Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78140

Hankkeen nimi: WINWIN - verkostosta voittoon kansallisesti ja kansainvälisesti

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: 0407013221

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leni Forsberg

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leni.forsberg(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504795047

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

WINWIN-hankkeessa vastataan alueella tunnistettuihin yrityslähtöisiin elpymisen kysymyksiin toteuttamalla yritysten ja elinkeino- ja TKI-toimijoiden verkosto, jossa kasvatetaan osaamista erityisesti digitalisaation ja kansainvälistymisen saralla. Hankkeen isona tavoitteena on luoda toimintatapa, jossa alueen yritykset ja muut organisaatiot hyödyntävät ketterästi toistensa osaamista ja resursseja yhteisissä, kaupallisissa projekteissa. Yhteistyön pohja ja toimijaverkosto luodaan bootcamp-toiminnan kautta. Bootcampissa yritysten edustajat saavat kattavaa, ajankohtaista ja yritysten tarpeisiin pohjaavaa osaamista aihealueista, jotka toisaalta tukevat yritystä Koronasta elpymisessä, mutta erityisesti kääntävät katseen tulevaisuuden elinkeinoelämän tarpeisiin. Bootcamp-työpajat ovat osallistavia verkostoitumistilaisuuksia, joissa tunnistetaan yritysneuvonnan potentiaalisia rooleja sekä yhteistyön mahdollisuuksia sujuvuuden ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi.

Yritysneuvonta on elinkeinojen kansainvälistymisestä puhuttaessa noussut vahvasti esille, mutta yritysneuvonnan kenttä on nähty toimijoiden puolesta sirpaleisena. Hankkeessa selkiytetään yritysneuvontaa yhteisen toiminnan myötä. Tunnistetaan eri toimijoiden erityisosaaminen ja selkeytetään sitä yrityskentällä. Näin ollen jatkossa voidaan toteuttaa yhteisprojekteja.

Ensisijaisena tavoitteena on, että yrittäjät muodostavat uusia kumppanuuksia keskenään ja aluekehitysorganisaatioiden kanssa, ja näin ratkaisevat kehittämistarpeitaan kestävällä ja alueen elinkeinoelämää tukevalla tavalla. Näin ollen alueen elinkeinoelämä aktivoituu verkostomaisessa toiminnassa, ja kykenee luomaan yhteisen kasvun edellytyksiä yhdessä.

Tavoite jaetaan seuraaviin alatavoitteisiin:
1. Yritysten ja yrityskehittäjien verkosto toimii yhteistyön pohjana. Toimijoiden roolit ja palvelut yhteistyöprojektien toteuttamiseen on selkeytetty ja tukevat toisiaan.
2. Yritykset selviävät Korona-pandemian ja muiden globaalien muutosten tuomista haasteista
3. Yritykset hyödyntävät saatavilla olevia yrityskehitys- ja TKI-palveluita
4. Keski-Pohjanmaalta ponnistaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita.
5. Alueen yritykset ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä hyödyntämällä liiketoimintaa tukevia digitaalisia työkaluja.
6. Yritykset ja aluekehittäjäorganisaatiot oppivat toteuttamaan kaupallisia yhteisprojekteja, joissa hyödynnetään jokaisen toimijan resursseja ja osaamista

Tavoitteisiin pyritään seuraavien toimenpiteiden kautta:
Työpaketti 1. Teema-aiheiden kartoitus ja tutkimus: Kartoitetaan yrityskentältä tulevat tarpeet työpajojen ja verkostotoiminnan teemoiksi.
Työpaketti 2. Bootcamp-työpajat: Työpajat toteutetaan yhdessä hankkeen toteuttajien kanssa, jokaisen erityisosaamista pajakohtaisesti hyödyntäen. Työpajojen sisältöjä ovat mm. seuraavat: digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen, brändin rakentaminen, kansainvälistyminen ja vienti sekä tuote/palvelukehitys.
Työpaketti 3. Verkostotoiminta: Toteutetaan bootcampin kokemusten pohjalta alueen yrityksille verkostomaista yhteistoimintaa, jossa jaetaan omia tarpeita, onnistumisia ja haasteita. Tämän myötä syntyneitä ideoita jalostetaan yhteisprojekteiksi yritysten ja aluekehitysorganisaatioiden yhteistyöllä.

