RR-tietopalvelu -hankekuvaus A78380, Uusiutuvien ja biopohjaisten nesteiden maa- ja vesistövahinkojen torjunta

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Kotkan kampus: Pääskysentie 1

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 48220

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Justiina Halonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: justiina.halonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7028 514

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta vesistöissä ja maa-alueella tapahtuviin uusiutuvien ja biopohjaisten polttoaineiden ja -nesteiden vahinkoihin. Torjuntavalmiutta lisätään luomalla todenmukaisia harjoitustilanteita, joissa torjunta- ja keräystekniikoita käytetään eri tuoteryhmien nesteille. Samalla tuotetaan tietoa nesteiden vuotokäyttäytymisestä. Harjoituksia varten rakennetaan turvalliset harjoitus- ja demonstraatioympäristöt jo käynnissä olevassa Öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristö-hankkeissa (A75152 ja A75160) luodun allasalueen yhteyteen. Hankkeessa siten täydennetään öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristöä luomalla monipuolisemmat mahdollisuudet testata vuotojen rajaamiseen, keräämiseen ja imeyttämiseen tarkoitettujen tuotteiden ja -laitteiden tehoavuutta ominaisuuksiltaan ja vahinkotilanteissa eri tavoin käyttäytyville nesteille. Samalla lisätään menetelmä- ja tuotekehityksen mahdollisuuksia ja tuetaan varautumisen kestävän kehityksen näkökulmaa panostamalla erityisesti uusiutuvien ja kierrätettävien imeytystuotteiden testaamiseen. Uusi harjoitusympäristö tulee koostumaan maaöljyvahinkojen torjuntaan hyödynnettävästä maastovuotoalueesta sekä siirrettävistä nesteiden maa-aineksen läpäisy- ja kulkeutumisominaisuuksia havainnollistavista demonstraatioyksiköistä. Vesistötorjunnan laajennuksena hankkeessa toteutetaan virtaavassa vedessä tapahtuvan torjunnan harjoitusalue. Rakennustyöt toteutetaan investoinnit -rinnakkaishankkeessa.

Hankkeen tavoitteet tukevat Kymenlaakson maakuntaohjelman, Kymenlaakson älykkään erikoistumisen RIS3-strategian ja Itämeristrategian tavoitteita. Hanke tukee erityisesti Rakennerahasto-ohjelman kestävän kehityksen horisontaalista periaatetta: Testausympäristössä suoritetut demonstraatiot lisäävät tietoa ja osaamista ympäristövahinkojen nopeassa hallinnassa, jonka seurauksena vahingon vaikutukset luontoon, pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään vähenevät, kun päästöjen vaikutusaika, imeytyminen sekä kulkeutuminen maaperässä ja vesistöissä minimoituvat. Hanke edistää lisäksi uusiutuvien energialähteiden käyttöä, vähentää jätteen määrää ja tukee materiaalien uusiokäyttöä ympäristövahinkojen torjunnassa. Kestävän kehityksen lisäksi Euroopan aluekehitysrahaston linjaamat horisontaaliset periaatteet sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta huomioidaan hankkeen toiminnoissa. Hankkeessa noudatetaan Xamkin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, joka on linjassa rakennerahasto-ohjelman tavoitteiden kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ympäristövahinkojen torjunnasta vastaavat viranomaiset, erityisesti pelastuslaitokset, mutta myös muut torjuntaviranomaiset; rajavartiolaitos, ympäristöhallinto mm. ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueet, kunnan ympäristökeskukset sekä alueen kaupungit ja kunnat jälkitorjuntaviranomaisina.

Ympäristövahinkojen torjuntaa kehittävät yritykset, aine- ja tuotevalmistajat sekä jätealan yritykset.

Ympäristövahinkojen torjuntaan linkittyvät vapaaehtoisjärjestöt, kuten WWF Suomi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Uuden sukupolven polttoaineita ja nesteitä hyödyntävät yritykset, kuten varustamot, sekä kuljetusyrittäjät.

