Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78152

Hankkeen nimi: R4H2 – REACTions for Hydrogen

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 30.6.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Raahen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1791817-6

Jakeluosoite: Rantakatu 5 D

Puhelinnumero: 044 439 3288

Postinumero: 92100

Postitoimipaikka: Raahe

WWW-osoite: http://www.raahenseudunkehitys.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kemilä Jussi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yrityskehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jussi.kemila(at)raahe.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 3018

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vety on noussut nopeasti yhdeksi energia-, liikenne- ja muun teollisuuden kuumimmista puheenaiheista ja vetytalouden valtava potentiaali on tunnistettu sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Maailmalla asian suhteen ollaan jo jonkin verran pidemmällä ja Euroopan tasolla on jo suunnitelmissa kymmenien miljardien eurojen investoinnit. Suomen kestävän kasvun ohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa. Suomi onkin vahvasti mukana nostamassa vetyä EU:n IPCEI-kokonaisuuteen. Myös yksityinen sektori on käynnistänyt omat valmistelunsa. Yritysvetoinen kansallinen vetyklusteri pyrkii edistämään vetytaloushankkeita Suomessa. Pohjoismaisen vetyekosysteemin kansainvälinen brändäys on alkamassa BotH2nia-prosessin myötä. Aluevetoisen julkisen sektorin kansallisen vetyverkoston rakentaminen on käynnissä. Suomessa tehdään myös vetyyn liittyvää korkeatasoista tutkimusta.

Pohjois-Pohjanmaan - ja koko Suomen - pk-yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta globaalin vetytalouteen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää alueen valmiuksien ja aluemaantieteellisten tekijöiden, pk-yritysten valmiuksien ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien selvittämisen, tki-toiminnan vauhdittamisen sekä osaamis- ja koulutustarpeiden kartoittamisen ja verkostojen rakentamisen aloittamista mahdollisimman pian. Vihreän siirtymän yhteydessä alueen elinkeinorakenne sekä yrityskenttä tulee jossain määrin muuttumaan ja osa nykyisistä työpaikoista katoamaan. Ennakoivien toimenpiteiden tavoitteena on parantaa alueen ja alueen yritysten mahdollisuuksia, vauhdittaa uusien innovaatioiden syntymistä ja demonstraatiohankkeiden käynnistymistä sekä muodostaa uutta liiketoimintaa, vientiä ja työpaikkoja pitkällä aikavälillä.

Hankkeen tavoitteena on
1. kehittää ja laatia tiekartta vetytalouteen siirtymiseksi Pohjois-Pohjanmaan alueella,
2. ennakoida ja edistää yritysten ja elinkeinorakenteen kestävää kehitystä vihreässä siirtymässä,
3. arvioida Pohjois-Pohjanmaan suurten teollisuustoimijoiden prosessimuutosten vaikutuksia laaja-alaisesti teollisuuden alihankkijaverkostoon, infrastruktuuriin, julkistaloudellisiin ja muihin tekijöihin sekä laatia vaikutus- ja varautumissuunnitelma,
4. kartoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia vetyekosysteemissä erityisesti pk-yritysten näkökulmasta,
5. kartoittaa yritysten valmiuksia liittyä osaksi vetytalouden arvoketjua,
6. selvittää vetytalouteen liittyviä osaamiskapeikkoja ja koulutustarpeita eritysesti paikallisella tasolla,
7. rakentaa alueellinen vetyklusteriverkosto sekä määritellä ja rakentaa rajapinnat sekä kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin,
8. selvittää aluemaantieteelliset ja maankäytölliset mahdollisuudet rakentaa Pohjois-Pohjanmaasta kansainvälisesti merkittävä vedyntuotantoalue,
9. selvittää nykyiset sekä kehitteillä olevat ja potentiaaliset vedyntuotantomenetelmät ja niiden soveltuvuus alueelle ja
10. selvittää muita vetytalouteen siirtymiseen liittyviä peruskysymyksiä Perämerenkaaren alueella.

Hanke koostuu viidestä työpaketista:
TP1: Vetyekosysteemiverkoston käynnistäminen Pohjois-Pohjanmaalla
TP2: Liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen vetytaloudessa
TP3: Osaamis-, tutkimus- ja koulutustarpeiden kartoittaminen vetytalouteen siirtymisessä
TP4: Aluemaantieteellisten tekijöiden selvittäminen vetyekosysteemin rakentamiseksi Pohjois-Pohjanmaalla
TP5: Hankehallinto, raportointi, dokumentointi ja tiedottaminen

Lyhyen aikavälin tuloksina hankkeen aikana on
- muodostettu alueellinen vetyklusteriverkosto ja rakennettu rajapinnat sekä kansallisiin että kansainvälisiin verkostoihin,
- selvitetty Pohjois-Pohjanmaan potentiaalia ja mahdollisuuksia toimia merkittävänä vetytalousalueena,
- kartoitettu vetytalouden tarjoamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä vetytalouteen siirtymisen vaikutuksia teollisuusyritysten ja teollisten alihankintaverkostojen toimintaan,
- selvitetty alueella toimivien merkittävien yritysten osaamistarpeita ja -kapeikkoja,
- lisätty tietoisuutta vetytalouden tarjoamista mahdollisuuksista alueella toimiville yrityksille ja koulutusorganisaatioille ja
- laadittu tiekartta vetytalouteen siirtymiseksi ja varautumissuunnitelma rakenteellisten muutosten varalle sekä
- tuotettu tietoa aluemaantieteellisistä tekijöistä, jotka voidaan ottaa pitkällä aikavälillä huomioon muiden muassa kaavoituksessa.

