Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78106

Hankkeen nimi: Teollisuusrobotiikalla ja automaatiolla tuottavuutta valmistukseen (RoboValmis)

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: PL64

Puhelinnumero: 0201243000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: https://www.seamk.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Mattila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.mattila(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408300379

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, 1007629-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vuoden alussa uutisoitiin laajasti Suomen alhaisesta työn tuottavuudesta. Ongelma koskee myös Etelä-Pohjanmaata ja on selvitysten mukaan täällä vielä syvempi. Tämän vuoksi Etelä-Pohjanmaan liitto on nimennyt teollisuuden tuottavuuden ja jalostusasteen lisäämisen tärkeiksi maakunnallisiksi tavoitteiksi. Eteläpohjalaista teollisuutta vaivaa myös osaajapula, ja työvoiman heikko saatavuus on nimetty suurimmaksi yritysten kasvun esteeksi maakunnassa. Heikko tuottavuus vaikeuttaa yritysten kasvua, koronapandemiasta toipumista sekä teollisuuden vihreää siirtymää.

Valmistavan teollisuuden tuottavuutta voidaan nostaa lisäämällä automaatioastetta sekä soveltamalla teollisuus- ja yhteistyörobotiikkaa. Selvitysten mukaan tämä vaikuttaa myönteisesti myös työllisyyteen ja osaamisintensiivisten työpaikkojen määrään. Automaation ja teollisuus- ja yhteistyörobottien käyttö vähentää myös työn kuormittavuutta ja pidentää näin työuria sekä vapauttaa resursseja mielekkäämpään työhön. Modernit valmistusteknologiat edistävät myös resurssien ja energian tehokkaampaa käyttöä. SeAMKin ja Sedun toukokuussa 2019 toteuttaman kyselyn mukaan eteläpohjalaisten valmistavan teollisuuden pk-yritysten suurimat esteet tuotannon robotisoinnille ovat osaamisen puute ja resurssipula. Sama kaksikko nousee usein esiin kartoitettaessa valmistavan teollisuuden yritysten tuotannon kehittämisen esteitä yleisemmin.

Hankkeen kohderyhmä on eteläpohjalaiset valmistavan teollisuuden pk-yritykset toimialasta riippumatta. Hankkeen päätavoitteena on nostaa valmistavan teollisuuden yritysten osaamista teollisuus- ja yhteistyörobotiikassa, automaattisissa valmistusmenetelmissä ja tuotantoteknologioiden kehittämisessä. Näin nostetaan tuottavuutta, ja mahdollisestaan vähäpäästöisempi valmistus. Päätavoitetta edistetään toteuttamalla erilaisia tuotantoteknologiapilotteja hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa. Pilottien aiheet ovat yrityslähtöisiä, mutta eivät kuitenkaan yrityskohtaisia, vaan mahdollisimman yleispäteviä niin, että ne hyödyttävät mahdollisimman montaa maakunnan valmistavan teollisuuden yritystä. Pilottien tekemisen myötä syntyy myös yritysyhteistyömalli SeAMKin ja Sedun teollisuusrobotiikan ja tuotantotekniikan laboratorioiden käyttöön niin, että yritykset pystyisivät tehokkaasti testaamaan ja pilotoimaan erilaisia tuotantoteknologisia menetelmiä laboratorioissa. Tuloksia voidaan skaalata laajasti.

Hanke koostuu neljästä työpaketista
TYÖPAKETTI 1 Yritysanalysointi
TYÖPAKETTI 2 Tuotantoteknologiapilotit
TYÖPAKETTI 3 SeAMK–Sedu-yritysyhteistyömallin kehitys
TYÖPAKETTI 4 Viestintä, raportointi, hankkeen johto ja hallinto

Hankkeen tuloksena eteläpohjalaisen valmistavan teollisuuden yritysten teollisuusrobotiikan ja tuotantoteknologioiden ymmärrys ja osaaminen nousee ja sen myötä kilpailukykyyn ja tuottavuus kasvaa. Hankkeessa syntyy 15 yrityslähtöistä pilottia, joista levitetään laajasti tietoa alueella. Hankkeen tuloksena syntyy myös SeAMKin ja Sedun yhteinen yritysyhteistyömalli, jonka avulla valmistavan teollisuuden yritykset voivat hyödyntää testaamisessa ja pilotoinnissa SeAMKin ja Sedun laboratorioita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on eteläpohjalainen valmistavan teollisuuden pk-sektori toimialasta riippumatta (metalli, puu, muovi, jne.) sekä SeAMK ja Sedu.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pk-teollisuutta palvelevat yritykset (ns. digitoteuttajat)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 280 900

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 351 124

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Suupohjan, Kuusiokuntien, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Kauhajoki, Seinäjoki, Lappajärvi, Alajärvi, Lapua, Soini, Kurikka, Karijoki, Ähtäri, Vimpeli, Kauhava, Teuva, Isojoki, Ilmajoki, Isokyrö, Alavus, Evijärvi, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelun aikana on tehty analyysi sukupuolinäkökulmasta. Tekniikan ala on hyvin segregoituneita sukupuolen mukaan. Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma arvioitaessa työn kuormittavuustekijöitä ja fyysistä rasitusta. Osaamista vaativat tulevaisuuden työpaikat antavat naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet, sillä ne eivät vaadi fyysistä voimaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Robotiikkaan ja automaatioon liittyvät tehtävät sopivat sekä miehille että naisille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen luonteesta johtuen sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Robotteja ja automaatiota hyödynnettäessä säästöjä aiheutuu esimerkiksi siitä, että robotit eivät tarvitse toimiakseen samanlaista toimintaympäristöä kuin ihmiset. Robotit eivät tarvitse välttämättä valoa, työtilojen lämpötila voi olla selkeästi alhaisempi ja tuotantoa voidaan tehdä 24/7. Lisäksi osaamisen kasvun myötä tähän teemaan kiinnitetään enemmän huomioita alueen pk-yrityksissä, millä on niin ikään vaikutusta tähän teemaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 8
Materiaalien voidaan säästää huomattavia määriä robotiikalla sekä automaatiotekniikalla. Toistuvat tehtävät mahdollistavat asioiden tuottamisen samalla tavalla, jolloin materiaalin ja energian säästö voi olla myös merkittävä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 8
Robotiikan ja automaatiotekniikan hyödyntäminen oikeissa työtehtävissä nostaa alueen pk-yritysten tuottavuutta ja tuloksentekoa sekä sitä kautta kasvua ja työllistymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 8
Hanke tuottaa uudenlaisia toimintamalleja robotiikan ja automaatiotekniikan edistämiseksi, millä on suora vaikutus tähän teemaan.
Liikkuminen ja logistiikka 1 4
Logistiikan kehittäminen ei ole tämän hankkeen suora tavoite, mutta automaatiotekniikan ja robotiikan hyödyntäminen alueen yrityksissä pienentää mm. työmatkailua sillä esim. robottien työsuoritukset voidaan raportoida ja analysoida etänä, samoin niiden uudelleen ohjaus tai ohjelmistopäivitykset.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Henkilöiden työkuormittavuus vähentyy rutiinitehtävien hoidossa ja samalla työturvallisuus kasvaa robottien tehdessä tietyt työtehtävät. Lisäksi osaamisen lisääntyminen lisää työtyytyväisyyttä tekemisen hallinnan tunteen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-