Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78444

Hankkeen nimi: Ruokaturvan varmistaminen muuttuvassa ympäristössä

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2021 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Latokartanonkaari 9

Puhelinnumero: 029 532 600 (vaihde)

Postinumero: 00790

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maarit Liimatainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maarit.liimatainen(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 532 2466

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Emme kykene käyttämään kestävästi rajallisia luonnonvaroja. Merkittävin luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä syntynyt seurannannaisvaikutus on ilmastonmuutos. Maailman ruokaturva perustuu globaaliin alkutuotannon, elintarvikkeiden jatkojalostuksen ja jakelun kattavaan ruokajärjestelmään, jonka jakeluketjujen toimivuuteen liittyvät riskit tulevat esille koronapandemian tyyppisten akuuttien häiriöiden yhteydessä. Koronasta toipuminen ei kuitenkaan korjaa ruokajärjestelmän todellista uhkaa, eli sitä, että ruuantuotanto ei kykene vastaamaan käytössä olevilla menetelmillä kestävästi kasvavaan ruuankulutukseen. Ruokaturva on tarpeen perustaa kansallisen ruokaturvan kattavaan säilymiseen. Sen ylläpito edellyttää, että maataloutemme kykenee hillitsemään käynnissä olevaa ilmastonmuutosta ja sopeutumaan sen tuomiin muutoksiin.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin vastataan kehittämällä kokonaisvaltaista vesitalouden hallintaa, joka integroi viljelyalueen ulkopuolisen kuivatuksen osaksi peltojen kuivatukseen rakennettua ojitusta niin, että kuivatusvesiä voitaisiin käyttää ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvinä kuivina kausina peltojen kasteluvesinä. Hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusaseman turvemaiden tutkimusympäristössä ja siinä tutkitaan säätösalaojien kautta tapahtuvan pellonkastelun toimivuutta, kun säätökastelussa tarvittava vedensaanti on turvattu. Veden liikkeitä maaperäprofiilissa selvitetään ensin laboratorio-olosuhteissa, jotta saadaan taustatietämystä siitä, miten kastelu tai veden pinnan säätäminen toimii eri lohkoilla, minkä jälkeen säätösalaojakastelun toiminta testataan isommassa mittakaavassa Ruukin tutkimuskentällä. Samalla todennetaan kenttämittauksin säätökastelun ja pohjavedenpinnan nostamisen ilmasto-, vesistö- ja satovaikutukset. Hankkeessa pilotoidaan pellon kosteuden ylläpitoon kehitettävää automaatiojärjestelmä, joka hyödyntää laboratorio- ja kenttämittauksissa tuotettua mittausaineistoa pellon veden liikkeistä ja kosteusolosuhteista eri lohkoilla. Automaatiojärjestelmää pilotoidaan Ruukin koekentällä ja tuloksena saadaan käyttökokemuksia aidosta toimintaympäristöstä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Viljelijät, salaojaurakoitsijat, salaojakeskukset sekä muut salaojitukseen liittyvät yritykset tai toimijat, metsänomistajat, vesihallintoviranomaiset, maankäytön suunnittelu, hallinto

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tutkimus, neuvonta, koulutus, kuluttajat ja vesien virkistyskäyttö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 287 998

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 269 338

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 360 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 336 675

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Ylivieskan, Oulun, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan

Kunnat: Siikalatva, Alavieska, Siikajoki, Utajärvi, Oulu, Ylivieska, Kalajoki, Sievi, Kärsämäki, Lumijoki, Taivalkoski, Pyhäjärvi, Kempele, Merijärvi, Tyrnävä, Raahe, Reisjärvi, Hailuoto, Ii, Oulainen, Muhos, Vaala, Kuusamo, Haapavesi, Haapajärvi, Nivala, Pyhäntä, Pyhäjoki, Liminka, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen valmistelussa ei ole tehty toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tehdään tarvittaessa myöhemmin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnitteluun osallistui ja myöhempään toteutukseen tulee osallistumaan sekä miehiä että naisia. Hanke pyrkii toteuttamaan tasa-arvoa kaikessa toiminnassa. Hankkeen toimintojen toteuttamiseen tai hankkeen tapahtumiin osallistumiseen ei sisälly sukupuoliriippuvaisia aspekteja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta hankeen sisältö ja sen tuottamat tulokset koituvat molempien sukupuolten hyväksi tasapuolisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Välitön: Hanke tuottaa välittömänä vaikutuksena konkreettisen turvepellon vesienhallinnan pilotoinnin tila- ja valuma-aluemittakaavassa selvitettynä. Välillinen: Hanke tuottaa tietoa ja auttaa vastaavien ratkaisujen käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
Välitön: Hanke tarjoaa ratkaisun vesienhallinnan kautta ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden haitallisten vaikutusten vähentämiseen. Toimet ovat uuden CAP-ohjelman hengen mukaisia ja auttavat ohjelman toteutuksessa. Välillinen: Kun vesitalous saadaan kuntoon, niin edistetään satovarmuutta ja siten ruokaturvaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 7
Välitön: Kontrolloitu vesienhallinta mahdollistaa säätökastelun ja pohjavedenpinnan nostamisen, mikä suoraan vähentää KHK-päästöjä ja mikä todennetaan hankkeessa mittauksilla. Riskinä on vesistökuormitus, mikä tutkitaan hankkeessa. Allasta voidaan käyttää myös tulvasuojeluun. Välillinen: Tuotetaan tietoja ja työkaluja maatalouden tarpeisiin, kun suunnitellaan toimia joilla saadaan hillittyä turvepeltojen ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Hankkeen tulokset ja toiminta palvelevat maatalouden neuvontaa ja vesitalouden suunnittelua sekä alan hallintoa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoranaisia vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei suoranaisia vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Välillinen: Peltojen kastelussa vesi siirretään yleensä joko sähkö- tai polttomoottorilla. Hankkeessa pyritään ratkaisuun, jossa vesi siirretään painovoimaisesti. Kentän ympäristöparametrien ja säätökaivojen hallinnan toteutuksessa pyritään käyttämään sähköenergian sijaan aurinkopaneeleja. Jotta esitettyä ratkaisua voidaan laajentaa isompaan mittakaavaan maataloudessa, tämä on toteutettavuuden kannalta ensiarvoista.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 7
Välitön: Turvemaiden maankäyttöä uhkaavat useat rajoitteet. Niiden merkitys on kuitenkin paikallisesti maataloudessa korvaamaton. Turvemaiden käytön jatkuvuus maataloudessa edellyttää kuitenkin päästöjä vähentävien toimintamallien synnyttämistä ja siirtämistä käytäntöön. Tämä on hankkeen keskeisin tehtävä. Elinkeinon jatkuvuuden kannalta on tärkeää pystyä tarjoamaan viljelijöille realistisia ja kustannustehokkaita tapoja harjoittaa ilmastokestävää viljelyä. Välillinen: Jotta maatalous voi sopeutua ennustettuun ilmastonmuutokseen, tarvitaan uudenlaisia teknologisia ratkaisuja erityisesti vesienhallintaan (maalajista riippumatta) mihin liittyen tässä hankkeessa pyritään lisäämään tietoa ja löytämään ratkaisuja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Välillinen: Hankkeessa kehitteillä oleva pellon vesitalouden hallintajärjestelmä rakentuu hydrologisen mallintamisen pohjalta säätösalaojituksen avulla pellon kosteuden hallintaan käytettäväksi työkaluksi. Työkalun teko käynnistyy hankkeessa, mistä syntyy välitön vaikutus. Sen valmistuminen käytäntöön toimivana työkaluna vie kuitenkin aikaa niin, että sen myötä syntyvät välilliset vaikutukset syntyvät vasta myöhemmin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei suoranaisia vaikutuksia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Välitön: Vesien tila on usealle ihmiselle yksi henkisen hyvinvoinnin osa. Metsistä ja pelloilta hajakuormituksena tulevat päästöt vaikuttavat keskeisesti vesien tilaan. Välillinen: Hankkeessa pyritään vähentämään kuormitusta ja vesientilan parantaminen edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei suoranaisia vaikutuksia
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Välillinen: Turvemaat jakautuvat Suomessa epätasaisesti ja niihin liittyvä tulevaisuuden päätöksenteko koskettaa viljelijöitä eri tavalla alueellisesti. Myös kastelun tarve ja mahdollisuudet sen toteutukseen eroavat alueellisesti toisistaan, minkä vuoksi tiedon tuottaminen turvepeltojen viljelyn tulevaisuudesta on tärkeää. Turvepeltojen viljely kontrolloidun vesienhallinnan avulla tarjoaa mahdollisuuden turvepeltojen ilmastokestävään käyttöön, minkä vuoksi hankkeella on vaikutuksia yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 5 5
Välitön: Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa turvepeltojen ympäristöystävällisestä käytöstä vesienhallinnan kautta ja on keskeinen osa hanketta. Ympäristöosaaminen kasvaa suoraan, kun tiedetään miten turvepeltoja tulee käytännössä viljellä ilmasto- ja vesistökestävästi. Välillinen: Hankkeen toteuttajilla on koulutuksensa ja kokemuksensa kautta kertynyt ympäristöosaamista. Hankkeen tulokset jaetaan viestinnän keinoin eteenpäin ja lisätään viljelijöiden ja muiden sidosryhmien ympäristöosaamista maatilatalouden harjoittamiseksi ympäristö paremmin huomioiden.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin vastattiin kehittämällä kokonaisvaltaista maatalouden vesitalouden hallintaa, joka integroi viljelyalueen ulkopuolisen metsätalousvaltaisen kuivatuksen osaksi peltojen kuivatukseen rakennettua ojitusta niin, että kuivatusvesiä voidaan käyttää ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvinä kuivina kausina peltojen kasteluvesinä. Hanke toteutettiin Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusaseman turvemaiden tutkimusympäristössä ja siinä tutkittiin salaojien kautta tapahtuvan säätökastelun toimivuutta, kun kastelussa tarvittava vedensaanti on turvattu. Veden liikkeitä maaperäprofiilissa selvitettiin ensin laboratorio-olosuhteissa, jotta saadaan taustatietämystä siitä, miten kastelu tai veden pinnan säätäminen toimii eri lohkoilla, minkä jälkeen säätökastelun toimintaa testattiin isommassa mittakaavassa Ruukin NorPeat-tutkimuskentällä. Samalla todennettiin kenttämittauksin säätökastelun ja pohjavedenpinnan nostamisen ilmasto-, vesistö- ja satovaikutukset. Hankkeessa pilotoitiin pellon kosteuden ylläpitoon kehitettävää automaatiojärjestelmää, joka hyödyntää laboratorio- ja kenttämittauksissa tuotettua mittausaineistoa pellon veden liikkeistä ja kosteusolosuhteista eri lohkoilla. Automaatiojärjestelmää pilotoitiin Ruukin NorPeat-koekentällä ja tuloksista saatiin käyttökokemuksia aidosta toimintaympäristöstä peltomittakaavassa.