Pitkällä aikavälillä hankkeen toimenpiteiden vaikutukset näkyvät
- alueelle toteutettavina vetytalouteen ja -ekosysteemiin liittyvinä investointeina ja innovaatioina,
- uusien vetytalouteen kytkeytyvien työpaikkojen syntymisenä,
- alueen houkuttelevuuden ja vetovoimaisuuden kehittymisenä niin kotimaalaisten kuin ulkomaalaisten ammattilaisten näkökulmasta,
- alueen elinvoiman ja elinkeinoelämän kehittymisenä sekä muuttotaseen paranemisena ja
- ympäristötavoitteita tukevana teollisuuden päästöjen vähenemisenä.

R4H2-hanke on kansallisen rakennerahasto-ohjelman ja REACT-EU ohjelmamuutoksen tavoitteiden mukainen. Hanke liittyy erityisesti vähähiilisen talouden edistämiseen luoden pohjaa talouden vihreälle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle sekä yritysten muutoskyvykkyyden kehittämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat kaikki hankkeen toteutusalueella toimivat ja alueelle tulevat, kasvua, kehittymistä ja uutta liiketoimintaa tavoittelevat sekä vihreän siirtymän vaikutuspiiriin kuuluvat yritykset. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös julkisen sektorin toimijat, hankkeen toteutusalueella toimivat tutkimus- ja kehitystoimijat sekä koulutuspalvelujen tarjoajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toiminnasta ja tuloksista sekä tuotetuista materiaaleista hyötyvät suoraan tai välillisesti toiminta- ja toteutusalueen yritykset, kunnat, viranomaiset, ja yhdistykset, koulutusorganisaatiot sekä alueella asuvat ihmiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 139 692

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 139 692

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 195 560

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 195 560

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Ylivieskan, Oulun, Haapavesi-Siikalatvan, Koillismaan

