|
|
|
Hankekoodi: A78106
Hankkeen nimi: Teollisuusrobotiikalla ja automaatiolla tuottavuutta valmistukseen (RoboValmis)
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: PL64
Puhelinnumero: 0201243000
Postinumero: 60101
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: https://www.seamk.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Mattila
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.mattila(at)seamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408300379
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vuoden alussa uutisoitiin laajasti Suomen alhaisesta työn tuottavuudesta. Ongelma koskee myös Etelä-Pohjanmaata ja on selvitysten mukaan täällä vielä syvempi. Tämän vuoksi Etelä-Pohjanmaan liitto on nimennyt teollisuuden tuottavuuden ja jalostusasteen lisäämisen tärkeiksi maakunnallisiksi tavoitteiksi. Eteläpohjalaista teollisuutta vaivaa myös osaajapula, ja työvoiman heikko saatavuus on nimetty suurimmaksi yritysten kasvun esteeksi maakunnassa. Heikko tuottavuus vaikeuttaa yritysten kasvua, koronapandemiasta toipumista sekä teollisuuden vihreää siirtymää.
Valmistavan teollisuuden tuottavuutta voidaan nostaa lisäämällä automaatioastetta sekä soveltamalla teollisuus- ja yhteistyörobotiikkaa. Selvitysten mukaan tämä vaikuttaa myönteisesti myös työllisyyteen ja osaamisintensiivisten työpaikkojen määrään. Automaation ja teollisuus- ja yhteistyörobottien käyttö vähentää myös työn kuormittavuutta ja pidentää näin työuria sekä vapauttaa resursseja mielekkäämpään työhön. Modernit valmistusteknologiat edistävät myös resurssien ja energian tehokkaampaa käyttöä. SeAMKin ja Sedun toukokuussa 2019 toteuttaman kyselyn mukaan eteläpohjalaisten valmistavan teollisuuden pk-yritysten suurimat esteet tuotannon robotisoinnille ovat osaamisen puute ja resurssipula. Sama kaksikko nousee usein esiin kartoitettaessa valmistavan teollisuuden yritysten tuotannon kehittämisen esteitä yleisemmin.
Hankkeen kohderyhmä on eteläpohjalaiset valmistavan teollisuuden pk-yritykset toimialasta riippumatta. Hankkeen päätavoitteena on nostaa valmistavan teollisuuden yritysten osaamista teollisuus- ja yhteistyörobotiikassa, automaattisissa valmistusmenetelmissä ja tuotantoteknologioiden kehittämisessä. Näin nostetaan tuottavuutta, ja mahdollisestaan vähäpäästöisempi valmistus. Päätavoitetta edistetään toteuttamalla erilaisia tuotantoteknologiapilotteja hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa. Pilottien aiheet ovat yrityslähtöisiä, mutta eivät kuitenkaan yrityskohtaisia, vaan mahdollisimman yleispäteviä niin, että ne hyödyttävät mahdollisimman montaa maakunnan valmistavan teollisuuden yritystä. Pilottien tekemisen myötä syntyy myös yritysyhteistyömalli SeAMKin ja Sedun teollisuusrobotiikan ja tuotantotekniikan laboratorioiden käyttöön niin, että yritykset pystyisivät tehokkaasti testaamaan ja pilotoimaan erilaisia tuotantoteknologisia menetelmiä laboratorioissa. Tuloksia voidaan skaalata laajasti.
Hanke koostuu neljästä työpaketista
TYÖPAKETTI 1 Yritysanalysointi
TYÖPAKETTI 2 Tuotantoteknologiapilotit
TYÖPAKETTI 3 SeAMK–Sedu-yritysyhteistyömallin kehitys
TYÖPAKETTI 4 Viestintä, raportointi, hankkeen johto ja hallinto
Hankkeen tuloksena eteläpohjalaisen valmistavan teollisuuden yritysten teollisuusrobotiikan ja tuotantoteknologioiden ymmärrys ja osaaminen nousee ja sen myötä kilpailukykyyn ja tuottavuus kasvaa. Hankkeessa syntyy 15 yrityslähtöistä pilottia, joista levitetään laajasti tietoa alueella. Hankkeen tuloksena syntyy myös SeAMKin ja Sedun yhteinen yritysyhteistyömalli, jonka avulla valmistavan teollisuuden yritykset voivat hyödyntää testaamisessa ja pilotoinnissa SeAMKin ja Sedun laboratorioita.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on eteläpohjalainen valmistavan teollisuuden pk-sektori toimialasta riippumatta (metalli, puu, muovi, jne.) sekä SeAMK ja Sedu.
