Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78307

Hankkeen nimi: SPARKS - Kipinää ja kannattavuutta kiertotalousyrittäjien liiketoimintaan innovatiivisella materiaalikierrolla

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 31.5.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS OY

Organisaatiotyyppi: Suuryritys

Y-tunnus: 0809814-5

Jakeluosoite: Siltasaarenkatu 11 C 42

Puhelinnumero: +358505014851

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: HELSINKI

WWW-osoite: www.kierratyskeskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hinkkanen Kati

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.hinkkanen(at)kierratyskeskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358456366304

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kiertotalouden pienyrityksiä on syntynyt kasvava määrä, ja kiertotalouden yritysten liikevaihdon on arvioitu kasvavan tulevina vuosina merkittävästi. TEM:in julkaisuissa Kiertotalouden ekosysteemit (2020:13) todetaan, että kiertotalouden työntekijää kohden tuottama lisäarvo on kiertotalouden pk-yrityksissä selvästi kasvava. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia kiertotalouden tuotteista ja niitä on jo myynissä mm. Stockmannilla ja Sokoksella. Pullonkaulaksi olemme huomanneet materiaaliketjujen epävakauden sekä isoihin tilauksiin vastaamisen tuotannolliset haasteet. Samalla materiaalihankinta toimii nspiraationa yrityksille tuotekehittelyssä. Kiertotalouden ytimessä on materiaaliketjujen syntyminen, ja näitä ketjuja haluamme kehittää tässä hankkeessa yritysten kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 164 430

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 122 948

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 217 788

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 158 647

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kutojantie 3

Postinumero: 02630

Postitoimipaikka: ESPOO

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Kiertotalousala on perinteisesti ollut hyvin sukupuolittunut toiminnan ja materiaalivirtojen mukaan (esim. tekstiili-vs-puutyöt) ja tässä hankkeessa kannustetaan yrityksiä rakentamaan yritysyhteistyön kokonaisuuksia alojen kesken sukupuolesta huolimatta. Erilliselle analyysille ei ole nähty tarvetta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulmaa tullaan huomioimaan hankkeessa siten, että kannustamme yrityksiä yhteistyöhön sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kiertotalouden yritysten kannattavuuden parantaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 0
Luonnonvarojen käyttö vähentyy hankkeen aikana. Säästöt voidaan laskea osana hanketta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 10
Luonnonvarojen käytön vähentäminen lisää monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 10
Luonnonvarojen käytön vähentäminen vähentää myös pinta- ja pohjavesien sekä maaperän ja ilman saastumista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 0
Materiaalin käytön tehostaminen ja jätteiden vähentäminen on osa hanketta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 5
Hankkeen keskiössä on paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Lähiketjuja synnyttämällä voimme vähentää logistiikan tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Ei vaikutusta
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Verkoston kiertotalousyrityksistä usea on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden perustama.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 5
Hanke vaikuttaa paljon yritysten ympäristöosaamiseen lisäämällä ymmärrystä materiaalivirroista ja niiden käyttöpotentiaalista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kiertotalouden pienyrityksiä on syntynyt kasvava määrä, ja kiertotalouden yritysten liikevaihdon on arvioitu kasvavan tulevina vuosina merkittävästi. TEM:in julkaisuissa Kiertotalouden ekosysteemit (2020:13) todetaan, että kiertotalouden työntekijää kohden tuottama lisäarvo on kiertotalouden pkyrityksissä selvästi kasvava. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia kiertotalouden tuotteista ja niitä on jo myynissä mm. Stockmannilla ja Sokoksella. Pullonkaulaksi olemme huomanneet materiaaliketjujen epävakauden sekä isoihin tilauksiin vastaamisen tuotannolliset haasteet. Samalla materiaalihankinta toimii inspiraationa yrityksille tuotekehittelyssä ja se olikin hankkeen parhaita tuloksia. Kiertotalouden ytimessä oli materiaaliketjujen syntyminen, ja näitä ketjuja kehitimme SPARKS hankkeessa yritysten kanssa. Avasimme materiaalivirtoja digitaalisen kaksosen ja itsepalvelukonseptin avulla, testasimme palvelumuotoilun avulla uusia tuotteita yritysten kanssa tai aivan uusia yrityaihioita uusien yrittäjien kanssa, järjestimme verkostoitumistilaisuuksia yrittäjille sekä materiaalipenkojaisia. Keräsimme runsaasti kokemusta yritysten tarpeista ja selätimme pullonkauloja ja kohtaanto-ongemia yrittäjien ja materiaalivirtojen välillä. Kokeilimme mm. kulutustavaramuovin 3D tulostusta tuotteiksi. Teetimme markkinaselvityksen ja fokusoimme hankkeen tulosten perusteella materiaaliketjujen kehittämistä uusien tuotteiden kehittämiseen sekä keskisuuriin ja verkkoyrityksiin.