Kunnat: Raahe, Alavieska, Ylivieska, Merijärvi, Oulu, Kalajoki, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Oulainen, Taivalkoski, Pyhäjoki, Kuusamo, Haapavesi, Liminka, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja siitä otantana Raahen ja Ylivieskan seutukuntien aluetta tarkasteltuna voidaan todeta, että sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Tilastokeskuksen 2019M01-julkaisun mukaan alueella asuu 15-69-vuotiaita miehiä on 25734 henkeä ja naisia 23598 henkeä. Hankkeen toimenpidekokonaisuuksiin peilaten on todettava, että sukupuolinäkökulma ei ole hankkeen varsinaisena painopisteenä. Tehtävillä toimenpiteillä ei vaikuteta kohderyhmiin kuuluvien tahojen sukupuolijakaumiin ja henkilöt osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin edustamiensa tahojen / yritysten / organisaatioiden nimeäminä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa ei aseteta erityisvaatimuksia toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden sukupuolelle vaan hankkeen toiminta palvelee kaikkia kohderyhmään kuuluvia tasa-arvoisesti organisaatiosta, toimialasta ja sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hankkeen toiminta palvelee kohderyhmään kuuluvia tahoja ja niiden edustajia tasa-arvoisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 8
Vetytalouteen siirtymisellä on oleellisia vaikutuksia fossiilisista polttoaineista luopumiseen ja luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Hankeessa tehtävien toimenpiteiden vaikutukset ovat välillisiä ja pitkällä aikavälillä merkittäviä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Vety on uusi öljy. Vetytalouteen siirtymisellä on erittäin merkittävät vaikutukset ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja sen avulla pyritään vähentämään teollisuuden hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Hankeessa tehtävien toimenpiteiden vaikutukset ovat välillisiä ja pitkällä aikavälillä niiden vaikutukset ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseksi ovat merkittäviä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 6
Kasvillisuuden ja eliöiden olosuhteet paranevat ja luonnon monimuotoisuus ehostuu hiilidioksidipäästöjen alenemisen kautta. Hankeessa tehtävien toimenpiteiden vaikutukset ovat välillisiä ja edistävät pitkällä aikavälillä hiilidioksipäästöjen vähenemistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 6
Pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä ilman tilanne paranee hiilidioksidipäästöjen alenemisen kautta. Hankeessa tehtävien toimenpiteiden vaikutukset ovat välillisiä ja edistävät pitkällä aikavälillä hiilidioksipäästöjen vähenemistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankeessa tehtävillä toimenpiteillä ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankeessa tehtävillä toimenpiteillä ei ole suoria vaikutuksia materiaalien ja jätteiden käsittelyyn tai kierrätykseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 8
Vety on uusi öljy. Vetytalouteen siirtymisellä on erittäin merkittävät vaikutukset muiden muassa energiatuotantoon ja tuulivoiman energiavarastointiin. Hankkeessa selvitetään Pohjois-Pohjanmaan potentiaalia ja mahdollisuuksia kasvaa merkittäväksi vetytuotantoalueeksi edistäen välillisesti uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymistä pitkällä aikavälillä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 7
Hankkeessa tehtävien ennakoivien toimenpiteiden tavoitteena on parantaa alueen ja alueen yritysten mahdollisuuksia, vauhdittaa uusien innovaatioiden syntymistä ja demonstraatiohankkeiden käynnistymistä sekä muodostaa uutta liiketoimintaa, vientiä ja työpaikkoja pitkällä aikavälillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankeessa tuotetaan informaatiota, mutta tehtävillä toimenpiteillä ei sinällään kehitetä aineettomia tuotteita ja palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Hankkeessa selvitetään vetytalouden vaatiman infrastruktuurin rakentamisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia, johon liittyy myös muiden muassa kuljetusreitistöjen ja jakelupisteiden näkökulma. Pitkällä aikajänteellä hankkeella on välillisiä vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan osana vetytaloutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Hankeessa tehtävillä toimenpiteillä ei ole vaikutuksia hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankeessa tehtävillä toimenpiteillä ei ole vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankeessa tehtävillä toimenpiteillä ei ole vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankeessa tehtävillä toimenpiteillä ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 7
Hankkeessa tehtävillä tiedon kartoittamiseen ja välittämiseen liittyvien toimenpiteiden avulla hankkeen kohderyhmään kuuluville tahoille tarjotaan tietoa vetytalouteen liittyvistä mahdollisuuksista ja vaikutuksista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ennen hanketta Pohjois-Pohjanmaan yrityksillä ja muilla toimijoilla oli hyvin puutteelliset valmiudet suunnitella ja toteuttaa uuden puhtaan vetytalouden avaamia mahdollisuuksia. Alussa hanke toimi herättelijänä ja tiedon jakajana. Lisäksi pidettiin yhteyttä lähialueiden vastaaviin hanketoimijoihin, mistä saatiin arvokasta vertaistietoa ja uusia kontakteja. Erityisesti samaan aikaan menossa olleen Raahen seudun kehityksen hallinnoiman Kansallinen vetyverkosto -hankkeen kautta löytyi tietoa kansallisen ja myös kansainvälisen tason toimijoista ja niiden projekteista. Pohjois-Ruotsi on lähitulevaisuudessa yksi Euroopan tärkeimpiä vetytalousalueista, mikä tulee vääjäämättä vaikuttamaan kehitykseen myös Pohjanlahden tällä puolella. Hanke toimi aktiivisesti alan toimijoiden kanssa ja pohjusti osaltaan muiden vihreän siirtymän hankkeiden syntymistä lähialueilla.
Aluksi hanke kartoitti potentiaaliset tulevaisuuden vetytalouden toimijat ja kävi niiden kanssa läpi vahvuuksia, osaamistarpeita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Hankittiin yhdessä Kansallisen vetyverkoston kanssa VTT:n tekemä ”Esiselvitys vetytalouden siirtymisestä erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla”. Esiselvitys alkoi olemassa olevan tiedon kokoamisella ja tilannekuvan luomisella, minkä lisäksi työn osana toteutettiin teknis-taloudellinen tarkastelu Pohjanlahden ympäri suunnitellun vetyinfrastruktuurin mahdollistamalle liiketoiminnan kehitykselle. Tehdyssä selvityksessä määritettiin vedyn tuotannon ja kysynnän alueelliset potentiaalit ja arvioitiin mahdollisuutta vetyputken rakentamiselle ensivaiheessa Pohjois-Ruotsiin ja edelleen vedyn siirtoa laajempaan vetyverkostoon. VTT selvitti osana työtä myös tilannekuvan vetyyn liittyvistä poliittista ja säännöksellisistä tekijöistä. Selvitystä voidaan käyttää mallina aluekehityksessä myös muualla.
Toisena ostopalveluna hankittiin Swecolta ” Uuden kemianteollisuuden mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaalla P2X tulokulmasta” -selvitys. Siinä keskityttiin edelleen vedyn jakojalostuksen mahdollisuuksiin hankealueella.
Hankkeen aikana pidettiin kiinteitä yhteyksiä Pohjois-Pohjanmaan tutkimus- ja oppilaitosten asiantuntijoihin, joiden kanssa hanke järjesti vetyhankkeisiin keskittyviä tilaisuuksia. Hyvän yhteistyöfoorumin koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöhön tarjosi BotH2nia -verkoston ”education” ja ”research” -ryhmät. Raahen seudulla järjestettiin yritysbarometrikyselyn yhteydessä kysely vetyyn liittyvistä osaamistarpeista ja liiketoimintamahdollisuuksista.
Hanke teki myös kiinteää yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan liiton EMMI- hankkeen ja sen tilaaman ”Uusiutuvan energiantuotannon ja siihen kytkeytyvän vihreän vetytalouden mahdollisuudet ja maankäytön reunaehdot Pohjois-Pohjanmaalla” -selvityksen kanssa.