Rannikon ja liikenteen riskialueiden lähiasukkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 168 980

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 150 815

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 231 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 208 558

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan

Kunnat: Miehikkälä, Hamina, Pyhtää, Kotka, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Sunilantie 10

Postinumero: 48900

Postitoimipaikka: Kotka

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Suunnitteluvaiheessa tutustuttiin Xamkin Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Hankesuunnittelun pohjaksi etsittiin tietoa toimialan sukupuolijakaumasta. Hanke kohdistuu pääasiassa pelastusalaan. Pelastusala on perinteisesti hyvin miesvaltainen suurelta osin operatiivisen työn fyysisyyden vuoksi. Pelastusopisto on tilastoinut naisten osuuden päätoimisesta pelastuslaitosten henkilöstöstä Suomessa vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2018 pelastuslaitosten päätoimisesta pelastushenkilöstöstä oli vain noin 1 % naisia. Hienoista kasvua naisten määrässä on viiden saatavilla olevan tilastovuoden perusteella havaittavissa, mutta kokonaismäärään verrattuna naisten osuus on edelleen hyvin pieni. (Pelastustoimen taskutilastot 2010–2014, 2011–2015, 2012–2016, 2013–2017 ja 2014–2018.)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa huomioidaan Xamkin Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti tasapuolisuus projektitiimin kokoonpanossa ja palkkauksessa (palkkaus tehtävänkuvan mukaan). Hankkeen ohjausryhmään ja pilotteihin pyritään ottamaan mukaan tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Hankkeessa suunniteltu toiminta ei itsessään ole sukupuoleen sidottua tai toista sukupuolta suosivaa. Demonstraatioympäristön rakenteissa huomioidaan nosto-, paino- ja ulottuvuusmitoitukset siten, ettei fyysiset rajoitteet määrittele harjoitteluun osallistumista.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	7	10
Uusiutuvien ja biopohjaisten polttoaineiden ja öljyjen käytön lisääntyessä myös vahinkoriskit kasvavat, mutta tutkimus- ja laitekehitys antavat tietoa niiden ominaisuuksista ja auttavat vähentämään vahingoista aiheutuvaa haittaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	7	10
Energiatehokkuus ja päästöjen hillintä uuden sukupolven tuotteiden käyttöönottoa tukemalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	7	10
Ympäristövahingoissa luonnon monimuotoisuutta suojellaan nopealla reagoinnilla vahinkokohtaisesti oikealla kalustolla ja menetelmällä, mikä minimoi vahinkoja. Harjoitusaltaiden ja välineiden peittäminen lintujen tahriintumisen estämiseksi.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	10	10
Testausympäristössä biopolttoaineilla suoritetut demonstraatiot lisäävät tietoa ja osaamista ympäristövahinkojen nopeassa hallinnassa, jonka seurauksena päästöjen vaikutusaika, imeytyminen, kulkeutuminen maaperässä ja vesistöissä minimoidaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	2	4
Torjuntaosaamisen kasvun vaikutus luonnon suojaamiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	10	10
Todennetaan öljyjätteelle oikeat keräysmenetelmät ja varmistetaan öljyjätejakeiden tehokas lajittelu, jolla pienennetään vahinkojätteen kokonaismäärää. Vahinkojätteen hyötykäyttökohteiden kartoittaminen. Imeytysmateriaalien uusiokäyttömahdollisuuksien kehittäminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	10	10
Bio- ja uusiutuvien polttoaineiden käytön tukeminen. Em. öljyjen ominaisuuksien ymmärtäminen erityisesti ympäristöturvallisuuden ja käytön kannalta. Biopohjaisen öljyjätteen hyötykäytön suunnittelu.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	10
Alueellisen elinvoimaisuuden edistäminen Kymenlaaksossa. Osaamisen ja tuotekehityksen vahvistumisen myötä alueen kiinnostavuus lisääntyy öljyntorjunnan laite- ja menetelmäkehittäjien keskuudessa. EU-rahoituksen kotouttamisen paremmat mahdollisuudet TKI-työn vahvistuessa ja tutkimusmenetelmien lisääntyessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Ympäristöosaaminen. Uuden tiedon ja osaamisen syntyminen edistää myös valtakunnallisesti kaikkia toimijoita.
Liikkuminen ja logistiikka	9	10
Maa- ja meriliikenteen riskien minimointi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	10
Torjuntaosaamisen kehittyessä ja päivitettyjen toimintaohjeiden myötä torjuntaturvallisuus parantuu käsiteltäessä mm. helposti syttyviä ja räjähdysherkkiä polttoaineita, esimerkiksi niiden toksisuuden ja terveydelle haitallisten haihtuvien yhdisteiden osalta, jotka riskit kohdistuisivat vahinkotilanteessa rannikon tai lähialueen asukkaisiin.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Ei merkittäviä vaikutuksia
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	7
Poikkeuksellisten tilanteiden hallinta, ympäristöturvallisuus.
Kulttuuriympäristö	0	2
Perinteikkäiden satamaympäristöjen sekä aluetta vahvasti leimaavan merenkulkukulttuurin perinteiden jatkaminen ja edistäminen sekä uuden luominen. Välillisesti kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden huomioiminen ympäristövahinkojen torjunnassa ja riskikartoituksessa.
Ympäristöosaaminen	10	10
Uutta tietoa biopohjaisten ja uusiutuvien polttoaineiden vuotokäyttäytymisestä ja torjunnasta, mahdollistaa uusien ympäristötekniikoiden kehittämisen. Vahvempaa öljyntorjuntaosaamista alueellisesti ja valtakunnallisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Fossiilisia polttoaineita korvaavat tuotteet yleistyvät. Muutoksella on heijastevaikutus myös ympäristövahinkoihin ja vahingontorjuntaan varautumiseen: uudet aineet edellyttävät uutta osaamista vahingontorjunnassa. Hanke vastasi tähän tietotarpeeseen toteuttamalla käytännön testejä Xamkin öljyntorjunta-altaalla uuden sukupolven polttoaineiden ja niiden raaka-aineiden torjuttavuuden selvittämiseksi, ja jakamalla kerrytettyä osaamista demonstraatioden kautta torjuntatoimoijoille.

