Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78233

Hankkeen nimi: Uusia mahdollisuuksia kasvipohjaisten raaka-aineiden jatkojalostukselle ja viennille Keski-Pohjanmaalla

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2A

Puhelinnumero: 0401904788

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://www.centria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Favén Leena Riitta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.faven(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447250273

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kasvipohjaisten raaka-aineiden jalostaminen terveystuotteiksi, luonnonkosmetiikaksi ja jopa lääkkeiksi on iso bisnes maailmalla. Yksittäisten yritysten liikevaihto esimerkiksi Keski- tai Etelä-Euroopassa voi olla useita satoja miljoonia euroja, kun Suomessa koko toimialan liikevaihto on vaihdellut 500 - 700 milj. euron välillä. Esimerkiksi kasviperäisiä raaka-aineita jalostavan Naturexin liikevaihto oli 405 milj. euroa vuonna 2017. Suomen suurimpien kasviraaka-aineita jalostavien yritysten liikevaihto on ollut tyypillisesti miljoonasta eurosta lähes 40 milj. euroon. Pohjanmaalla on myös muutamia yli milj. euron liikevaihtoon yltäviä yrityksiä. Merkittävinä pullonkauloina kasvun esteelle ja uusien yritysten syntymiselle ovat mm. riittävä raaka-aineiden saanti, raaka-aineiden ja tuotteiden laadun todentaminen erityisesti vientiä varten, GMP(good manufacturing practices)jalostusprosessien riittämätön tunteminen ja osaaminen.

Kasviraaka-aineiden viljely ja jalostus ml. pakastekuivaus ovat myös Keski-Pohjanmaalla mahdollisuus lisätä työpaikkoja, mikäli jalostuksesta, kuten erilaisista uutoista ja kuivauksesta sekä pakastekuivauksesta olisi enemmän tietoa saatavilla. Viljelijät Keski-Pohjanmaalla ovat kiinnostuneita eri-koiskasvien jalostusmahdollisuudesta mm. kuivaamalla ja uuttamalla, mutta viljelijöiden omat resurssit ja osaaminen eivät riitä tällä hetkellä toimialan kehittämiseen ja he tarvitsevat ulkopuolista kehittämisapua ja tietoa liiketoiminnan vauhdittamiseksi. Viljelijät ja useat metsänomistajat odottavat tietoa kasvimateriaalien kannattavista jalostusmahdollisuuksista sekä laaduntodentamisohjeita, mikä lisää laadukkaiden raaka-aineiden hyödyntämismahdollisuuksia ja avaa uusia jalostusmahdollisuuksia korkeamman hinnan premium-tuotteiksi, joiden kysyntä on kasvanut megatrendiksi maailmalla mm. niiden puhtauden ja aitouden takia. Samalla luodaan yrityksille pohjaa korkeamman jalostusarvon tuotteiden kehittämiseksi sekä vientimahdollisuuksille.
Hankkeen tavoitteena on edistää kestävän kehityksen mukaista erikoiskasvien viljelyä, mikä voisi korvata samalla lihantuotantoa ja vähentää ilmastovaikutuksia, sekä jatkojalostusta ja vientiä. Hankkeessa tehdään markkinakatsaus erikoiskasvien globaalista markkinatilanteesta sekä viennin potentiaalista. Hankkeessa selvitetään erikoiskasviviljelyn nykytilanne sekä erikoiskasvien viljelyn ja esikäsittelyn koneellistamismahdollisuuksia. Valituille kasviraaka-aineille optimoidaan tehoaineiden uutto- ja kuivausprosesseja sekä kehitetään laaduntodentamismenetelmiä. Pilot-mittakaavan pakastekuivaimen toimintaa optimoidaan ja testataan sekä tehdään kasviraaka-aineiden kuivauskokeiluja. Toimenpiteiden tuloksena aktivoidaan lisää erikoiskasviviljelijöitä ja mikroyrittäjiä erityisesti pakastekuivainkokeilujen kautta sekä optimoidaan uusia jatkojalostusmenetelmiä ja laaduntoden-tamismenetelmiä. Pitkällä aikavälillä lisääntynyt sekä viljeltyjen että villien kasviraaka-aineiden jalostaminen uusiksi tuotteiksi tuo lisää työmahdollisuuksia myös esimerkiksi maahanmuuttajille sekä alkutuotantoon että teollisuuteen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmät

Kohderyhminä sekä hyödynsaajina ovat viljelijät, metsänomistajat, mikroyrittäjät(kuten Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset/pienyrittäjät)luonnontuoteyritykset, yrittäjyyttä suunnittelevat
tahot Keski-Pohjanmaalla. Hankkeen aktivointi ja tiedottaminen tapahtuu Keski-Pohjanmaalla.

