestävä kehitys ja materiaalien uusintakäyttö uuden liiketoiminnan kehittämiseksi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 5 |
| Biokaasun syntymisen mahdollisuus vähentää uusiutumattoman energian käyttöä. Materiaalivirtaoptimointi mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymisen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa kestävän kehityksen tavoitein. Hanke tukee yritysten, kuntien ja alueiden välistä yhteistyötä ja vahvistaa paikallisten elinkeinoharjoittajien kilpailukykyä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään kiertotalouden digitalista yritysverkostoa, tämä edistää palvelujen kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hanke vähentää neitseellisten materiaalien kuljetustarvetta samalla tehostaen kierrätettävissä olevan materiaalin käyttöä. Yritysten välisellä uudella yhteistyöllä ja materiaalien sijaintioptimoinnilla tehostetaan liikkumista ja logistiikkaa kiertotaloudessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Kestävän kehityksen edistäminen luo työpaikkoja ja uusia palveluja ja edistää siten hyvinvointia harvaan asutuillakin alueilla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke tukee sukupuolten tasa-arvoista osallistumista kiertotalouteen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Luomalla työpaikkoja tuetaan yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 2 |
| Materiaalien kierrättäminen ja ympäristön säilyminen luonnollisessa tilassa tukevat kulttuuriympäristöjen säilymistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeen vahva kiertotalousyhtiestyö edistää sidosryhmien ympäristöosaamista. Aktiivinen viestintä tukee suuren yleisön ympäristötietoisuutta ja kulutajakäyttäytymistä. | ||
Kasvua kierroista uuden sukupolven vihreillä teknologioilla (KASKI) -hanke oli laaja kokonaisuus. Tässä yhteenvedossa tiivistetään hankkeen tärkeimmät toimenpiteet ja tulokset. Hanke jakautui neljään toiminnalliseen työpakettiin, joissa tehtiin hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä CircLab-demonstraatioympäristön kehittämiseen ja käyttöön sekä tieteellistä tutkimusta levänkasvatuksesta, korjuusta ja ravinteiden talteenotosta kalankasvatusvesissä. Lisäksi käynnistettiin kiertotalouskeskuksen sijoittamistoimia Iin Sääskenharjuun ja selvitettiin alueen vihersivuvirtoja.
Iilaakso Oy toteutti merkittävän remontin CircLab-demonstraatioympäristön tiloihin, jotta ne vastasivat laboratorion vaatimuksia ja markkinoiden tarvetta. Remontti ja täydennetty laitteisto mahdollistivat mitta-van fotobioreaktorissa toteutetun levänkasvatusprojektin kannattavuuslaskelmineen, joka toteutettiin ostopalveluna Feasib Oy:ltä. Laskelmien ja toimenpiteiden perusteella on epärealistista ajatella, että massa-kasvatus valoseinillä Suomen oloissa olisi taloudellisesti kannattavaa (ellei saatavan lopputuotteen arvo ole todella korkea). Circlab-ympäristön tiloja tuleekin vuokrata tutkimustoimintaan eli leväkeskus Iissä ei tarkoittaisi massatuotantoa vaan tutkimuskeskusta. Keskuksessa voidaan tarjota tutkimus-, kehitys- ja demonstraatiopalveluja. Laboratorioympäristö ja -palvelut ovatkin modifioitavissa tarvittaessa käyttäjän tarpeen mukaan. CircLabin markkinoinnissa on korostettava prosessimittaluokan pilotointilaitteistoa, joka mahdollistaa skaalauksen pienestä mittakaavasta tuotanto-olosuhteita vastaavaksi. Useamman eri yrityk-sen on mahdollista toimia CircLabin tiloissa yhtä aikaa, koska tiloissa voidaan samanaikaisesti kasvattaa leviä jätevesissä (open pond -altaassa) sekä puhtaassa, suljetussa ympäristössä. Hankkeessa kartoitettiin ja verkostoiduttiin sekä Suomen että ulkomaisten levänkasvatusyritysten ja levätutkimusta tekevien yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Leväntuotannolla on selkeitä menestystekijöitä Pohjoismaissa, kuten veden puh-taus. Hanke teki yhteistyötä Kalaverrakki-hankkeen kanssa, jossa kokeiltiin uusia tapoja talteenottaa kalanperkuuvesistä ravinteita sekä tuotteistaa kalanperkuuprosessin sivuvirtoja.
Oulun yliopiston kemiallisen prosessitekniikan tutkimusyksikkö (KPT) tutki hankkeessa kalan käsittelyveden hyödyntämistä leväkasvatuksen ravinteena ja tutkimuksissa saavutettiin asetetut tavoitteet. Mikrolevillä tapahtuva ravinteiden talteenotto kalankäsittelyvesistä toimi tehokkaasti. Levän korjuuseen kasvatusvedestä haettiin hankkeen aikana ratkaisuja muun muassa biopohjaisista flokkulanteista. KPT tutki myös kitiinin uuttoa kalan suomuista (siika, särki) kemiallisella menetelmällä ja analysoi väli- ja lopputuotteita lukuisilla analyysimenetelmillä. Kitiinin uutto suomuista vaatii vielä optimointia, ja jatkossa uuttoon olisi hyvä testata myös biologista menetelmää.
Hankkeessa käynnistettiin Sääskenharjun kiertotalousalueen kehittäminen. Hankkeessa tehtiin tiivistä yh-teistyötä Iin kunnan kanssa, joka teetätti Masterplan-selvityksen alueesta. Selvityksessä tunnistettiin kiertotalouspotentiaaleja alueella, kuten teollisuuden hyödyntämättömiä sivuvirtoja. Suunnitelmassa havaittiin lisäksi Sääskenharjun alueella useita vahvuuksia: sijainti ja kulkuyhteydet (Raahesta Ruotsiin ulottuvan kasvuväylän varrella), yritysystävällinen Iin kunta lisäarvon tuottajana, GRK Infra mahdollisena veturina, sekä runsas materiaalivirtatarjonta. Ennen Masterplanin suunnittelua KASKI-hankkeessa teetätettiin yhteistyössä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden kanssa selvitys kiertotalouspuiston organisaatiorakenteesta ja liiketoimintamalleista.
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Alueellisen erinomaisuuden yksikkö (REx) selvitti tarkemmin muutamien vihersivuvirtojen sekä maataloudessa syntyvien jätteiden saatavuutta alueella. Suurten ja helposti selvitettävien sivuvirtojen sijaan hankkeessa päädyttiin selvittämään erityisesti niukkojen sivuvirtojen saatavuutta alueella, missä paikkatietomenetelmiä voidaan erityisesti hyödyntää eikä aiheesta ole aiempaa tutkimustietoa. Sivuvirtojen alueellisen jakautumisen lisäksi tarkempaa analyysia tehtiin materiaalien saavutettavuudesta eri kuljetusvyöhykkeillä. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka saavutettavan biomassan määrässä voi olla suuria alueellisia eroja, niin kuljetustehokkuus voi olla kannattava.
Yritysverkostoalustan kartoituksessa yhteistyötä tehtiin Business Oulun hallinnoiman LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa, jossa verkoston mallintamiseen osallistui lukuisia alueen yrityksiä ja muita toimijoita. KASKI-hankkeen toiminta-aikana keväällä 2022 Suomeen perustettiin myös valtakunnallinen kiertotalouden yritysverkosto Kiertotalous-Suomi (KiSu), jonka toimintaa koordinoivat Motiva ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeessa todettiin, ettei ole tarkoituksenmukaista tehdä päällekkäistä alustaa, vaan liittyä olemassa oleviin verkostoihin ja vahvistaa yhteistyötä muiden yritys- ja organisaatioverkostojen kanssa. Hankkeen aikana osallistuttiin aktiivisesti useisiin erilaisiin kiertotaloustapahtumiin kuten seminaareihin ja webinaareihin. Tapahtumissa verkostoiduttiin sekä jaettiin tietoa Sääskenharjun kiertotalousalueesta ja CircLab-ympäristöstä. Lisäksi tuotettiin erilaisia markkinointimateriaaleja kuten flyereitä ja ilmakuvausvideo Sääskenharjun alueesta. Lukuisat yritykset ja organisaatiot ovat ilmaisseet kiinnostuksensa aluetta kohtaan.
Hankkeessa luotiin Iin Micropoliksen ja Ii Business -sivujen yhteyteen sekä Sääskenharjulle että CircLab-demonstraatioympäristölle omat sivut. Sivuilla on esitetty tiiviisti ja selkeästi sekä visuaalisesti kiertotalous-alueen ja CircLab-ympäristön tarjoamat mahdollisuudet. Sivustojen sisältö laadittiin siten, että niitä ei ole tarpeen päivittää jatkuvasti, joten ne toimivat pitkään myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Laaja-alaisessa ja monipuolisessa KASKI-hankkeessa törmättiin myös haasteisiin, jonka vuoksi alkuperäistä hankesuunnitelmaa muokattiin kaksi kertaa. Hankkeen aikana saatiin myös runsaasti onnistumisia ja vaikuttavia tuloksia, joita mukana olleet yritykset voivat hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä, jatkotutkimuksissa sekä alueen elinvoiman parantamisessa. Erityisesti hankkeen suurimman teeman eli kiertotalouden edistämisen ajankohtaisuus oli lähes paras mahdollinen.