Testien suorittaminen edellytti uusien tutkimus- ja testausrakenteiden käyttöönottoa. Uusia alustoja rakennettiin kolme: kuivan kaltevan maan ja virtaavan veden tutkimusyksikkö, maa-ainestestikolonnit ja vesiakvaario aineiden vuotokäyttäytymisen demonstrointiin ja tutkimiseen. Alustat täydentävät öljyntorjunnan testaus- ja innovaatioalustaa ja lisäävät mahdollisuuksia menetelmä- ja tuotekehitykselle.

Testit koostuivat vuotokäyttäytymisen demonstraatioista avovedessä, jääolosuhteissa ja maaperässä sekä aineiden keräystestauksesta. Vuotokäyttäytymisdemonstraatiota ja keräystestejä toteutettiin yhteensä 27. Testaus kohdistui viiteen uusiutuvaan, biopohjaiseen tai kierrätysraaka-aineista valmistettuun tuotteeseen: tekniselle eläinrasvalle, Neste MY Uusiutuvalle Polttoöljylle, nesteytetylle jätemuoville, raakamäntyöljylle ja UPM BioVerno -dieselille. Verrokkiaineina käytettiin fossiilista kevyttä polttoöljyä, meriliikenteen dieselöljyä ja hydrauliikkaöljyä, osin myös raskasta polttoöljyä ja raakaöljyä.

Testaus eteni vaiheittain. Ensin selvitettiin aineiden vuotokäyttäytymistä vedessä. Tavoitteena oli mm. havainnoida kelluuko vai uppoaako aine, miten se leviää veden pinnalla ja miten sekoittuu veteen. Testatut uusimuotoiset polttoaineet eivät juurikaan poikenneet fossiilisista vastineistaan vuotokäyttäytymisen osalta. Tuotteiden raaka-aineet ja nesteytetty jätemuovi sitä vastoin käyttäytyivät perinteisistä öljyistä poikkeavasti.