Pk-teollisuutta palvelevat yritykset (ns. digitoteuttajat)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 280 900
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 280 900
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 351 124
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 351 124
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun
Kunnat: Soini, Lappajärvi, Kauhajoki, Karijoki, Vimpeli, Seinäjoki, Teuva, Kauhava, Alajärvi, Kurikka, Ähtäri, Lapua, Isokyrö, Evijärvi, Isojoki, Ilmajoki, Alavus, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 7 |
| Robotteja ja automaatiota hyödynnettäessä säästöjä aiheutuu esimerkiksi siitä, että robotit eivät tarvitse toimiakseen samanlaista toimintaympäristöä kuin ihmiset. Robotit eivät tarvitse välttämättä valoa, työtilojen lämpötila voi olla selkeästi alhaisempi ja tuotantoa voidaan tehdä 24/7. Lisäksi osaamisen kasvun myötä tähän teemaan kiinnitetään enemmän huomioita alueen pk-yrityksissä, millä on niin ikään vaikutusta tähän teemaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei relevantti tässä hankkeessa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei relevantti tässä hankkeessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei relevantti tässä hankkeessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei relevantti tässä hankkeessa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 8 |
| Materiaalien voidaan säästää huomattavia määriä robotiikalla sekä automaatiotekniikalla. Toistuvat tehtävät mahdollistavat asioiden tuottamisen samalla tavalla, jolloin materiaalin ja energian säästö voi olla myös merkittävä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei relevantti tässä hankkeessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 8 |
| Robotiikan ja automaatiotekniikan hyödyntäminen oikeissa työtehtävissä nostaa alueen pk-yritysten tuottavuutta ja tuloksentekoa sekä sitä kautta kasvua ja työllistymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 8 |
| Hanke tuottaa uudenlaisia toimintamalleja robotiikan ja automaatiotekniikan edistämiseksi, millä on suora vaikutus tähän teemaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 4 |
| Logistiikan kehittäminen ei ole tämän hankkeen suora tavoite, mutta automaatiotekniikan ja robotiikan hyödyntäminen alueen yrityksissä pienentää mm. työmatkailua sillä esim. robottien työsuoritukset voidaan raportoida ja analysoida etänä, samoin niiden uudelleen ohjaus tai ohjelmistopäivitykset. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 5 |
| Henkilöiden työkuormittavuus vähentyy rutiinitehtävien hoidossa ja samalla työturvallisuus kasvaa robottien tehdessä tietyt työtehtävät. Lisäksi osaamisen lisääntyminen lisää työtyytyväisyyttä tekemisen hallinnan tunteen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei relevantti tässä hankkeessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei relevantti tässä hankkeessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei relevantti tässä hankkeessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei relevantti tässä hankkeessa. | ||
Hankkeen tavoitteena oli pyrkiä nostamaan hankealueella toimivan valmistavan teollisuuden pk-yritysten osaamista teollisuus- ja yhteistyörobotiikassa, automaattisissa valmistusmenetelmissä ja tuotantoteknologioiden kehittämisessä.
Nämä tavoitteet pyrittiin saavuttamaan hankkeessa tehdyn neljän työpaketin avulla, joidenka tulokset ovat eriteltynä alla:
TP1. Yritysanalysointi:
Työpaketin aikana teetettiin 11 yrityskäyntiä ja toteutettiin kohderyhmän pk-yrityksille kysely liittyen tuotantoautomaation ja robotiikan haasteisiin liittyen. Yrityskäyntien anonymisoitujen muistiinpanojen ja kyselyn tulosten avulla luotiin analyysi, jossa raportoitiin tulokset. Hankkeen aikana näitä tuloksia käytettiin myös työpaketin 2 tuotantoteknologiapilottien aiheiden kartoittamiseen.
Analyysin tuloksien tiivistelmänä huomattiin työpaketin aikana seuraavia asioita:
Osa yrityksistä on jo investoinut robotiikkaan tai omaa aiempia kokemuksia robotiikasta, mutta kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta osaamisen vahvistamiseksi. Yleisimmät esteet robotiikan laajempaan käyttöönottoon ovat yritysten näkökulmasta osaamisvaje ja sarjakokojen pienuus. Siitä huolimatta yritykset tunnistavat robotiikan ja tuotantoautomaation merkityksen kilpailukyvylle ja suurin osa suunnittelee investoivansa näihin alueisiin tulevaisuudessa. Tuotantoteknologiapilotteja pidetään hyödyllisinä, mutta tietoisuus esimerkiksi SeAMKin ja Sedun tarjoamista tukipalveluista vaihtelee. Muistiinpanoissa ja kyselyn tuloksissa korostuu yrityksien lisätiedon tarve käytännön sovelluksista. Yritykset korostavat myös tarvetta tietää kustannusero manuaalisen ja automatisoidun tuotannon välillä sekä toivovat lisätietoa erilaisten tuoterakenteiden soveltuvuudesta robottiteknologialle. Yhteistyörobottien mahdollisuudet on tunnistettu ja niiden katsotaan voivan helpottaa erityisesti yksitoikkoisten työvaiheiden automatisointia. Kehitystyössä oppilaitosten rooli nähdään keskeisenä, erityisesti kun monimutkaisemmat kehittämisasiat saattavat jäädä yritysten akuuttien tarpeiden varjoon.
