Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78580

Hankkeen nimi: Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin MitViDi

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 30.9.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Yliopistonmäki

Puhelinnumero: 029 450 5000 (vaihde)

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://www.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mäkilä Tuomas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Apulaisprofessori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomas.makila(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 541 8955

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitalisaatio on yksi yhteiskunnan megatrendeistä, jota COVID-19-pandemia on kiihdyttänyt entisestään. Potentiaalinen vaikutus ympäristöön on suuri, sillä tieto- ja viestintäteknologialla voidaan eräiden arvioiden mukaan vaikuttaa positiivisesti jopa 90 %:iin ihmiskunnan kasvihuonepäästöistä. Samalla kuitenkin ICT-järjestelmät aiheuttavat merkittävän hiilijalanjäljen järjestelmien käytön aikaisen sähkönkulutuksen ja ICT-laitteiden valmistuksen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen kautta.

Julkisissa ICT-hankinnoissa ympäristövaikutusten huomiointi on kuitenkin haastavaa, sillä ICT-alan yksittäisten hankintojen ilmasto- ja ympäristönäkökulmat huomioon ottavia, helppokäyttöisiä mittareita ja työkaluja ei tällä hetkellä ole. Tämä hankaloittaa suoraan yritysten vihreää innovaatiotoimintaa, kun kestävää kehitystä tukevia ICT-alan innovaatioita ei voida hankinnoissa huomioida. MitViDi-hanke kehittääkin olemassa olevien viitekehyksien pohjalta helppokäyttöisen arviointikehikon julkisten ICT-hankintojen tueksi ja rakentaa alueellisen triple-helix verkoston, jonka tavoitteena on Green ICT -alan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan systemaattinen kehittäminen Varsinais-Suomessa sekä edelleen verkostoituminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Hanke panostaa erityisesti tulosten helppokäyttöisyyteen, jotta myös PK-sektorin ICT-yritykset ja laaja-alaisesti hankintoja arvioivat hankintaorganisaatiot pystyvät hyödyntämään hankkeen tuloksia. Helppokäyttöisyys saavutetaan osallistamalla sidosryhmiä kaikissa hankkeen toimenpiteissä, jotka on ryhmitelty neljään työpakettiin. Näistä ensimmäisessä koostetaan arviointikehikon luonnos olemassaolevien viitekehysten sekä ICT-yrityksissä ja hankintaorganisaatioissa käytettävien nykyisten mittarien perusteella. Toisessa työpaketissa valitaan lopulliseen arviointikehikkoon helppokäyttöisimmät ja ilmaisuvoimaisimmat mittarit mittaamalla olemassaolevien julkisen sektorin järjestelmien ympäristökuormitusta. Samalla arviointikehikko paketoidaan webbipohjaiseksi työkaluksi ICT-yrityksille. Kolmas työpaketti selvittää, miten arviointikehikkoa hyödynnetään julkisen sektorin hankintaprosesseissa. Työpaketin tuloksena syntyy käytännönläheinen ohjeistus kehikon hyödyntämiseen. Neljännessä työpaketissa rakennetaan Varsinais-Suomeen oma Green ICT-verkosto, jonka kautta jalkautetaan MitViDi-hankkeen tuloksia, valmistellaan jatkohankkeita sekä osallistetaan alueen yrityksiä hankkeen teemojen ratkomiseen yrityshaasteiden ja hackathonien avulla.

Hankkeen aikana tavoitetaan n. 10 julkisorganisaatiota ja n. 100 ICT-yritystä, joiden tietoisuutta ICT-järjestelmien ympäristövaikutuksista ja niiden mittaamisesta kehitetään. Näistä 45 organisaatiota liittyy hankkeen aikana perustettavaan Varsinais-Suomen Green ICT-verkostoon ja 10 Etelä-Karjalan Green ICT-verkostoon. Hanke myötävaikuttaa uudenlaisten ICT-tuotteiden ja palveluiden syntymiseen seitsemässä alueen yrityksessä. Hankkeessa kehitetty mittauskehikko auttaa nostamaan kestävän kehityksen konkreettiset vaatimukset julkisissa ICT-hankinnoissa 40 %:sta 75 %:iin. Tämän avulla saavutetaan merkittäviä päästövähennyksiä hankinnoissa ja synnytetään uutta tarjontaa vastaamaan kasvaneeseen kysyntään sekä Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa että muualla maassa.

