|
|
|
Hankekoodi: A78141
Hankkeen nimi: Kierthon 2.0
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lestijärven kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0180774-6
Jakeluosoite: Lestintie 39
Puhelinnumero: 0505513030
Postinumero: 69440
Postitoimipaikka: Lestijärvi
WWW-osoite: http://www.kaustisenseutu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petri Jylhä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petri.jylha(at)kaustisenseutukunta.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505513030
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet:
-Muodostaa käsitys uusiutuvan energian potentiaalisesta kysynnästä ja sen kehittymisestä seuraavan 10 vuoden aikana Kaustisen seutukunnan alueella
o Käsitys KASE-alueella tuotetun uusiutuvan energian kysynnästä ja sen ennakoitua kehitystä alueen toimialoilla (markkina-analyysi)
o Käsitys KASE-alueella tuotetun uusiutuvan energian kysyntäpotentiaalista alueen toimialoilla (teknis-taloudellinen analyysi)
-Luoda liiketoiminnallisen analyysin pohjalta toimintamalli, jonka perusteella voidaan mahdollisia kysynnän kapeikkoja ratkaista julkisen sektorin toimenpiteillä (esim. kuljetusten kilpailutukset, energian kilpailutukset)
-Perustaa uusiutuvan energian kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen digitaalinen HUB
-Vahvistaa Kaustisen seutukunnan alueen uutta energiayrittäjyyttä ja yritysten investointimahdollisuuksia
-Vahvistaa seudun yksityisten ja julkisten organisaatioiden TKI-yhteistyötä
-Vahvistaa energia-alan osaamista Kaustisen seutukunnan alueella selvittämällä energia-alan työvoimatarve (tv-määrä sekä koulutustarpeet) suhteutettuna ennakoituun kysyntään
-Vahvistaa seudun yrittäjien osaamispääomaa kehittämällä alueellista yrittäjien verkostoa entistä tietointensiivisempään suuntaan
-Vahvistaa erityisesti biometaanin tuotannon ja jatkojalostuksen verkostoja ja ekosysteemiä alueellisesti ja laajemmin
-Luoda edellytyksiä biometaaniin perustuvalle vetytuotannolle sekä biometaanipohjaisen vedyn markkinoille alueella ja alueen ulkopuolella mm, kunnallisten energialaitosten käyttövoimana (esim. CHP-laitokset)
-Luoda konkreettinen visio ja tiekartta eri energiamuotojen käytön ja kysynnän markkinasta v. 2030 saakka, sekä uusiutuvan energian jatkojalosteiden markkinasta siten, että vähintään 50% seudun nyt hyödyntämättömästä uusiutuvan energian potentiaalista voidaan käyttää eri energiatarpeissa v. 2030 mennessä
Toimenpiteet / työpaketit:
1 Alueellisen kysyntäverkoston koordinointi ja tiedonhankinta, markkina-analyysin luominen ja päivitys
2 Kysyntäperusteisen energian jakelujärjestelmän analyysi ja kehittämissuunnitelman tekeminen
3 Biometaanin jatkojalostusmahdollisuuksien edellytyksien selvittäminen alueella
4 KASE BioEnergyHUB: Biomassapohjaisen energian tuotannon ja käytön digitaalinen seuranta ja raportointi (erityisesti langattomat ratkaisut), alustasovelluksen spesifikaatio ja toteutettavuuden selvitys
5 Vision ja konkreettiset toimenpiteet sisältävän tiekartan luominen edistämään paikallisen uusiutuvan bioenergian käyttöä v. 2030 mennessä
6 Viestintä ja tiedottaminen
Tulokset
-Selvitys biokaasun ja/tai sen johdannaisjalosteiden (biometaani, hiilidioksidi, vety) kysyntäpotentiaalista lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Kaustisen seutukunnassa
-Selvitys ja analyysi kysyntään vastaavan jakeluinfrastruktuurin edellytyksistä ja tarpeista Kaustisen seutukunnan alueella sekä jakeluinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma n. 2030 saakka.
-Selvitys kysynnän arvon kehittymisestä ja siihen perustuvan liiketoiminnan mahdollisuuksista Kaustisen seutukunnan alueella tuotettavalle biokaasulle ja/tai sen johdannaisille
-Verkossa toimivan uusiutuvan energian kysynnän ja tarjonnan kohtaamispaikan perustaminen (KASE BioEnergyHUB). HUB:in kehittämissuunnitelma, sisältäen spesifiointi ja toteutettavuusraportti sekä mock-up -versio digitaalisesta biomassapohjaisen energian tuotannon ja käytön seurannasta
-Tulokset auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvittavia investointeja hankkeen jälkeen, hyödyntävät koko bioenergia-alan kehittymistä Keski-Pohjanmaalla ja antavat edellytykset esim. hiilen ja ravinteiden jatkokierrättämisen suunnitteluun.
- Pienyritykset, pk-yritykset ja teollisuusyritykset biokaasupohjaisen energian ja jalosteiden käyttäjinä
- Kuljetusyritykset biokaasun ja sen jalosteiden käyttäjinä
- Maaseudun muut yritykset mahdollisina biokaasun ja sen jalosteiden tuottajina ja käyttäjinä
- Kaustisen seutukunnan kunnat konserniyhtiöineen
- Kaustisen seutukunnan alueen kotitaloudet
- Kaustisen seutukunnan alueen yritykset ja yritystoiminnan perustamista tai yritystoiminnan muutosta suunnittelevat yksityishenkilöt ja yritykset
- Maakunnallisella tasolla toimivat kuntayhtymät, liikelaitokset ja järjestöt, jotka voivat hyödyntää tu-loksia omissa strategioissaan ja suunnitelmissaan
- Alueen koulutus- ja kehitysorganisaatiot osaamistarpeiden selvitysten hyödyntäjinä
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 253 842
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 245 459
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 317 302
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 306 823
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kaustisen
Kunnat: Veteli, Toholampi, Halsua, Lestijärvi, Kaustinen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 8 |
| Hankkeessa tavoitteena on lisätä alueellisesti tuotetun biopolttoaineen paikallista käyttöä kysyntälähtöisesti lisäten biopolttoaineiden kirjoa erityisesti lantaan, yhdyskuntajätteeseen, peltobiomassaan perustuvalla biokaasutuotannolla. Tämä johtaa osaltaan siihen, että fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ja myös siihen että puupolttoisen energialähteen (esim. hake) tarve tulee jatksossa vähenemään. Hanke tukee myös hiilen nopeutettua kiertoa luonnossa sekä tekemällä biokaasuprosessista vedyn jalostamisella potentiaalisen hiilinielun. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 8 |
| Ilmaston muutos haastaa Keski-Pohjanmaalla erityisesti teollisuuden, liikenteen ja maatalouden siihen, että hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää. Tähän taas sisältyy riski siitä, että vaadittua muutosta ei osata ennakoida, siihen ei osata varautua ja sitä ei osata lähteä toteuttamaan tarpeeksi ajoissa ja tämä riski saattaa pahimmillaan johtaa kokonaisten toimialojen ahdinkoon (kuten nyt on nähty Suomessa mm. turvetuotannon osalta). Hanke vähentää tähän sisältyviä taloudellisia ja sosiaalisia riskejä. Toisaalta, syrjäisenä alueena niin Euroopassa kuin Suomessa, Kaustisen seutukunta on pahimmillaan täysin riippuvainen muualla tehdyistä ilmastonmuutoksen seurauksena tehdyistä päätöksistä ja tämä voi vaikuttaa riskinä myös huoltovarmuuteen. Siksi hanke on suorien positiivisten ilmastovaikutusten lisäksi myös ilmastonmuutoksen seurausvaikutusten kannalta myönteinen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Hanke tukee uuden energian tuotantoa, joka puolestaan edellyttää esimerkiksi sitä, että KIERTOO! -hankkeen ajatusten mukaisesti ravinnekierrolla tehostetaan maaperän mikrobitoimintaa tuotannosta poistuneella turvenevalla. Ekologiselle monimuotoisuudelle on eduksi maaperän mikrobitoiminnan lisääntyminen. Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia kasveihin, eliöihin eikä luonnon monimuotoisuuteen. Pitkässä juoksussa ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma kasviston monimuotoisuus (esim. lajien levinneisyys pohjoiseen) tulee luonnollisesti vähenemään, koska tietyt lajit vetäytyvät ilmaston viilenemisen myötä etelämmäksi (omenapuut, tammi..) | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 7 |
| Hankkeen vaikutukset kohdistuvat bioenergiaan ja sitä kautta ilmaan kasvihuonekaasuja vähentävästi sekä hiilen kiertoa voimistavasti. Näyttää mahdolliselta kehityskululta, että myös biometaani tulee näyttäytymään – vaikka on vähähiilinen polttoaine – kuitenkin tosiasiallisesti hiilen vapauttajana. Tämän takia on tarpeen selvittää, miten biometaania voidaan edelleen jalostaa puhtaaksi vedyksi ja samalla voidaan hiili. ottaa talteen Tällöin biokaasun jalostusketjusta voidaan mikrobien ja kemiallisten reaktioiden kautta saada jalostettua itse asiassa hiilinielu. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta Natura- 2000 alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 6 |
| Hanke edistää materiaalien ja jätteiden kierrätettävyyttä ja hyödyntämistä uudelleen kiertotaloudessa. Hankkeessa määriteltävän kierrätys-, tuotanto- ja käyttötilanteen kartoittavan digitaalisen seurantasovelluksen kautta muodostuu materiaalien ja jätteiden kierrätyksen hubi, joka sitouttaa laajasti myös kotitalouksia biojätteiden kierrätykseen osana omalta alueelta tulevan raaka-aineen tuottajina. Hanke on selvityshanke, jossa pääpaino on inhimillisessä henkisessä tuottavuudessa. Hankkeen suora rasitus materiaaleina ja jätteinä on lähes mitätön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 9 |
| Hankkeen tavoitteena on lisätä kysyntään perustuvaa biokaasun tuotantoa, hyödyntäen paikallisia uusiutuvia raaka-aineita ja ilmastoystävällisiä toimintatapoja. Hankkeen tavoitteena on lisätä ilmastoystävällisesti tuotetun biokaasun käyttöä, esimerkiksi liikennekäyttöön ja kaukolämpölaitosten käyttöön. Hanke selvittää myös vetytuotannon ja muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöä biokaasutuotannon arvoketjussa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 8 |
| Hankkeella on positiivisia vaikutuksia alueen ilmastoystävällisen elinkeinorakenteen muodostumiseen. Aiemmissa ja menossa olevissa hankkeissa on päästy vaiheeseen, jossa tuotantopotentiaalin iso kuva on selkiytynyt jopa detaljitasolle. Nyt on kysynnän edellytysten ymmärtämisellä mahdollisuus käynnistää, kiihdyttää ja saattaa kasvuun uusia yrityksiä energiatoimialalle. Samalla niin teollisuuden, maatalouden kuin liikenteenkin vastaavuus kestävyyskriteeristöihin paranee. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 4 |
| Hankkeessa tehdään selvitystyön, määrittelyn sekä toteutettavuustyön pohjalta mallinnus digitaalisesta alustasovelluksesta, jolla voidaan seurata nimenomaisesti bioenergian potentiaalia, sen tuotantokäyttöä, lopputuotteiden jakelua ja käyttöä. Hanke pohjustaa selvitystyöllä ja tällainen palvelu voidaan kehittää loppuun myöhemmin loppuun (implementoida) esimerkiksi erillisessä yrityskehityshankkeessa. Hankkeella saadaan arvokasta tietoa paikalliseen taloudelliseen bioenergian tuotantoon. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 7 |
| Hankkeen liikenne ja materiaalivirrat sijaitsevat logistisesti ja teknistaloudellisesti saavutettavassa toimintaympäristössä. Hiilensidonnan maksimointi on keskeinen periaate hankkeen toteuttamisessa; Bioenergian hyödyntämisessä erityisesti raskaan liikenteen ja tavarakuljetusten osalta on merkittävin mahdollisuus ja tämä on myös yksi keskeinen osa hankkeessa jakelujärjestelmästä tehtävää analyysiä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
| Hanke edistää paikallistalouden vahvistumista alueen omia raaka-aineita hyödyntämällä ja jalostamalla, mikä lisää alueelle yritystoimintaa ja työpaikkoja. Paikallistalouden ja yksilöllisen talouden vahvistuminen vahvistaa seudun henkistä ja taloudellista hyvinvointia.Paikallistalouden vahvistuessa myös julkiset hyvinvointipalvelut kehittyvät ja niiden saatavuutta voidaan paremmin turvata myös maaseudulla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Hankkeen tuottamalla lähtökohdalla voidaan suunnitella investointeja ja yritystoimintaa uusiutuvan energian ja kiertotalouden toimialoilla, joilla tarvitaan jatkossa yhä enemmän työvoimaa. Hankkeen toimintaan osallistuminen ei riipu sukupuolesta ja syntyvät työpaikat sopivat kaikille sukupuolille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 5 |
| Hanke edistää paikallistalouden vahvistumista alueen omia raaka-aineita hyödyntämällä ja jalostamalla, mikä lisää alueelle yritystoimintaa ja työpaikkoja parantaen yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta so. työpaikat sijaitsevat asuinpaikkakunnalla. Paikallistalouden vahvistuessa myös julkiset palvelut kehittyvät ja niiden saatavuutta voidaan paremmin turvata myös maaseudulla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hanke edistää paikallistalouden vahvistumista alueen omia raaka-aineita hyödyntämällä ja jalostamalla, mikä lisää alueelle yritystoimintaa ja työpaikkoja. Paikallistalouden ja yksilöllisen talouden vahvistuminen vahvistaa seudun henkistä ja taloudellista hyvinvointia.Paikallistalouden vahvistuessa myös julkiset kulttuuripalvelut kehittyvät ja niiden saatavuutta voidaan paremmin turvata myös maaseudulla. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 6 |
| Hankkeessa keskeistä on kiertotalouden ja uusiutuvan energian käytön vahvistaminen. Hankkeen toimenpiteissä on osallistavia työtapoja, joilla osaamista voidaan levittää ja tuoda alueelle. Samoin viestinnän ja tiedottamisen kautta ympäristötietoisuutta ja -osaamista voidaan edistää laajasti eri tahoille. Perustettava BioEnergyHub kokoaa tietoa uusiutuvan energian ja kiertotalouden teemoista kaikkien saataville, mikä osaltaan mahdollistaa osaamisen kehittymistä ja kehittämistä. | ||
Kierthon 2.0 -hanke on osa Kaustisen seutukunnan toimintaa, jolla luodaan uusiutuvan energian ekosysteemejä tukemaan maaseutualueiden rakennemuutosta tarkastelemalla uusiutuvan energian, erityisesti biokaasun ja sen jalosteiden, kysyntää seutukunnan alueella. Hanke tekee selvitystyötä alueellisesta uusiutuvan energian, erityisesti biokaasun ja sen johdannaisten, kysynnästä ja kysynnän kehittymisestä tuottaen edellytyksiä ja toimintamalleja uusiutuvan energian tuotannon käynnistymiseen laajamittaisesti Kaustisen seutukunnassa. Biokaasu on merkittävässä roolissa fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa uusiutuvilla polttoaineilla, parantamassa materiaalien resurssitehokkuutta sekä kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Kierthon 2.0 –hanke pyrki selvittämään, lieventämään ja jopa poistamaan kehitys- ja investointipäätöksiä hidastavia epävarmuustekijöitä, esteitä ja pullonkauloja, jotta biokaasun hyödyntämisaste ja käyttö esim. biopolttoaineena kasvaisi.
Kierthon 2.0 -hanke keskittyi tarkastelemaan vihreän siirtymän ja energiamurroksen tuomia mahdollisuuksia ja seudullisia edellytyksiä, erityisesti alueellisen kysynnän näkökulmasta. Kysynnännäkökulma nähtiin tarpeellisena selvittää energiaekosysteemin kehittymiseksi, sillä aiemmissa Kaustisen seutukunnan hankkeissa oli havaittu seudullinen uusiutuvan energian tuotantopotentiaalin olevan merkittävä. Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja sen kasvua, sekä hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Energiantuotanto ja -jalostus voi olla jatkossa nykyistä merkittävämpi työllistäjä maaseudulla. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin laajaa kokonaisnäkemystä ja pitkäkestoista kehittämistyötä. Kierthon 2.0 -hankkeen tavoitteena oli tunnistaa mahdollisuuksia tähän liittyen sekä tarkastella näiden mahdollisuuksien toteuttamisen edellytykset ja niiden vaikutuksia.
