Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78296

Hankkeen nimi: Levätehostettu jätevesien puhdistus ja ravinteiden kierrätys

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: Sammonkatu 12

Puhelinnumero: 0407342192

Postinumero: 50130

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mika Mänttäri

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: prof.

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.manttari(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407342192

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on hyödyntää mikrolevää jätevesien puhdistuksen tehostamisessa. Hankkeessa tutkitaan miten levälisäys vaikuttaa membraanibioreaktoreiden toimintaan ja miten sitä voidaan käyttää haja-asutusalueiden jätevesien puhdistuksen tehostamiseen. Hankkeessa selvitetään myös fosforin poistamisessa käytettävien kemikaalien vaikutusta membraanien likaantumiseen sekä fosforin talteenottoa lannoitteeksi. Kokeet tehdään sekä laboratoriossa että jäteveden puhdistamolla. Hankkeessa tavoitellaan yli 15% kustannussäästöä membraanibioreaktorin käyttökustannuksissa. Hankkeessa tutkitaan myös levän käyttöä sakokaivojen poistoveden lisäpuhdistukseen optimoimalla levälajin valintaa ja puhdistusolosuhteita laboratoriossa.
Hankkeen tuloksena saadaan tietoa levän hyödyntämisestä jätevesien puhdistuksessa niin keskitetyissä puhdistamoissa kuin haja-asutusalueilla. Hanke tuottaa tietoa mahdollisuudesta tehostaa membraanibioreaktoreiden toimintaa ja energiatehokkuutta levän avulla sekä koagulointikemikaalien toimivuudesta yhdessä levän kanssa ja niiden mahdollisesti aiheuttamasta membraanien likaantumisesta. Näillä on suuri merkitys jätevedenpuhdistuksen kustannusten alentamisessa. Hankkeen tulosten perusteella voidaan arvioida myös mahdollisuutta kehittää uudenlainen leväkäsittelyyn perustuva puhdistusmenetelmä haja-asutusalueiden jäteveden käsittelyyn.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke tuo yleistä tietämystä membraanibioreaktoreista ja niiden toimivuudesta sekä menetelmistä, joilla niiden tehokkuutta voidaan parantaa. Hanke hyödyttää kunnallisia jäteveden puhdistamoita suunnittelevia, rakentavia ja käyttäviä tahoja. Hankkeesta hyötyvät kiertotaloutta edistävät yritykset. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn tehostamiseen hanke tuo uuden ja nopeasti asennettavan ratkaisun, jolla ravinteet saadaan tehokkaasti poistettua vedestä kierrätettävään muotoon. Hankkeen tuloksena syntyvää puhdistusprosessi on kaupallistettavissa hankkeen jälkeen pienellä jatkokehityksellä. Hanke vahvistaa merkittävästi EcoSairilan "blue and the green circular economy".tutkimusalustaa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella on vesistöjen tilaa parantava vaikutus ja hanke hyödyttää näin laajasti vesien virkistyskäyttöä ja luonnon moninaisuutta. Lisäksi hankkeen tulokset edesauttavat kiertotaloutta ja erityisesti ravinteiden kierrätystä sekä kunnallisista puhdistamoista että haja-asutusalueiden talokohtaisissa puhdistamoista. Hankkeen tulokset ovat myös varsin suoraan siirrettävissä käytäntöön ja esimerkiksi joku paikallinen yritys voi varsin pienellä lisätutkimuksella kaupallistaa esimerkiksi haja-astusalueille uuden vesiekäsittelyratkaisun, jolla tehostetaan vanhoja systeemejä ilman valtavia maansiirtotöitä ja investointeja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 283 947

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 199 461

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 354 936

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 249 328

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Sulkava, Kangasniemi, Pertunmaa, Mäntyharju, Enonkoski, Rantasalmi, Hirvensalmi, Savonlinna, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa työskentelyyn ei ole sukupuolirajoitetta. Kumpaakin sukupuolta arvioidaan tasa-arvoisesti työntekijöitä palkattaessa. Kemiantekniikka on yksi sukupuolijakaumaltaan tasa-arvoisimmista opintasuunnista LUT yliopistolla. Myös tutkijoista iso osa on naisia. Mikkelissä LUT yliopiston erotustekniikan professoreista 50% on naisia ja osaston johtaja on nainen samoin kuin tiedekunnan johtaja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankeeseen palkataan henkilöt pätevyyden mukaan. Ainakin yksi kaavailluista tutkijosta on nainen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa pääpaino on uuden tiedon tuottaminen tutkimuksen avulla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeen tulokset edesauttavat luonnonvarojen kuten fosforin kierrätystä jätevesistä. Hankkeella tavoitellaan myös vähemmän energiaa käyttävää jäteveden puhdistusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Hankkeessa tutkitaan menetelmiä pienentää jätevedenpuhdistuksen ilmastovaikutusta selvittämällä miten membraanibioreaktorilaitoksen energin tarvetta voidaan pienentää.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Tehokkaampi jäteveden puhdistus auttaa pitämään yllä luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi pienentämällä vesien rehevöitymisen riskiä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 5
Tehokkaampi jätevesien puhdistus, alhaisempi energian käyttö johtavat puhtaampaan veteen ja pienempiin päästöihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Fosforin kierrätystekniikoiden kehitys mahdollistaa fosforin talteenottoa jätevedestä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Hanke auttaa tehostamaan paikallisten jäteveden puhdistamojen toimintaa ja voi synnyttää yritystoimintaa haja-asutusalueiden jäteveden puhdistamoiden uudistamiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Hankkeessa syntyy merkittävästi uutta tieteellistä ja käytäntöön sovellettavaa osaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Vesistöjen tilan paraneminen kun hankkeen tulokset otetaan käytäntöön. Parantaa niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 4 0
Hankkeessa pyritään palkkaamaan sekä naisia että miehiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Hankkeeseen palkataan eri kansallisuuksia olevia ihmisiä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 9 9
Hankkeessa syntyy merkittävä määrä uuta osaamista, joiden avulla voidaan tehostaa jätevesien puhdistusta. Tämä osaaminen julkaistaa seminaareissa ja tieteellisissä julkaisuissa ja sen hyödyntämiseen kannustetaan alueella.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavooitteena oli tehostaa ihmisperäisen jäteveden puhdistusta haja-asutusalueella ja keskitetyssä puhdistuksessa. Työssä tutkittiin mikrolevän mahdollisuuksia puhdistaa kolmivaiheisen saostussäiliökäsittelyn läpikäynyttä kotitalouden jätevettä. Lisäksi mikrolevän avulla tehostettiin membraanibioreaktoreiden toimivuutta kunnalliselle puhdistamolle tulevan jäteveden käsittelyssä. Hankkeen tulokset osoittivat, että mikroleviä voidaan kasvattaa saostussäiliökäsitellyssä jätevedessä ilman veden esikäsittelyä. Optimoimalla olosuhteita ja kasvatettavaa mikrolevälajia saavutettiin kokonaistypelle jopa yli 80% ja fosforille lähes 70% poistotehokkuus. Hankkeessa kehitettiin ja rakennettiin kenttälaitteisto, jolla levien puhdistustehoa tutkittiin saostuskaivosta otetulla vedellä. Puhdistustehokkuus jäi näissä kenttäkokeissa merkittävästi alhaisemmaksi. Tähän vaikutti ainakin osaksi merkittävästi alhaisempi veden lämpötila.
Lisäksi hankkeessa tutkittiin kunnallisen jäteveden puhdistusta membraanibioreaktoreissa lisäämällä bakteeribiomassan joukoon mikrolevää. Tulokset osoittivat mikkrolevän alentavan selvästi membraanien likaantumista, mikä mahdollistaa membraanibioreaktoreilla tehtävän puhdistuksen alhaisemmalla energialla.