TP2. Tuotantoteknologiapilotit:
Työpaketin aikana toteutettiin 15 tuotantoteknologiapilottia ja piloteista tehtiin esittelymuotoiset videot, joissa kuvattiin pilotin tarve, pilotissa käytetty tekniikka, pilotin toteutus ja tuloksista tehtävät johtopäätökset.
Pilottien aiheet olivat seuraavia:
- Metallituotteiden särmäys teollisuusrobotilla
- Tarttujan suunnittelu levyosien poimimiseen
- Kappaleen laadunvalvonta yhteistyöturvallisilla laitteilla
- Särmäyskoneen käyttö yhteistyörobotilla
- 3D plasmaleikkaus yhteistyörobotilla
- CNC- koneen käyttö yhteistyörobotilla
- Manuaalisen työkoneen automatisointi
- Robottihitsauksen hyödyt manuaalihitsaukseen verrattuna
- Vahvistusoppiminen virtuaalimallilla
- Manuaalisesti hitsatun kappaleen sarjavalmistus robotilla
- Hitsausrobottisolun suunnittelu
- Teollisuusrobottisolun modernisointi turvaskannerilla
- Turvaskannerin liittäminen yhteistyörobottiin
- Työstettyjen kappaleiden tarkastus
- Parametrinen ohjelma kappaleiden käsittelyyn
Pilotit myös julkaistiin Youtubeen ja ohessa on Youtube- soittolistan linkki: https://www.youtube.com/playlist?list=PL4KgBhvIPiF0lT4m-txm9WM0i5oZ_nlXe
TP3. SeAMK–Sedu-yritysyhteistyömallin kehitys:
Työpaketin aikana kehitettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Sedun välisen yritysyhteistyömallin ehdotus. Viimeiseksi malliksi valittiin ”tiimi”- malli, jossa perustettaisiin hankkeen Teams- kanavan pohjalta ryhmä, joka koostuisi Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Koulutuskuntayhtymä Sedun valituista tuotantoautomaatiotekniikan ja robotiikan asiantuntijoista. Ryhmään olisi mahdollista myös tarpeen mukaan kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi paikallisista yrityksistä tai kontekstiin liittyvistä yhdistyksistä väliaikaisiksi tiimin jäseniksi. Mallin ohessa myös kehitettiin tarpeiden ohjaamisen prosessikaavio, jonka avulla yrityskentästä esille noussut tarve voidaan ohjata kriteerien mukaan oikealle taholle toteutettavaksi. Hankeaikana kuitenkin huomattiin, että varsinaisen tiimin järjestämisen ja tiimin toimintamallien kehittämiseen vaaditaan enemmän aikaa, kuin hankkeen kontekstissa on tarjolla, jotta tiimin toiminta muodostuisi mahdollisimman sujuvaksi ja tarpeelliset yksityiskohdat otettaisiin huomioon.
TP4. Viestintä, raportointi, hankkeen johto ja hallinto:
Hankkeen aikana ohjausryhmä kokousti neljä kertaa. Tämä nähtiin sopivaksi määräksi tässä hankkeessa. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi hankepäivää, joista toinen oli Koulutuskeskus Sedun tiloissa ja toinen Seinäjoen ammattikorkeakoulun tiloissa. Hankepäiviin oli kutsuttu ulkopuolisia puhujia paikallisista yrityksistä ja robotiikan toimittajista. Hankepäiviin osallistui yhteensä n. 80 kävijää. Lisäksi hanke osallistui keväällä 2023 järjestettyyn hankekiertueeseen, jonka neljän tapahtuman aikana esiteltiin hankkeen päätavoitteita ja jo hankkeen aikana tulleita tuloksia. Hankkeesta myös tehtiin jokaisesta tuotantoteknologiapilotista raporttimuotiset videot, jotka julkaistiin ”SeAMK Tutkii ja kehittää” Youtube- kanavalla. Hankkeelle toteutettiin kahdet verkkosivut osoitteisiin https://projektit.seamk.fi/alykkaat-teknologiat/robovalmis/ ja https://tekniikka.seamk.fi/robovalmis/.