Kuitenkin useat yritykset, jotka haluavat hyödyntää laboratoriopalveluja sekä osallistua pilot-mittakaavan pakastekuivauskokeiluihin, voivat sijaita n. 200 kilometrin säteellä Kokkolasta/Keski-Pohjanmaalta. Keski-Pohjanmaan ulkopuolelta tulevat yritykset, jotka lähettävät kasviraaka-aineita testattaviksi, lisäävät varsinkin alkuvaiheessa laitteiden käyttöastetta sekä kerryttävät Keski-Pohjanmaan toimijoiden osaamista erikoiskasviraaka-aineiden jatkojalostuksessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat myös kunnat ja kehittämisorganisaatiot kuten Proagria(tukikirje), Maa-ja kotitalousnaiset(tukikirje), MTK, joille välitetään tietoa tuloksista. Oppilaitokset ovat myös välillisiä kohderyhmiä, sillä hanke tuottaa tietoa uusista koulutustarpeista ja -sisällöistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 333 052

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 333 052

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 416 316

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 416 316

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan

Kunnat: Kannus, Perho, Veteli, Toholampi, Halsua, Kokkola, Lestijärvi, Kaustinen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristö perustuu biomassa-raaka-aineiden viljejyyn, keruuseen ja jatkojalostukseen. Toimintaympäristössä ovat mukana tahot, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään uutta liiketoimintaa alueelle. Perinteisesti keruu on kiinnostanut enemmän naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeen toiminnassa on henkilöitä, joilla on tarvittava osaaminen (Centria ja KPEDU). Kohderyhmissä on mukana henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään uutta liiketoimintaa erikoiskasveista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on edistää uuden liiktoiminnan syntymistä erikoiskasviviljelyyn ja jatkojalsotukseen sekä vientiin. Keski-Pohjanmaalle halutaan rakentaa osaamis- ja innvaatiokeskittymä tukemmaan erikoiskasvien jatkojalostusta (uutot, analyysit, kuivaus, ml. pakastekuivaus). Hanke luo osaltaan uutta vihreän talouden liiketoimintaa sekä edellytyksiä teollisten arvoketjujen uudistumiselle.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 8
Erikoiskasvien viljely voi korvata villikasvien käyttöä sekä tuontikasviraaka-aineiden ja -tuotteiden käyttöä. Mahdollisuus syntyä uutta liiketoimintaa hankkeen jälkeen, sillä pohjoismaisten puhtaiden ja aitojen kasviraaka-aineiden ja tuotteiden kysyntä on globaalia miljardibisnestä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 8
Erikoiskasvien viljelyllä voi korvata tuontia ja siten vähentää kuljetusten aiheuttamia päästöjä. Hankkeen jälken mahdollisuus syntä uutta kasvavaa liiketoimitaa--> kuljetuksen vähenevät edelleen.Samoin viljely voi korvata lihantuotantoa, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 6
Parantaa monimuotoisuutta, mikäli viljely korvaa villikasvien hyödyntämistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 7
Viljely lisää hiilen sidontaa ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Pinta- ja pohjavesien osalta neutraali, kun toimitaa ohjeiden mukaan (GAP=good agricultural practises.)
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 7
Raaka-aineiden monipuolisempi hyödyntäminen, esim. sivuvirtojen hyödyntämien vähentää jätteitä(esim. marjojen puristekakut). Pakastekuivaustestauksissa ja sitä seuraavissa kokeiluissa on mahdollisuus kehittää myös "jätteiden hyödyntämistä".