Hanke vastaa hyvin EAKR-rahoitusohjelman tavoitteisiin. Lisäksi hanke tukee Varsinais-Suomen ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelman tavoitteita parantamalla erityisesti alueen ICT-yritysten kilpailukyvyn kehittymistä ja vähentämällä julkisista ICT-hankinnoista syntyneitä kasvihuonepäästöjä. Arvokärkien toimenpiteistä hanke kehittää alueellisia yhteistyötaitoja ja parantaa resurssiviisautta. Varsinais-Suomen ja Etelä-Karjalan alueelliseen selviytymissuunnitelmaan kytkeytyen hanke auttaa erityisesti pk-yrityksiä toipumaan COVID-19-pandemian aiheuttamasta markkinahäiriöstä.

Hanke tukee myös horisontaalisten periaatteiden toteutumista. Sukupuolten tasa-arvo otetaan hankkeessa huomioon osallistamalla hankkeen toimiin eri sukupuolten edustajia. Epätasapainoinen sukupuolijakauma ICT-alalla tiedostetaan, mutta hankkeen myötä ympäristönäkökulmien huomioonottaminen tuo alalle uudenlaista osaamista sekä tekee siitä houkuttelevamman alalle pyrkivien naisten näkökulmasta. Kestävän kehityksen periaatteista erityisesti ekologinen kestävyys korostuu hankkeessa. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja niitä on kuvattu jo yllä, mutta hankkeen aikana pyritään huomioimaan suoria ympäristövaikutuksia mm. mahdollistamalla etäosallistuminen hankkeen tapahtumiin ja keskittymällä hankkeen materiaalien digitaaliseen jakeluun.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Varsinais-Suomen ja Etelä-Karjalan alueen ICT-alan yritykset (sis. järjestelmätoimittajat, ohjelmistokehittäjät, ICT-alan konsultit sekä järjestelmäintegraattorit) sekä julkisen sektorin hankinta-osaajat sekä hankintaorganisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat julkisen sektorin IT-hallinto (hiilijalanjäljen seuranta), yksityisen sektorin hankintaorganisaatiot sekä tietojärjestelmien käyttäjäorganisaatiot ja loppukäyttäjät (hiilikädenjälki).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 418 376