Tuloksena syntyy:
1. Alueen yritykset hyödyntävät alueen yrityspalveluita ja TKI-toimintaa toiminnassaan
2. Koronasta elpyminen onnistuu ja yritys hyödyntää digitaalisia liiketoimintaa edistäviä työkaluja
3. Kansainvälistymisen rahkeet alueen yrityskentällä lisääntyy
4. Verkoston myötä saavutetaan yritysten ja aluekehitysorganisaatioiden yhteistyöllä synergiaetuja

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella toimivat PK-yritykset, start upit, kansainvälistymiseen tähtäävävät yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Julkiset organisaatiot, T&K-toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 160 512

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 156 746

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 191 640

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 187 144

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan

Kunnat: Kannus, Perho, Veteli, Toholampi, Halsua, Kokkola, Lestijärvi, Kaustinen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeeseen osallistuvien yritysten henkilökunnan sukupuolet eivät ole valintakriteerinä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen osallistuvia yrityksiä ei jaotella sukupuolinäkökulman mukaan. Hankkeen toiminta ja tulokset palvelevat koko kohderyhmää sukupuolesta riippumatta. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan eri alojen yritysten tarpeita, ja luodaan yhtäläisiä kehittymismahdollisuuksia osallistujille. Työnantajanaisten yritykset ovat yleisemmin hyvin pieniä, korkeintaan viiden työntekijän yrityksiä (73 %) kuin työnantajamiesten yritykset (68 %). (Naisyrittäjät, 2021.) Korona-pandemia on vaikuttanut erityisesti pienyrittäjien taloudelliseen tilanteeseen, jolloin yrityksen tilanne vaikuttaa suoraan yrittäjän perheen taloudelliseen tilanteeseen. Hankkeen tavoitteena oleva yhteistyöprojektien tunnistaminen hyödyttää erityisesti pieniä yrityksiä, joiden palvelutarjonta ei yksinään riittäisi esim kansainvälisille markkinoille. Hankkeen toiminnassa suhtaudutaan ennakkoluulottomasti esimerkiksi sukupuolittuineisiin aloihin ja toimintatapoihin ja ohjataan myös hankkeen kohderyhmää tekemään yhteistyötä ennakkoluulottomasti. Hankkeen toteuttajahenkilöstössä huomioidaan sukupuolien tasapaino.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 2
Immateriaaliset, digitaaliset tuotteet ja palvelut eivät tuota kuormittavaa jätettä verrattuna perinteisiin tuotteisiin. Hankkeen teemana on digitalisaatio ja liiketoiminnan osioiden tehostaminen joka osaltaan vähentää myös esimerkiksi tulostamisen tarvetta. Bootcamp-toimintaa järjestetään myös verkossa, mikä vähentää autoilun tarvetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 2
Digitaalisten ratkaisujen myötä tarve liikkumiseen autolla vähenee ja materiaalia voidaan siirtää digitaaliseen muotoon, mikä vähentää esimerkiksi tulostamisen tarvetta samalla liiketoimintaa tehostaen. Digitaaliset myyntikanavat mahdollistavat jopa kansainvälisen toiminnan ilman huomattavia ympäristövaikuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Vaikutetaan välillisesti myös alueenkasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Bootcamp-toimintaa järjestetään myös verkossa, mikä vähentää autoilun tarvetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Ei vaikutuksia Natura 2000 -ohjelmaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 7
Digitaaliset ratkaisut vähentävät välillisesti toimisto- ja paperijätteen määrää. Aiemmissa hankkeissa toteutettujen pilotointien tulokset siirtyvät yrityskentälle, jolloin nämä vaikutukset jatkuvat ja laajenevat hankkeessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Ei merkittävää vaikutusta uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Ympäristöystävälliset tuotteet ja palvelut ovat markkinaetu, jonka kehittämistä yrityksissä hankkeessa tuetaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 7
Hankkeen toimenpiteiden myötä yritysten elpyminen ja kasvun mahdollisuudet kansallisesti ja kansainvälisesti kasvaa. Hankkeen luoma toiminta avaa tietoa ja osaamista, jonka myötä yhteistyö ja alueen yrityspalveluiden käyttö tehostuu. Bootcamp-toiminnassa aktivoidaan elinkeinoelämää tukevia digitaalisia ratkaisuja, jotka joko tukevat olemassa olevaa liiketoimintaa tai muodostuvat täysin uusiksi tuotteiksi tai palveluiksi. Turvataan alueemme elinkeinotoiminnan kilpailukyky ja avataan kansainvälistymistä tukevia uusia iiketoimintamahdollisuuksia alueemme yrityksille yritystoiminnalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 4
Hankkeessa kasvatetaan osaamista monialaisessa yhteistyössä, jolla on merkittävä vaikutus alueen palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Tämä tukee paikallistalouden vahvistamista. Hankkeen bootcamp-toiminnassa tuetaan aineettomien tuotteiden kehittämisvalmiuksia yrityksissä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 4
Hankkeen toimintaa toteutetaan sopivilta osin etänä. Digitaalisuus mahdollistaa kansainvälisen liiketoiminnan mikä on erityisesti lisääntynyt pandemian myötä. Tuetaan elinkeinoelämää tässä muutoksessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Hankkeen toiminnan myötä alueen yrittäjät ja elinkeinoelämä elpyy jolloin yrittäjät ja paikallisten yritysten työntekijät voivat paremmin. Yrittäjät on kohdannut valtavaa henkistä ja liiketoiminnallista stressiä pandemian myötä. Näitä vaikutuksia hankkeessa helpotetaan yhteisen verkostotoiminnan ja sen myötä aukeavien resurssien myötä. Läpinäkyvä viestintä ja yhtäläiset vaikuttamisen mahdollisuudet lisäävät alueen hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke parantaa alueen pienyritysten tasa-arvoisia kilpailumahdollisuuksia yrityksen koosta, henkilöstön taustasta ja sukupuolesta riippumatta. Digitaaliset työkalut liiketoiminnan edistämisessä avaa kansalliset ja kansainväliset mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseksi. Edulliset ja jopa ilmaiset digityökalut ovat tasa-arvoistavia liiketoiminnan näkökulmasta. Hankkeeseen voivat osallistua kaikki taustasta ja sukupuolesta riippumatta. Osallistuvia yrityksiä ei jaotella sukupuolinäkökulman mukaan. Hankkeen toteuttajahenkilöstöön kuuluu molempien sukupuolien edustajia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Elinkeinoelämän elpyminen lisää suoraan ja välillisesti yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kilpailukykyinen yrityselämä paikallisesti lisää alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan sekä hyödyntää ja tuottaa kulttuuritoimintaa. Verkoston avulla pienetkin toimijat pääsevät osaksi yhteiskunnan eri toimintoja.
Kulttuuriympäristö 4 6
Bootcamp-toiminnassa tuetaan yritysten elpymistä ja tuotteiden ja palveluiden kehittämistä paikallinen ja kansainvälinen kulttuuriympäristö huomioiden. Kulttuurin edistäminen ja kulttuuripalveluiden käyttö lisääntyy hyvinvoivan elinkeinoelämän myötä.
Ympäristöosaaminen 4 5
Hankkeen toiminnassa ja yrityksille tuotettavassa materiaalissa ja toiminnassa huomioidaan ympäristönäkökulmat sekä ympäristöosaaminen kilpailutekijänä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli lisätä yrityksien yhteistyötä keskinäisesti alueen muiden yrityksien välillä sekä aluekehitysorganisaatioiden kanssa. Tarkoitus oli luoda yrittäjille verkostoitumipaikkoja, jonka avulla he kykenisivät kehittämään omaa osaamistaan sekä yrityksiensä kilpailukykyä ja valmiuksia vientimarkkinoilla. Alueen elinkeinoelämää pyrittiin aktivoimaan verkostomaisessa toiminnassa ja luomaan yhteisen kasvun mahdollisuuksia. Hankkeen puitteissa alueen yrityksille tarjottiin myös tietoa erilaisista kehityspalveluista. Esimerkkinä kansainvälistyminen digitaalisia työkaluja hyödyntämällä. Hankkeessa toteutettiin useita bootcamp-työpajoja sekä tuettiin kansainvälistymisen edellytyksiä verkostotoiminnan kautta. 

9–12/2021, hankkeen ensimmäisellä seurantajaksolla toteutettiin Työpaketin 1 mukainen teema-aiheiden tutkimus ja kartoitus kohdealueen yrityksille. Havaitut tarpeet nostettiin työpaja- ja verkostotoiminnan kantaviksi teemoiksi. Kartoitusvaiheessa selvitettiin kyselyn muodossa kohdeyrityksien kiinnostuksen kohteita sekä tukitarpeita heidän yritystoimintaansa liittyen. Kyselyyn vastasi kokonaisuudessaan 26 yritystä. Vastauksissa tärkeimmiksi teemoiksi nousivat asiakashankinta, myynnin edistäminen, brändin kehittäminen, ohjelmien integrointi sekä digitaalisen tiedon hallinta ja hyödyntäminen. Kiinnostusta koettiin myös verkkokauppaa ja digitaalisia projektinhallintaohjelmia kohtaan. Noin puolet yrityksistä koki halukkuutta kehittää vientitoimintaansa. 

Hankesuunnitelman mukaisesti työpajoja toteutettiin kolmesta pääteemasta; kansainvälisyys, digitalisaatio ja yrityksen elvytys- sekä kasvutoimet. Työpajat toimivat Työpaketin 2 toimenpiteinä. Seurantajakson päätteeksi hankittiin ensimmäiset työpajakokonaisuudet; brändin rakentaminen, uuden ajan myynti ja Canva. 

Työpaketti 3:n tarkoituksena oli edistää aktiivisesti yrityksien välistä verkostoitumista koko hankkeen ajan. Pääosin omatoimisille verkostoitumisosuuksille varattiin mahdollisuus työpajojen yhteydessä, ja näin ne toimivat luontaisesti osana Työpaketin 2 järjestelyitä. Hankkeen alkuun suunniteltua kick off-päivää ei kyetty toteuttamaan koronapandemian aiheuttamien kokoontumisrajoitusten vuoksi. 

Seurantajaksolla 1–5/2022 ja 5–6/2022 keskityttiin Työpaketin 2, eli työpajojen toteutuksiin, joista vastasivat vuorollaan hankkeen toteuttajaosapuolet Centria ja Viexpo. Työpajojen kouluttajina toimi ulkopuolisia alan asiantuntijoita. Seurantajakson työpajat järjestettiin helmi-toukokuun aikana. 

Työpajojen sarja käynnistettiin brändikokonaisuudella, joka toteutettiin useammassa osassa helmi-huhtikuun aikana. Työpajoissa avattiin yrityksille brändin rakentamisen eri vaiheita ja tehtiin brändin kehittämissuunnitelma. Työpajoihin osallistui 7–18 henkilöä työpajaa kohden. 

Maalis-huhtikuun aikana järjestettiin moniosainen Uuden ajan myynti -työpajakokonaisuus, jossa käsiteltiin asiakaskohtaamiseen ja myyntiin liittyviä asioita. Työpajoihin osallistui noin 20 hlö/työpaja. Samalla aikavälillä toteutettiin myös kaksiosainen Vientivalmennus, jossa perehdyttiin oman tuotteen tai palvelun markkinointiin kiinnostavalla tavalla. Kokonaisuus keräsi osallistujia 23-35hlö/työpaja. 

Helmikuussa pidettyyn Canva-työpajaan osallistui lähes 60 henkilöä. Yllättävän suosion johdosta työpaja järjestettiin toistamiseen toukokuussa, jolloin mukana oli 23 henkilöä. 

Huhtikuun Tiedosta tuottoa- työpajaan osallistui yhteensä 20 henkilöä. Työpajassa pureuduttiin käytännönläheisesti tiedolla johtamiseen sekä datastrategian ja asiakasdatan hyödyntämiseen liiketoiminnassa. 

Verkkototeutuksena järjestetty Somea käytännönläheisesti -työpajan ajankohta oli toukokuussa. Työpajassa käytiin vuorovaikutteisesti läpi Instagramin yrityskäyttöä markkinoinnin ja myynnin tukena. Työpajaan osallistui 13 henkilöä. 

Kesäaikaan työpajoja ei järjestetty, koska lomakauden koettiin vaikuttavan yrittäjien mahdollisuuksiin osallistua niihin. Tällöin keskityttiin raportoimiseen sekä syksyn työpajojen järjestelyihin.

Seurantajaksolla 7–12/2022 elokuussa järjestettiin päivän mittainen verkostoitumistilaisuus venealan yrityksille, jossa käsiteltiin klusteritoimintaa norjalaisen asiantuntijan johdolla. Samalla pohdittiin, kuinka toimintamallia olisi mahdollista hyödyntää venealalla Suomessa. Paikalla oli 18 yrittäjää venealalta sekä muita kohdealueen toimijoita. Hankkeen toteuttajaosapuolien lisäksi tilaisuuden järjestämiseen osallistui myös kolmas aluekehitysorganisaatio. 

Syyskuussa työpajoja jatkettiin verkkosivusisältöihin ja pelillisyyteen keskittyvällä toteutuksella. Työpajassa oli mukana 10 henkilöä. Kahden asiantuntijan perehdyttämänä syvennyttiin verkkosivujen sisällöntuotantoon ja eri tapoihin tuoda niihin pelillisyyttä. Aihe herätti verrattain pienessä osallistujaryhmässä kiinnostusta ja aktiivista keskustelua. 

Syys-lokakuun aikana toteutettiin kolmiosainen verkkokauppakoulutus, joka järjestettiin yhteistyössä toisen koulutusorganisaation kanssa. Centria hallinnoi koulutuksen kahta ensimmäistä osaa verkkokaupan osalta. Verkkokauppa työpajassa pureuduttiin laajasti verkkokaupan mahdollisuuksiin, sen rakentamiseen sekä yrittäjät saivat paljon konkreettisia vinkkejä tehostaa omaa verkkokauppaa. Kolmannesta data-analytiikka koulutuksesta vastasi toinen koulutusorganisaatio. Kokonaisuudelle osallistui noin 20 henkilöä työpajaa kohden. 

Lokakuussa järjestettiin verkostoitumistilaisuus brändin rakentamisen tiimoilta. Tilaisuus oli jatkumoa talvella järjestetylle brändityöpajalle. Sairastumisien vuoksi paikalle pääsi 8 yrittäjää sekä työpajan kouluttajat. Verkostoitumisen lisäksi keskusteltiin työpajan vaikutuksista yrityksien toimiin brändäyksen osalta. 

Marraskuussa tehtiin tutustumismatka Norjaan, Bergeniin venealan klusteritoiminnan osalta. Matkalle osallistui 12 henkilöä, yrittäjiä sekä muita toimijoita. Matkalla tutustuttiin venealan yritykseen sekä kolmeen eri merialan klusteritoimintaan. Kouluttajan johdolla pidettiin myös työpaja. Kouluttajana toimi sama norjalainen klusteriasiantuntija kuin elokuun verkostoitumistilaisuudessa. 

Seurantajakson 1–8/2023 aikana hankkeen järjestämiä työpajoja suunnattiin myös kohdealueen maakuntiin. Esimerkiksi vuoden 2022 maalis-huhtikuussa toteutunut kolmiosainen myyntivalmennus järjestettiin uudelleen, mutta kolmella maakunnan pienemmällä paikkakunnalla. Kokonaisuuden ensimmäinen osa järjestettiin jo marraskuussa 2022, toinen tammikuussa 2023 ja viimeinen osa helmikuussa. Työpajaa kohden osallistujia oli noin 20 henkilöä. Työpajat mukailivat aikaisempien toteutuksien teemoja ja ne tavoittivatkin enemmän maakunnissa toimivia yrityksiä. 

Tammikuussa järjestettiin venealan verkostoitumis- ja aamiaistilaisuus Centrialla, yhteistyössä Centrian tuotantoteknologia tiimin kanssa. Tällä pyrittiin tukemaan ja edistämään klusteritoiminnan jatkumoa sekä verkostoitumista. Tilaisuudessa oli mukana noin 25 venealan toimijaa ympäri Pohjanmaata sekä alueen yrityskehittäjiä.  

Tammi-helmikuun aikana kaksiosainen asiakaslähtöinen kirjoittaminen -työpaja tavoitti noin 30 henkilöä. Kokonaisuudessa syvennyttiin kiinnostavan tekstin viestinnällisiin hyötyihin ja mahdollisuuksiin yrityksien eri markkinointikanavissa. 

Hankkeen viimeinen työpaja järjestettiin huhtikuussa, jonka teemaksi valikoitui suunnitelmallisuus sosiaalisen median markkinointiviestinnässä. Työpajan perehdytysosuudesta vastasi Keski-Pohjanmaalta lähtöisin, nykyisin Ruotsissa toimiva blogikirjoittaja ja somevaikuttaja. Toiminnallista osaa ohjasivat kokkolalaisen muotoilutoimiston asiantuntijat. Työpajaan osallistui noin 35 henkilöä, joista poikkeuksellisesti useat olivat ruotsinkielisiä toimijoita. Tätä selitti luultavasti perehdyttäjän tunnettuus. Työpaja onnistui aktivoimaan uusia osallistujia ja siihen saatiin myös kansainvälistä näkökulmaa. 

Hankkeen aikana työpajoista kerättiin aktiivisesti palautetta. Yksittäisten kyselyiden vastausprosentti oli paikoin kattava, mutta joissain tapauksissa myös toivottua matalampi. Loppuvaiheessa kaikille työpajoihin osallistuneille lähetettiin vielä erillinen kysely, jossa kysyttiin, olivatko työpajat edistäneet yrityksissä kehitystoimenpiteitä. Viiteen yritykseen oltiin myös suoraan yhteydessä asian tiimoilta. Kaikki palautteet koostettiin yhteen ja niitä käsiteltiin kesäkuussa 2023 järjestetyssä ohjausryhmän kokouksessa. 

Kerätyistä palautteista kävi ilmi, että työpajojen järjestelyt sekä sisällöt koettiin onnistuneina ja kouluttajat asiantuntevina. Koulutukset ovat auttaneet yrityksiä verkostoitumaan keskenään, jonka lisäksi niiden sisältö oli vastannut joidenkin yrityksien tarpeisiin ja edistänyt niissä kehitystoimenpiteitä. Osa yrityksistä kuitenkin toivoi työpajojen osalta enemmän käytännöllisyyttä, pienten ja keskisuurten yrityksien näkökulmaa ja selkeämpää viestintää työpajojen sisällöstä. Kesäkuun ohjausryhmässä pohdittiin jatkoa ajatellen ruotsinkielisten työpajojen järjestämistä uusien yrityksien aktivoimiseksi, palautteiden pyyntöä jo työpajojen yhteydessä sekä tapoja tiivistää aluekehitysorganisaatioiden yhteistyötä esimerkiksi säännöllisten yhteistapaamisten muodossa.