|
|
|
Hankekoodi: A78110
Hankkeen nimi: Liikkuvat sote - palvelut
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.3.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero: 0294 5222
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Puutio Päivi Marjatta
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.puutio(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406216206
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sote-ratkaisu ja pandemian kokemukset haastavat sote-palveluiden tuottajat etsimään uusia, kestäviä ja joustavia palvelumuotoja. Sote-uudistus tavoittelee yhä asiakaslähtöisempiä, yhdenvertaisia palveluita, parempaa palvelujen saatavuutta ja digitaalisten palvelujen hyödyntämistä, mikä vaatii tulevilta hyvinvointialueilta toimenpiteitä. Palveluiden kestävän järjestämisen mahdollistamiseksi tarvitsemme myös lisää tietoa palvelutarpeesta, tulevien hyvinvointialueiden välisistä palvelutarve-eroista sekä siitä, millaiset palvelut ovat järkeviä tuottaa keskitetysti, mitkä lähi- ja mitkä digi/etä-palveluina, ja millaisia mahdollisuuksia ja lisäarvoa liikkuvat sote-palvelut voisivat tarjota.
Liikkuvilla sote-palveluilla tässä hakemuksessa tarkoitetaan pyörillä liikkuvia palveluyksiköitä. Palveluyksikkö voi olla kevyt yhden hengen mobiilisairaanhoitaja ensihoitoa kevyempään hoidon tarpeen arviointiin tai suunnitteluun tai koulun pihalle pysäköity suuterveydenhoidon yksikkö, jossa tehdään oppilaiden hammastarkastuksia tai kaikkea siltä väliltä. Liikkuvien terveyspalvelujen toiminnan edellytys on digitaalisten palvelujen, teknologian ja etädiagnostiikan välineiden hyödyntäminen. Teknologia tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia innovatiivisiin palveluideoihin sekä tuotteiden, palvelujen ja työprosessien kehittämiseen. Tässä selvityksessä yhdistetään teknologioiden hyödyntämisen mahdollisuudet liikkuvien palvelujen palvelumalleihin.
Suomessa on kokemuksia liikkuvista sote-palveluista. Usein liikkuva yksikkö on räätälöity paikalliseen tarpeeseen, eikä siitä ole kehittynyt laajempaa toimintatapaa. Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä on oikea aika selvittää laajemmin liikkuvien palvelujen mahdollisuudet eri näkökulmista. Tämän hankkeen päätavoitteena on tuottaa yhdessä palveluntuottajien, hyvinvointi- ja terveysteknologia yritysten sekä loppukäyttäjäasiakkaiden kanssa tietoa ja kokonaisvaltainen selvitys liikkuvien sote-palvelujen toiminnallisista, teknologisesta, taloudellisesta, teknisestä, ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä ja mahdollisuuksista. Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa liikkuvista palveluista palveluntarjoajille ja Pirkanmaan maakunta-alueelle palveluverkkoa koskevien päätösten tueksi sekä avata kansainvälistä keskustelua asiasta. Lisäksi liikkuvien palvelujen tuottamiseen kytkeytyvät yritykset saavat lisätietoa ja ymmärrystä palvelumallien haasteista ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista niihin liittyen.
Selvityshankkeessa on 6 työpakettia:
Työpaketti 1. Palvelutarpeet ja niihin vastaaminen
Työpaketti 2. Uusien liikkuvien palvelumallien logistiikka ja älykkyys
Työpaketti 3. Liikkuvan alustan ja palveluiden tekniset ratkaisut
Työpaketti 4. Taloudellinen kestävyys
Työpaketti 5. Liikkuvan alustan/alustojen omistajuus ja ylläpito.
Työpaketti 6. Kehitettyjen mallien monistettavuus ja kaupallistaminen
Näiden työpakettien tuloksena syntyy merkittävä määrä tietoa, jonka avulla voidaan kuvata vaihtoehtoinen/sia konsepteja liikkuvien sote-palveluiden toteuttamiseksi. Tiedon avulla pystytään arvioimaan liikkuvien palvelujen tuottama mahdollinen lisäarvo palvelujen tuottajille ja loppukäyttäjille ja luomaan uusia erikoistumis- ja liiketoimintamahdollisuuksia mm. Terveysteknologia- ja autoalan yrityksille toistensa ja sote-alan toimijoiden kesken. Yritysten kehittämistoimintaa tuetaan Tamkin monialaisten asiantuntijoiden ja olemassa olevien TKI- ympäristöjen kuten Sote Virtual Labin toimesta. Hankkeen kehittäjäverkostoon osallistumiseen ovat kiinnostuksensa osoittaneet hankekumppaneiksi aiesopimuksella sitoutuneet tai muuten kiinnostuksensa ilmaisseet seuraavat tahot. Palvelutuottajista mukana ovat Pirte , Tampereen ja Ylöjärven suuterveydenhuolto, Keiturin Sote, Virtain kaupunki ja Ruoveden kunta. Terveysteknologia yritysten puolella mukana ovat LOI2NFinland Oy, Videovisit ja 2NHealth. Auton korirakentamisen ja teknologian puolelta mukana ovat PRV-Energia Oy, Tamlans oy, Carrus-Delta oy ja Fokor. Lisäksi mukana on Kreapal design. Lisäksi hankkeen tuloksista ja niiden jakamisesta ovat kiinnostuneet Tampereen kaupungin ystävyyskaupunkien Lodzin (Puola) lääketieteellinen yliopisto ja Tansanian Mwanzan kaupunki. Myös Antsiraben kaupunki Madagasgarilta on ilmaissut kiinnostuksensa.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat sote-palveluja tarjoavat yksityiset ja julkiset palveluntuottajat sekä auto- ja terveysteknologia-alan yritykset.