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeesa ei suoraan paneuduta tähän, mutta mahdollista olisi selvittä, miten ja missä paikoissa pakastekuivain voisi käyttää uusiutuvia energialähteitä. Pakastekuivaimen energiankulutus on korkea.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Luodaan uusia elinkeinomahdollisuuksia raaka-ainelähteen lähelle. Jos raaka-aineet myydään jalostamattomina alueen ulkopuolella, ei pystytä luomaan uusia työpaikkoja, kun raaka-aineet jalostetaan esim. Euroopassa korkean arvonlisän tuotteiksi ja pahimmillaan tuodaan takaisin Suomeen lopputuotteina.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Erikoiskavien jatkojalostuksen osaamis- ja innovaatiokeskittymässä kehitetään tarvepohjaisesti uusia jalostusmenetelmiä, laaduntodentamismenetelmiä, joita yritykset voivat myöhemmin hyödyntää varsinkin, jos myyvät premium-tuotteita ulkomaille.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
vähentää kuljetuksia/tuontia ulkomailta, mikä raaka-aineita voidaan itse viljellä ja jalostaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Luodaan uusia elinkeinomahdollisuuksia ja työpaikkoja ainakin hankkeen jälkeen, mikä editää hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Biomassoista jalostettavat tuotteet ovat usein myös terveyttä ja hyvinvointia edistäviä/sairauksia ehkäiseviä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke on tasa-arvoneutraali ja luo mahdollisuuksia kaikille kiinnostuneille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Lisää erikoiskasviviljelyn arvostusta todellisena bisnesmahdollisuutena.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0
Lisää erikoiskasviviljelyn arvostusta sekä ymmärrystä siitä, että viljelyllä voidaan korvata villikasvien keruuta. Toisaalta ymmärretään, että vuosittain metsiin jää marjasadosta keräämättä yli 90%.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kasviraaka-aineiden (sekä viljely että keruu) jalostaminen terveystuotteiksi, luonnonkosmetiikaksi ja jopa lääkkeiksi on iso bisnes maailmalla. Yksittäisten yritysten liikevaihto esimerkiksi Keski- tai Etelä-Euroopassa voi olla useita satoja miljoonia euroja, kun Suomessa koko toimialan liikevaihto on ollut 500 - 700 miljoonaa euroa. Raaka-aineiden viljely ja jalostus voivat olla myös Keski-Pohjanmaalla mahdollisuus lisätä työpaikkoja, mikäli jalostuksesta olisi enemmän tietoa saatavilla. Erikoiskasviviljelijät Keski-Pohjanmaalla ovat kiinnostuneita erikoiskasvien jalostusmahdollisuudesta mm. kuivaamalla ja uuttamalla, mutta viljelijöiden omat resurssit ja osaaminen eivät riitä tällä hetkellä toimialan kehittämiseen ja he tarvitsevat ulkopuolista kehittämisapua ja tietoa liiketoiminnan vauhdittamiseksi.
Hankkeen tavoitteena oli edistää kestävän kehityksen mukaista erikoiskasvien viljelyä sekä jatkojalostusta ja vientiä. Hankkeessa tehtiin markkinakartoitus erikoiskasvien globaalista markkinatilanteesta sekä viennin potentiaalista. Erikoiskasviviljelyn nykytilanteesta ja mahdollisuuksista Keski-Pohjanmaalla laadittiin katsaus. Erikoiskasvien esikäsittelyn koneellistamismahdollisuuksia selvitettiin ja esikäsittelyä varten suunniteltiin prototyyppi juurikasvien puhdistuslaitteesta, mikä rakennettiin ja testattiin hankkeessa. Valituille kasviraaka-aineille optimoitiin tehoaineiden uutto- ja kuivausprosesseja sekä optimoitiin laaduntodentamismenetelmiä. Pilot-mittakaavan pakastekuivaimen toimintaa optimoitiin ja testattiin sekä tehtiin kasviraaka-aineiden kuivauskokeiluja. Toimenpiteiden tuloksena tuotettiin uutta tietoa erikoiskasviviljelyyn liittyvistä kehittämismahdollisuuksista. Pitkällä aikavälillä lisääntynyt sekä viljeltyjen että villien kasviraaka-aineiden jalostaminen uusiksi tuotteiksi tuo lisää työmahdollisuuksia sekä alkutuotantoon että teollisuuteen.