Vuotokäyttäytymisen perusteella arvioitiin, millä menetelmällä aine on torjuttavissa ja kerättävissä. Testatut kierrätetyt nesteet, uusimuotoiset polttoaineet ja niiden raaka-aineet jakautuivat mekaanisesti poistettaviin kiinteytyviin aineisiin sekä koneellisesti kerättäviin, juoksevana säilyviin aineisiin. Viimeksi mainittujen kerättävyyden varmistamiseksi toteutettiin skimmerikeräystestit. Osoittautui, että osalla uusimuotoisista polttoaineista on suurempi taipumus muodostaa emulsiota, mikä johtaa kokonaisnestemäärän kasvuun ja välivarastointikapasiteetin tarpeeseen. Havaittiin, että skimmerityypin valinnalla on lopputuloksen kannalta suurempi merkitys kuin sillä, onko polttoaine fossiilista vai uusiutuvaa alkuperää: öljynkeräyksen tehokkuudessa eri öljynkeräintyyppien välillä oli merkittäviä eroja. Tulosta arvioitaessa on kuitenkin huomioitava, että testaus suoritettiin vain rajatulle ainejoukolle ja että skimmerikeräykseen soveltumattomat tuotteet karsiutuivat testeistä jo vuotokäyttäytymisarvion perusteella. Siten tuloksia ei tule soveltaa kattamaan uusiutuvista, biopohjaisista tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita yleisesti. Testit tuottivat ainekohtaista tietoa ja niiden perusteella on nähtävissä, että tuotekohtaisesti soveltuvimman keräintyypin selvittäminen on merkityksellistä. Testausta tulisikin laajentaa suurempaan joukkoon uusimuotoisia polttoaineita.
Uusimuotoisten aineiden kulkeutuvuutta ja maa-aineksen läpäisevyyttä selvitettiin kolmessa maa-aineslajissa. Testattujen uusimuotoisten aineiden kulkeutuminen osoittautui fossilisia nopeammaksi, mutta aineiden sitoutumisella erilajisiin maa-aineksiin ei ollut juurikaan eroa.

Hankkeen tavoitteena oli testata myös uusiutuvista tai kierrätettävistä materiaaleista valmistettuja öljyn imeytystuotteita. Testeissä verrattiin uusiokäyttö- tai kierrätysmateriaaleista valmistettuja imeytystuotteita synteettisiin. Lisäksi kuvattiin yleisemmin, kuinka torjuntatoimissa voidaan huomioida kestävän kehityksen periaatteet ja minimoida muodostuvan öljyisen jätteen määrää.

Testien ja demonstraatioiden pohjalta luotiin testausympäristössä tarjottavat harjoitus- ja testauspalvelut: virtaavassa vedessä tapahtuvan öljyntorjunnan tutkimus- ja harjoituspalvelu, kiinteällä kaltevalla pinnalla tapahtuvan öljyntorjunnan tutkimus- ja harjoituspalvelu, vuotokäyttäytymisen tutkimus- ja testauspalvelu öljytuotteiden turvallisuustekijöiden ja torjuntaominaisuuksien selvittämiseen sekä testauspalvelu öljyn läpäisevyyden testaamiseen eri maalajeissa.

Hankkeen testaustoiminta oli lajissaan ensimmäinen ja tuotti täysin uutta tietoa, jota torjuntaviranomaisilla, ainevalmistajilla eikä torjunta- ja keräyslaitevalmistajillakaan ole aiemmin ollut. Tuloksilla on merkittävä vaikutus kohderyhmän torjuntaosaamiseen ja tuotetun tiedon hyödyntäminen mahdollisessa ko. aineita koskevassa vahingossa minimoi ihmiselle ja ympäristölle aiheutuvaa haittaa. Osaamisen kasvu todentui sekä suullisesta että kirjallisesta palautteesta: tietämys uusimuotoisista aineista kasvoi osallistujien keskuudessa merkittävästi.

Uudet tutkimus- ja testausrakenteet parantavat öljyntorjunta-altaan valmiuksia uuden tiedon tuottamiseen, ympäristövahinkojen erikoisosaamisen syventämiseen sekä teknologisten torjuntaratkaisujen innovointiin. Ainutlaatuinen TKI-ympäristö vahvistaa alueen erikoisosaamista ja tarjoaa väylän myös kansainvälisille kumppanuuksille; irtautuminen fossiilisista polttoaineista on globaali tavoite. Hankkeen TKI-toimintaa vahvistavat tulokset tukevat Kymenlaakson Älykkään erikoistumisen RIS3-strategiaa, maakuntaohjelmaa ja EU:n Itämeren alueen strategiaa. Hankkeen tulokset edistävät Rakennerahasto-ohjelman kestävän kehityksen horisontaalista periaatetta vähentämällä uusiumuotoisten aineiden ympäristövaikutuksia.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke