Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78441

Hankkeen nimi: Puu- ja hybridirakenteiden liitosten tiiveyden ja kosteuskäyttäytymisen hallinta – PUUTIKO

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D

Puhelinnumero: +358 40 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lasse Pulkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lasse.pulkkinen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 571 5861

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suuren mittakaavan rakentamisessa sovellettavat massiivipuu- ja hybridirakenteet ovat suhteellisen uusia ja niiden liittymien ja liitoselimien suunnitteluratkaisut ovat edelleen kehitysvaiheessa niin Suomessa kuin ulkomailla. Rakennusosien liittymät ovat ulkovaipan ilma- ja höyrytiiviyden heikoin lenkki, koska ne muodostavat joissakin tapauksissa hyvinkin monimutkaisen epäjatkuvuuskohdan ulkovaipan ilman- ja höyrynsulkukerrokseen. Rakennuksen ulkovaipan liittymien heikko ilmatiiviys aiheuttaa ensisijaisesti kosteusteknisen riskin puurakenteille kenttäolosuhteissa.

Rakennustyömailla tehtävät puurakenteiden tiivistystavat ovat este ulkoseinäelementtien teolliselle esivalmistukselle, koska elementtejä ei voida tehdä valmiiksi tehtaassa. Teollisesti toteutettavia ja luotettavia tiivistysmenetelmiä kehittämällä voidaan merkittävästi parantaa teollisen puurakentamisen kustannuskilpailukykyä ja rakentamisen laatua.

Hankkeessa on tavoitteena edellä mainittuihin teollisen puurakentamisen haasteisiin keskittyen tuottaa mittausdataa ja tietoa kestävien ja taloudellisten rakenne-, liitos- ja tiivistysratkaisujen tuottamiseksi. Tutkimusta varten toteutetaan testitalotyyppinen, modulaarinen tutkimusalusta, jota hyödyntäen kosteusanturointien ja lämpökameratekniikan avulla tutkitaan rakenteita ja liitoksia todellisilla toleransseilla ja materiaaleilla. Projektin tuloksena tuotetut ja todennetut hyvät käytänteet levitetään alueen klusteritoimijoiden, yritysten ja alan opetuksen käyttöön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat:
- Teollisen puu- ja hybridirakentamisen alan yritykset suunittelun, osavalmistuksen, elementtien valmistuksen ja talovalmistuksen aloilta
- Alan materiaali- ja komponenttitoimittajat
- Ovi-, ikkuna-, maaliteollisuus
- Alan voimaliitosten valmistajat
- Alan opettajat ja kouluttajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Puurakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen sidosryhmätoimijat
- Kunnat ja kaupungit sekä yksityiset rakennuttajat
- Teollisten puu- sekä puu-hybridirakennusten käyttäjät ja asiakkaat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 173 698

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 173 698

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 195 410

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 195 410

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan

Kunnat: Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Vipusenkatu 10

Postinumero: 57200

Postitoimipaikka: Savonlinna

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke toteuttaa teollisen puurakentamisen menetelmien ja ratkaisujen kehittämisessä tasaarvoistatoimintatapaa ja pyrkii edistämään molempien sukupuolten osallisuutta ekosysteemin toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa ja sen kohderyhmänä olevassa verkostossa toimii tasapuolisesti miehiä ja naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke kohtelee sukupuolia tasapuolisesti, ja hankkeen päätavoite on liiketoiminnan ja teknistaloudellisen osaamisen, ratkaisujen ja kyvykkyyksien kehittäminen teollisen puurakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen alalla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Hanke edistää puuraaka-ainevarojen kestävää ja laadukasta käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 6
Teollisen puurakentamisen laadun ja menetelmien sekä kustannustehokkuuden edistäminen lisää puun käyttöä suuren mittakaavan rakentamista ja hiilen sidontaa rakennuksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 4
Puun käytön lisääminen rakentamisessa säästää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Rakentamisen laadun ja kosteudenhallinnan kehitys pienentää rakennusten korjaustarvetta ja voi lisätä materiaalitehokkuutta ja purkujätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Savonlinna ja Etelä-Savo on kehittymässä teollisen puurakentamisen vahvaksi toimijaksi ja hanke tuloksineen lisää merkittävästi alan yritysten sitoutumista alueelliseen liiketoiminnan ja osaamisen kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hanke edistää alan suunnittelutoimistojen palvelukehitystä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei oleellista vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
Hankekokonaisuus rinnalle toteutettavan testausjärjestemän/testitalon kanssa lisää alueen imagoa ja osaamisen näkyvyyttä sekä lisää työpaikkoja alalla.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hanke lisää nuorten (ikätasa-arvo) ja alalla jo työskentelevien kokeneiden ammattilaisten osaamista laadukkaasta rakentamisesta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 3 4
Rakennetun ympäristön laadun kehittäminen hankkeen tuloksia hyödyntämällä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suuren mittakaavan rakentamisessa sovellettavat massiivipuu- ja hybridirakenteet ovat suhteellisen uusia ja niiden liittymien ja liitoselimien suunnitteluratkaisut ovat edelleen kehitysvaiheessa niin Suomessa kuin ulkomailla.

Rakennusosien liittymät ovat ulkovaipan ilma- ja höyrytiiviyden heikoin lenkki, koska ne muodostavat joissakin tapauksissa hyvinkin monimutkaisen epäjatkuvuuskohdan ulkovaipan ilman- ja höyrynsulkukerrokseen. Rakennuksen ulkovaipan liittymien heikko ilmatiiviys aiheuttaa ensisijaisesti kosteusteknisen riskin puurakenteille kenttäolosuhteissa. Rakennustyömailla tehtävät puurakenteiden tiivistystavat ovat este ulkoseinäelementtien teolliselle esivalmistukselle, koska elementtejä ei voida tehdä valmiiksi tehtaassa. Teollisesti toteutettavia ja luotettavia tiivistysmenetelmiä kehittämällä voidaan merkittävästi parantaa teollisen puurakentamisen kustannuskilpailukykyä ja rakentamisen laatua.

Hankkeessa oli tavoitteena edellä mainittuihin teollisen puurakentamisen haasteisiin keskittyen tuottaa mittausdataa ja tietoa kestävien ja taloudellisten rakenne-, liitos- ja tiivistysratkaisujen tuottamiseksi. Tutkimusta varten toteutetaan testitalotyyppinen, modulaarinen tutkimusalusta, jota hyödyntäen kosteusanturointien ja lämpökameratekniikan avulla tutkitaan rakenteita ja liitoksia todellisilla toleransseilla ja materiaaleilla.

Testitalon rakentamiseen osallistui useita rakennusalan yrityksiä ja tuotevalmistajia, mahdollistaen käytännön testauksen maakunnan kehittyvän vähähiilisyyteen panostavan rakennusklusterin kannalta keskeisillä rakenne- ja materiaaliratkaisuilla. Testitaloon asennettiin yhteensä 30 LVL-, CLT- sekä LVL-betonihybridielementtiä, 14 ikkunaa, 2 ovea sekä 200 anturia, joiden avulla tuotettiin mittausdataa ja tietoa projektin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Testitalon mittauksien suunnittelussa tehtiin myös kansainvälistä yhteistyötä ja hankkeessa luotiin yhteys Tallinnan teknilliseen yliopistoon, jossa on aiemmin toteutettu testitalotyyppinen koerakennus CLT-halkeilun tutkimiseksi. Tämän kansainvälisen yhteistyön tarkoituksena on laajentaa ja jatkaa testitalon mittaustulosten valmistuessa yhteisillä vertaisarvioiduilla julkaisuilla, joilla jaetaan arvokasta tutkimustietoa kansainvälisen alan tutkijaverkoston kanssa. Hankkeen tuloksena syntyneitä hyviä käytänteitä levitetään myös alueen klusteritoimijoiden, yritysten ja alan opetuksen käyttöön, edistäen teollisen puurakentamisen kehittymistä alalla.