Kunnista mukana aiesopimuksin ovat Tampereen kaupunki (Suun terveydenhuolto), Ruoveden kunta, Virtain kaupunki (sosiaali- ja terveysala) sekä Ylöjärven kaupunki (Suun terveyden huolto). Nämä kaupungit/kunnat ovat jo sitoutuneet yhteiskehittämiseen, mutta tarpeen mukaan kehittämistyöhön voidaan toki ottaa myös muita kuntia. Kaikki tulokset ovat joka tapauksessa avoimia ja kaikkien kaupunkien/kuntien sekä palvelutarjoajien hyödynnettävissä.
Kansainväliset kumppanit eivät ole hankkeen kohderyhmää. Nämä kumppanit ovat osoittaneet samankaltaista kehittämistarvetta omilla alueillaan, ja sitä kautta kiinnostuksensa osallistua omakustanteisesti hankkeessa käytyihin keskusteluihin ja tehtävään kehittämistyöhön. He ovat hankkeen keskustelukumppaneita ja toimivat laajempana kansainvälisenä peilinä hankkeelle. KV-partnerit ovat jo lähtökohtaisesti myös Tampereen kaupungin pidempiaikaisia yhteistyökumppaneita, ja hanke omalta osaltaan vahvistaa tätä yhteistyötä. Hakuilmoituksen erityistavoitteissa mainittiin kv-yhteistyön tuoma lisäarvo, ja tähän vastaamme ottamalla nämä kv-kumppanit mukaan toimiin. Heille ei kohdenneta erityisiä toimenpiteitä hankkeen resurssein.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat sote uudeistuksen myötä syntyvä uusi maakuntahallinto, alueen kuntayhtymät sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen julkista ja yksityistä sote-palvelua suunnittelevat sekä hankintoja toteuttavat palvelutuottajat. Laajemmin terveysteknologia-alan yritykset, jotka voivat jatkossa tuottaa ratkaisuja liikkuva alustan palveluihin ja käytettävyyteen sekä alustan käyttöä tukeviin ja lisääviin digitaalisiin ratkaisuihin.
Laajempaan kohderyhmään on siis pyritty ottamaan kattavasti mukaan kaikki selvityksen teemaan liittyvät toimijat, sekä suunnitelmassa varmistamaan tulosten avoimuus ja laaja käytettävyys.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 123 699
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 117 711
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 154 624
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 147 139
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan
Kunnat: Parkano, Urjala, Valkeakoski, Virrat, Lempäälä, Punkalaidun, Kangasala, Ikaalinen, Tampere, Nokia, Pirkkala, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Orivesi, Vesilahti, Hämeenkyrö, Kuhmoinen, Sastamala, Akaa, Pälkäne, Ylöjärvi, Juupajoki, Kihniö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 8 |
| Ekologiseen kestävyyteen kiinnitetään eritystä huomiota alusta ja teknologia ratkaisuissa. Selvtetään myös esim. liikkumisen muutoksia ja terveydenhuollon kiinteistöjen korjausvelkaa ja huoltoa suhteessa liikkuviin ratkaisuihin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Teknologisissa ratkaisuissa haetaan uusituvia enerigoita hyödyntäviä ratkaisuja. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Liikkuvilla sote-palveluilla pyritään säilyttämään alueiden elinvoimaisuus ja sote- palvelut. Lisäksi hanke mahdollistaa palvelujen ympärille rakentuvaa liiketoimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 10 |
| Sote-palvelut ovat aineetonta palvelutuotantoa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 10 |
| Hanke hyödyntää älyliikenteen ja -logistiikan osaamista ja tuo palveluja lähelle oikea- aikaisesti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 10 |
| Sote-palvelut ovat välitöntä hyvinvoinnin edistämistä. Hanke tuottaa tietoa ja ratkaisuvaihtoehtoja sote-uudistuksen tueksi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 8 |
| Palvelujen saavutettavuus lisää kuntalaisten tasa-arvoa asuinpaikasta riippumatta. Parhaimillaan sote-alalle syntyy uutta erikoistunutta osaamista ja työpaikkoja. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 4 |
| Sote-palvelut tarjotaan yhdenvertaisesti kaikille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
Liikkuvat SOTE-palvelut -hanke pähkinänkuoressa:
•Liikkuvat SOTE-palvelut kartoitushanke toteutettiin lokakuu 2021 – maaliskuu 2023 aikana. Sen päätavoitteena oli kartoittaa pyörillä liikku-vien sote-palvelujen mahdollista lisäarvoa. Hanke keskittyi haja-asutusalueiden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
•Hankkeen toiminta jakautuu laajaan ja konkreettiseen tiedon keruuseen Pirkanmaan alueella ja erityisesti Pirkanmaan pohjoisella ja itäisellä laidalla Keisote Oy:n alueella.