Hankkeen kohderyhmiä olivat etenkin seudun kunnat, yritykset, maatilalliset sekä edelläkävijäkuntalaiset ja muut toimijat. Kaustisen seutukunnan sisäisellä yhteistyöllä eri hankkeiden ja yrityspalveluiden kanssa, eri organisaatioiden yhteistyöllä ja uusiutuvan energian toimintamahdollisuuksien hyödyntämisellä, saatiin seudullisesti uusiutuvan energian ekosysteemistä ja sen mahdollisuuksista ja edellytyksistä aiempaa huomattavasti parempi kuva. Tärkeimpinä olivat biokaasun, sen sivutuotteiden ja jatkojalosteiden alueellinen markkinakartoituksen tekeminen, biokaasutuotannon liiketoiminnallisen lisäarvon selvittäminen, eri biokaasun toimijat yhdistävän ja digitaalisia ratkaisuja hyödyntävän alustan mallintaminen.
Hankkeen toiminnan tuloksena:
⁻ Syntyi tarkempi tietämys biokaasun, sen johdannaisjalosteiden (biometaanipohjainen vety) sekä sen tuotannosta sivutuotteina syntyvien tuotteiden (biogeeninen hiilidioksidi ja lannoitteet) tuottamasta lisäarvosta, teknistaloudellisesta toteutettavuudesta sekä kysyntäpotentiaalista lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Kaustisen seutukunnassa.
⁻ Biokaasutuotannon investointikynnystä madallettiin hankkeen toteuttamien selvitysten tuottamien tiedon, kustannuslaskelmien ja -arvioiden ja laskentatyökalujen avulla.
⁻ Tehtiin selvitettyä kysyntää vastaavan bioenergian jakelujärjestelmän analyysi ja kehittämissuunnitelma.
⁻ Tuotiin toimijoita yhteen ja luotiin edellytyksiä seudullisen biokaasuekosysteemin luomiseksi.
⁻ Mallinnettiin digitaalista sovellusta kysynnän ja tarjonnan yhdistämiseksi entistä paremmin ja saatiin tarkempi käsitys toimijoiden tarpeista digitaaliselle palvelualustalle ja tiedonkulusta eri toimijoiden välillä.
⁻ Biokaasun, sen jalosteiden ja tuotannon sivutuotteina syntyvien tuotteiden kysynnän arvon kehittymisen tarkastelu edistää näihin perustuvia liiketoiminnan mahdollisuuksia Kaustisen seutukunnan alueella.
⁻ Syntyi toimintamalli, johon sitoutuvat toimijat voivat omalla toiminnallaan edistää paikallista biokaasuekosysteemin syntymistä
⁻ Perustettiin uusiutuvan energian sivuston demoversio, biokase.fi.
Hankkeen aikana toteutettiin kaikkia hankesuunnitelmassa tavoiteltuja toimenpiteitä.
Muiden seutukunnan biotaloushankkeiden kanssa tehtiin yhteistyötä ja esimerkiksi laadittiin seutukunnan biokaasutuotannon käynnistämissuunnitelma, sekä kerättiin ja levitettiin paljon tietoa biokaasusta kiinnostuneille toimijoille. Kaikissa toimenpiteissä tiedottaminen on ollut keskeisessä roolissa ja siihen käytettiin hankkeessa resursseja.
Hankkeessa työskenteli kokoaikainen projektipäällikkö, osa-aikainen projektisihteeri sekä tiedottaja. Projektipäällikön tehtävänä oli johtaa ja koordinoida projektin toteuttamista, toteuttaa kehittämistoimenpiteitä hankesuunnitelman mukaan, osallistua viestintään ja tiedottamiseen sekä vastata projektin hallinnosta, taloudesta, seurannasta ja raportoinnista. Projektisihteerin tehtävänä oli osallistua projektin hallinnollisiin tehtäviin (erityisesti asiakirjahallinto, toiminnan ja talouden seuranta, maksatukset, kilpailutukset) sekä myös kehittämistoimia avustaviin tehtäviin projektipäällikön ohjauksessa ja apuna. Tiedottajan tehtävänä oli toteuttaa hankkeen viestintää ja tiedotusta omalta osaltaan projektipäällikön ohjauksessa. Tiedottaminen ja viestintä korostui hankkeen laajojen ja monia tahoja koskettavien sisältöjen takia. Tiedottaja laati tiedotteita, artikkeleita ja muuta viestinnällistä materiaalia sähköisiin ja printtikanaviin. Hankkeessa oli huomattava määrä ostopalveluja, joiden hankinta- ja toteutusprosesseihin hankehenkilöstö joutui kohdistamaan hallinnollista työpanostamaan.