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 418 376

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 515 430

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 515 430

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Loimaan, Turun, Salon, Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Kustavi, Lemi, Luumäki, Taipalsaari, Masku, Rusko, Pyhäranta, Lieto, Savitaipale, Oripää, Kemiönsaari, Turku, Naantali, Somero, Pöytyä, Sauvo, Koski Tl, Rautjärvi, Mynämäki, Vehmaa, Paimio, Nousiainen, Salo, Aura, Taivassalo, Parainen, Kaarina, Lappeenranta, Imatra, Loimaa, Raisio, Parikkala, Laitila, Uusikaupunki, Marttila, Ruokolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Teknologiateollisuus ry:n tilastojen perusteella naisten osuus tietotekniikka-alalla vuonna 2020 on ollut 27,9 %. Usean vuoden kasvavan trendin jälkeen naisopiskelijoiden osuus ICT-alan yliopisto-opiskelijoissa on kääntynyt taas laskuun. Kokemukset muista korkeakouluista osoittavat, että ympäristöteemaiset ICT-ohjelmat houkuttelevat keskivertoa enemmän naisopiskelijoita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Aiemmat kokemukset antavat viitteitä siitä, että ympäristökysymysten huomiointi toimii yhtenä vetovoimatekijänä, kun ICT-alan sukupuolijakaumaa pyritään korjaamaan. Hankkeen lähestymistapa vaatii monipuolista osaamista, joka näkyy ICT-alan keskivertoa tasaisemmassa sukupuolijakaumassa hankkeen ohjausryhmässä ja hankkeen suunnitteluun osallistuneessa henkilökunnassa. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen viestinnässä, haastateltavien valinnassa sekä hankehenkilöstön rekrytoinneissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on arviointikehikon kehittäminen julkisten ICT-hankintojen tueksi sekä Green ICT -verkoston rakentaminen Varsinais-Suomen ja Etelä-Karjalan alueelle.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen on hankkeen lähtökohta, koska hankkeessa kehittävät mittarit ottavat huomioon ilmasto- ja ympäristönäkökulmat niin uusiutuvan energian, kuin kiertotalouden osalta. Pohjatietoina käytetyt GHG-protokolla ja GPP kehys, sekä Karlskronan manifesti luovat kattavan pohjan kestävän kehityksen mukaisille mittareille.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 8
Tulevaisuudessa hankittavien ICT-järjestelmien kestävyys luonnonvarojen kannalta lieventää ilmastonmuutoksen riskejä erityisesti epäsuoran vaikutuksen kautta. ICT-alan ratkaisujen energiankäytön optimointi ja siirtymä kohti uusiutuvia energianlähteitä pienentää hiilijalanjälkeä. Alan kehittyminen, etenkin hiilikädenjäljen kasvattamisessa, tuottaa muillekin aloille hiilineutraaliustavoitteita tukevia järjestelmiä. Suomessa julkiset hankkijat ovat suuri toimija, jonka toimilla on myös kerrannaisvaikutuksia yksityisiin hankintoihin ja alihankintaketjujen kautta myös pk-yrityksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta hankkeen välittömät vaikutukset ovat neutraaleja, vaikka vastuunsa tuntevat hanketoimijat ottavatkin nämä asiat omassa toiminnassaan huomioon. Pidemmällä tähtäimellä vaikutusten oletetaan olevan lievästi positiivisia. Ilmastonmuutoksen hidastamisella on positiivinen nettovaikutus biodiversiteettiin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Hanke ei toimi aktiivisesti pinta- ja pohjavesien, maaperän sekä ilman laadun edistämiseksi ja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Luonnollisesti hanketoimijat huomioivat seikat omassa toiminnassaan, ja pidemmällä tähtäyksellä vaikutukset ovat lievästi positiivisia. Myrkyllisten aineiden käytön vähentäminen laitteissa vähentää vesien ja maaperän saastumista. ICT-alan siirtymä kierrätykseen ja uusiutuviin energianlähteisiin vähentää epäsuorasti niin kaivosten kuin fossilisten energianlähteiden tuottamisen ympäristövaiktuksia ja pienentää alojen päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet eivät ole hankkeen toimien kohteena.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 6
Hanke vaikuttaa positiivisesti kestävään kehitykseen ottamalla huomioon esim. tilaisuuksien ja kilpailutusten suunnittelussa ja toteutuksessa käytettävät materiaalit ja ratkaisujen pitkäikäisyyden ja kierrätysmahdollisuudet. Lisäksi hanketoimijat toteuttavat sisäisiä ohjeita ja käytäntöjä jätteisiin ja kierrätykseen liittyen. ICT-hankintojen kautta pyritään pidemmällä aikavälillä lisäämään ICT-laitteiden korjattavuutta sekä materiaalien kierrätettävyyttä ser-jätteen määrän pienentämiseksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 4
Hankkeen suora vaikutus uusiutuvien energialähteiden käyttöön on suhteellisen vähäinen hanketoteuttajien omissa toiminnoissa tehtyjä linjauksia lukuun ottamatta. Pidemmällä aikavälillä ICT-järjestelmähankintojen lisääntyvä vihreys tarkoittaa omalta osaltaan myös uusiutuviin energialähteisiin painottumista ja ottamista huomioon hankinnoissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Hanke tuo yhteen yritykset, viranomaiset sekä kaupungit. Tällä yhteistyöllä kehitetään paikallista elinkeinorakennetta moniulotteisesti ja useasta näkökulmasta. Hanke aktivoi eritoten ICT-alan yrityksiä laaja-alaisesti ja näin yritykset hakeutuvat entistä viisaammin ja tehokkaammin paikallisten palvelujen piiriin ja niiden osapuoliksi.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeen toimet suuntautuvat osittain aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Hankkeen tulokset edistävät aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvää osaamista ja halukkuutta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Hanke kannustaa ja aktivoi osallistujia löytämään uusia, innovatiivisia ratkaisuja järjestelmien kehittämiseksi ja hankkimiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan, mutta tarjottavien palvelujen ja ICT-ratkaisujen voidaan olettaa pitkällä aikavälillä vaikuttavan myös liikkumisen ja logistiikan vihreyteen positiivisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 6
Hanke edistää hyvinvointia talouden rakenteiden kehittymisen kautta. Osallistuvat yritykset saavat lisää kontakteja, tietoa, osaamista ja liiketoimintaa. Osatoteuttajien ja yritysten lisääntyvä osaaminen siirtyy pidemmällä tähtäyksellä alueen yritysten eduksi ja lisääntyviksi verotuloiksi. Verkottamisen ja tapaamisten kautta yhteiskehittäminen lisääntyy ja monipuolistaa kaikkien toimintamahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Kaikilla hankkeeseen osallistujilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja hyötyä hankkeen toimista iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta ja muista taustatekijöistä riippumatta. Tasa-arvo otetaan hankkeen toteutuksessa huomioon koko toiminta-ajan. Asia otetaan hankkeessa huomioon mm. sisällöissä, hankkeen viestinnässä ja markkinoinnin suuntaamisessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 6
Hanke on aidosti avoin kaikille ikään, rotuun, sukupuoleen, uskontoon tai asuinpaikkaan katsomatta. ICT-järjestelmien kilpailuttamiseen liittyy monia esim. kulttuuriin ja kielivalintoihin liittyviä asioita ja hanke toimii aktiivisesti yhdenvertaisen ja kaikki näkökulmat huomioivat lähestymistavan varmistamiseksi.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kulttuuriympäristöön. Lievät positiiviset epäsuorat vaikutukset syntyvät mahdollisesti kehitettävien ja kilpailutettavien järjestelmien kautta.
Ympäristöosaaminen 7 9
Ympäristöosaamisen parantaminen kaikilla ICT-järjestelmien hankintaan osallistuvilla tahoilla ja tasoilla on hankkeen keskeinen tavoite. Hankintapuolella ympäristön kannalta parempien järjestelmävaatimusten kehittäminen ja tuottajapuolella ympäristöystävällisempien järjestemien ja laitteiden kehittäminen parantaa jo sinänsä ympäristöosaamisen tasoa, aiheeseen liittyvän koulutuksen kehittämisestä puhumattakaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digitalisaatio on yksi yhteiskunnan megatrendeistä. Potentiaalinen vaikutus ympäristöön on suuri, sillä tieto- ja viestintäteknologialla voidaan eräiden arvioiden mukaan vaikuttaa positiivisesti jopa 90 %:iin ihmiskunnan kasvihuonepäästöistä. Samalla kuitenkin ICT-järjestelmät aiheuttavat merkittävän hiilijalanjäljen järjestelmien käytön aikaisen sähkönkulutuksen ja ICT-laitteiden valmistuksen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen kautta. Julkisissa ICT-hankinnoissa ympäristövaikutusten huomiointi on kuitenkin haastavaa, sillä ICT-alan yksittäisten hankintojen ilmasto- ja ympäristönäkökulmat huomioon ottavia, helppokäyttöisiä mittareita ja työkaluja ei vielä juuri ole. Tämä hankaloittaa suoraan yritysten vihreää innovaatiotoimintaa, kun kestävää kehitystä tukevia ICT-alan innovaatioita ei voida hankinnoissa huomioida.