•Hanke toteutettiin haastattelujen, benchmarkkauskäyntien, seminaarien ja työpajojen toteuttamisen avulla.
Hankkeen avainhavainnot voidaan tiivistää seuraavasti:
-Hyöty liikkuvista sote-palveluista syntyy vain, jos liikkuvuuden avulla saadaan tarve ja palvelu kohtaamaan tehokkaammin. Keskeisin ongelma on, että tietoa tarpeesta ei ole koottu sellaiseen paikkaan, jossa se olisi helposti käytettävissä, ymmärrettävissä ja laillisesti saatavissa. Eli tämän hetken tietojärjestelmät eivät anna kattavaa kuvaa asiakkaiden tarpeista, eikä niiden sisältämiä tietoja pysty yhdistelmään mielekkäästi nykyisen lainsäädännön puitteissa.
-Liikkuvista sote-palveluista on hyötyä siellä, missä liikkuvuus ratkaisee jonkin ongelman. Tämä koskee lähinnä haja-asutusalueita, joissa ongelmana on mm. pitkät etäisyydet palveluihin ja joukkoliikenteen puute. Palveluita voidaan tuoda lähemmäs ihmistä, jos ihmisen nykyiset kulkemiset tunnetaan, eli esimerkiksi kaupan pihaan tai kyläyhdistystoiminnan kylkeen kylätalolle.
-Liikkuvat palvelut ovat vain yksi palvelukanava muiden joukossa. Sen roolia tulee tarkastella suhteessa palvelupolkuun yhdessä muiden palvelukanavien (puhelin, videopuhelu, terveyskeskus) kanssa. Tavoitteena on palvelupolun parantaminen ei palvelun liikuttaminen.
-Taloudellinen mielekkyys perustuu resurssien tehokkaampaan käyttöön. Tämä koskee nimenomaan henkilöstöresursseja, kiinteistöistä saatavat säästöt ovat melko vaatimattomia, ja osa niistä vaaditaan liikkuvan kaluston investointeihin ja uudenlaisen työn vaatimien toimitilojen rakentamiseen.
-Liikkuva palvelu tarkoittaa työnkuvan muutosta. Liikkuvassa yksikössä työskentelevä kohtaa monenlaisia tilanteita ja palvelutarpeita, ja hänellä tulee olla käytössään sekä sosiaali- että terveyspuolen osaamista. Tämä tarkoittaa, että hänellä pitää olla asiantuntijoita tukenaan, joihin voi tarvittaessa ottaa yhteyden paikan päältä.
-Parhaiden henkilöresurssien houkuttelu haja-asutusalueelle työskentelemään on havaittu haastavaksi.
Lopputuloksena olemme päätyneet suosittelemaan mallia, jossa ”kyläsairaanhoitajalle/tiimille” annetaan vastuualue haja-asutusalueelta. Tällä hoitajalla on hyvinvointialueella nimetty tukiverkko, eli käytännössä ”tilannekeskus”, johon voi ottaa yhteyttä, ja lähteä selvittämään asiakkaalle mielekästä palvelupolkua. Kyläsairaanhoitajan tehtävänä on tuntea alueen palvelutarve, ja löytää siihen ratkaisut sekä hyvinvointialueen että yksityisten palveluntuottajien resursseja mielekkäästi hyödyntämällä. Vaikka kyläsairaanhoitajan ei välttämättä tarvitse asua kylällä, hänellä merkittävä rooli alueensa elinvoiman kannalta, sillä hän sekä huolehtii hyvinvointipalveluiden olemassaolosta että hyödyntää paikallisten yrittäjien palveluita. Tehtävä on vaativa, mutta osaavalle henkilölle mielekäs ja uudella tavalla itsenäinen.
Eri toimijoiden välinen yhteistyö, sujuvat ja tarkoituksenmukaiset palvelukanavat ja polut ovat avainsanoja. Alueen elinvoimaisuuden tukeminen ja yhteisöjen kanssa toimiminen esim. kylätalojen tai muita olemassa olevia tiloja hyödyntäen. Jos esim. suuterveydenhuollon alueella on vakavia palvelupuutteita, sitä voidaan korjata asiaan varustellulla liikkuvalla yksiköllä. Spesifeihin ja rajattuihin sote-palvelutarpeisiin on helpoin rakentaa liikkuva yksikkö.