MitViDi-hankkeessa rakennettiin julkisten ICT-hankintojen tueksi helppokäyttöinen arviointikehikko ja kriteeristö, joiden avulla julkiset hankintaorganisaatiot pystyvät ottamaan ympäristökysymykset huomioon osana tietojärjestelmähankintoja. Kolmitasoinen arviointikehikko koostuu 20 kriteeristä, joiden käyttö on mahdollista sekä aiemmin aiheeseen perehtymättömille mutta myös pidemmälle kestävyyskysymysten kanssa ehtineille. Käytännössä kriteeristöä pystyy hyödyntämään MitViDi-työkalun avulla, joka opastaa käyttäjää kuhunkin hankintaan sopivien kriteerien valinnassa. Lisäksi kehikon käyttöönottoa tukee Ekologisten kestävien julkisten ohjelmistohankintojen opas, joka avaa monipuolisesti Green ICT -käsitteen taustoja ja ohjeistaa ympäristökriteerien huomioimisessa osana ICT-hankintoja. MitViDi-tulosmateriaalit esittelevät myös menetelmän tietojärjestelmien virrankulutuksen mittaamiseen ja ympäristövaikutusten todentamiseen tietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä.

Arviointikehikon kehittämiseksi MitViDi-hankkeessa käytiin läpi yli 150 akateemista lähdettä sekä haastateltiin kuuden hankintaorganisaation ja kahdeksan ICT-toimittajan edustajia. Arviointikehikon eri versioista haettiin palautetta hankkeen työpajoissa ja jatkokeskusteluissa sidosryhmien kanssa varmistaen näin kriteerien toimivuus osana hankintoja sekä tekninen toteutuskelpoisuus. Yhteensä työpajoja ja webinaareja hankkeessa järjestettiin yhdeksän kappaletta. Hankkeen aikana julkaistiin myös aktiivisesti blogikirjoituksia ja hanke oli näkyvillä mediassa sekä hankkeen ulkopuolisissa tapahtumissa.

Hankkeen aikana syntyneet alueelliset Green ICT -verkostot jatkavat työtään osana kansallista Tieken koordinoimaa Green ICT -verkostoa. Osa hankkeen tuottamista kriteereistä julkaistiin Motivan kansallisessa vastuullisuuskriteerien tietopankissa. Hankkeen oppien pohjalta valmistellaan jatkohankkeita keskittyen sekä MitViDi-kriteerien jalkauttamisen varmistamiseen että reilujen digitaalisten palvelujen tutkimukseen.

Hankkeen tulokset, blogikirjoitukset ja webinaarien tallenteet löytyvät osoitteesta: https://mitvidi.tt.utu.fi/