Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78614

Hankkeen nimi: TUULI - Teknologian avulla uutta liiketoimintaa kotihoitoon

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: Mukkulankatu 19

Puhelinnumero: 0382818

Postinumero: 15210

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petra Vainio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petra.vainio(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447080146

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Covid-19 pandemian johdosta moni sote-alan toiminta ja palvelu muutti muotoaan ja etäpalveluiden tarve kasvoi, kun koronarajoitukset vähensivät lähikontakteja. Koronakriisin jälkeisessä elpymisvaiheessa nykyteknologia tuleekin yhä enemmän osaksi ennen kaikkea ikäihmisten kotihoitoa ja kotiin vietäviä palveluita. Yritysten kiinnostus digitalisaatioon ja teknologian hyödyntämiseen varsinkin ikääntyneen väestön hoidossa on lisääntynyt, jotta ne pystyvät toipumaan Covid-19 pandemian aiheuttamista muutoksista ja varautumaan vastaavan kaltaisiin toimintaympäristön muutoksiin tulevaisuudessa.

Hankkeessa tutustutaan ja kokeillaan yritysten kanssa etähoitoa mahdollistaviin teknologioihin (mm. lääkerobotit, etäyhteydet, sensori-turvateknologia, hoitorobotit, etämittaus) sekä puettavaan teknologiaan (exosceletonit). Yrityksille mahdollistetaan teknologioiden testaaminen omassa liiketoiminnassa tai testbed-ympäristössä. Toiminnan tavoitteena on tunnistaa teknologian mahdollisuudet ja käytön vaatimukset palvelutuotannossa sekä käytönn vaikuttavuus liiketoiminnassa. Hankkeessa kartoitetaan palautekyselyjen avulla yrityksen johdon ja henkilöstön kokemuksia teknologian käyttöönotosta. Lisäksi hankkeessa yritykset osallistuvat uusia, sote-alalle soveltuvia teknologisia ratkaisuja tukevaan tki-yhteistyöhön yhdessä korkeakoulujen ja teknologia-alan yritysten kanssa. Yhteiskehittämisen työpajoissa tuetaan yrityksiä uudistamaan ja kehittämään liiketoimintaansa.

Hankkeen tuloksena sote-alan pk-yritysten tieto teknologian mahdollisuuksista liiketoiminnassa ja osaaminen teknologian käytettävyydestä ja käyttöönotosta lisääntyy. Tieto eri teknologioiden mahdollisuuksista lisää yritysten toimintaedellytyksiä, elpymistä koronakriisin jälkeen sekä kykyä vastata tuleviin toimintaympäristön muutoksiin
(resilienssi). Hankkeen aikana kehitystä seurataan keräämällä hankkeeseen osallistuineilta palautetta ja arviointeja, joista
laaditaan teknologian käyttöönottoprosessin selvitys. Tämä hankkeen tulos toimii myös hankkeen jälkeen konkreettisena koosteena yrityksille teknologian vaikuttavuuden arviointiin, teknologian käyttöönoton ja käyttöosaamisen tukemiseen sekä teknologian käyttöönottoon liittyvän arviointikäytäntöjen (mm. eettisyys) kehittämiseksi. Lisäksi se on tärkeä työkalu sote-alan yritysten ja LAB WellTech hyvinvointiteknologian oppimis-ja testbed-ympäristön kanssa tehtävän tki-toiminnan kehittämisessä ja yhteisen testbed-toiminnan vahvistamisessa. Hankkeessa syntyy sote-alan pk-yrityksille uusia tuotteiden ja palveluiden kehittämisprosesseja, jotka mahdollistavat liiketoiminnan ja työllisyyden kasvua. Kehittämisprosessin selvitystä voidaan hyödyntää hankkeen jälkeen myös valtakunnallisesti.

Hankkeessa huomioidaan eri sukupuolten tarpeet ja tavoitteet teknologian hyödyntämisessä ja käyttöönotossa, myös loppukäyttäjien parissa. Lisäksi hankkeessa kannustetaan tuotekehitystyössä moniammatillisuuteen ja erilaisiin käyttäjätarpeisiin vastaamiseen. Lisäksi hankkeessa edistetään naisvaltaisen sote-alan ja miesvaltaisen teknologia-alan verkottumista sekä yhteiskehittämistä.

Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan kestävän kehityksen eri osa-alueet, joista keskeisin on ekologinen kestävyys. Hankkeen läpileikkaavana teemana on tukea vihreään talouteen siirtymisen tavoitteita ympäristökuormituksen vähentämiseksi edistämällä teknologian käyttöä. Tietoisuuden ja käyttökokemuksen lisääminen teknologian hyödyntämisestä tukee vihreän talouden tavoitteita ihmisten hyvinvoinnin turvaamisesta ja ympäristökuormituksen vähentämisestä. Taloudellinen kestävyys näkyy hankkeessa maakunnallisen elinkeinorakenteen resilienssin vahvistamisena mm. lisäämällä yritysten osaamista sekä tietoa palveluiden ja palveluprosessien kehittämisestä teknologian avulla.
Hankkeen toimenpiteet edistävät Etelä-Karjalan maakuntastrategian tavoitetta, että vuonna 2030 eKarjala hyödyntää osaavasti teknologiaa sekä selviytymissuunnitelman tavoitteita yritysten elpymisestä koronatilanteen jälkeen sekä TKI -osaamisen ja toiminnan vahvistamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
- Etelä-Karjalan maakunnan alueella sote-palveluita - erityisesti kotihoitoa ja -palveluja - tuottavat pk-yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Teknologia-alan yritykset
- Kotihoitoa ja kotipalveluita käyttävät asiakkaat ja omaiset
- Ne sote-alan palveluntuottajat, jotka eivät suoraan osallistu hankkeeseen, mutta hyötyvät hankkeen tuloksena syntyvistä tuotteista, palveluista ja näiden yhdistelmistä

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 131 620

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 124 937

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 187 914

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 178 373

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Savitaipale, Lemi, Rautjärvi, Luumäki, Taipalsaari, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On tiedossa, että hankkeessa tulee olemaan mukana myös pieniä sote-alan toimijoita, jotka ovat suurimmalta osalta naisyrittäjä-vetoisia. Uudistuvalla sote-alalla hyvinvointiteknologia, digitalisaatio ja robotiikka koskettavat kuitenkin molempia sukupuolia, joten hankkeen toiminta ja sen tulokset ovat yhtä soveltuvia kaikille yrittäjille, sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tuetaan kaikkia sote-alan toimijoita tutustumaan digitalisaation ja teknologian antamiin mahdollisuuksiin liiketoiminnan ja palveluiden kehittämisessä. Näin hanke tukee tasa-arvon toteutumista nopeasti kehittyvällä sote-alalla. Hanke edistää mikro-yritysten, jotka yleisesti ovat hyvin naisvaltaisia, mahdollisuuksia päästä hyötymään täysipainoisemmin teknologian suomista mahdollisuuksista hyvinvoinnin lisäämiseksi.Lisäksi kannustetaan yritysten asiakkaita eli loppukäyttäjiä sukupuolesta riippumatta tutustumaan hyvinvointiteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, mutta hankkeen toiminnan katsotaan tukeva sukupuolten välistä tasaarvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Hankkeessa vahvistetaan teknologian ja digitalisaation käyttöä sekä luodaan yhteiskehittämistä hyödyntäen visioita myös vihreän tulevaisuuden tavoitteista. Tutkimusten perusteella teknologian, digitalisaation ja robotiikan käyttöönotolla ja hyödyntämisellä voidaan tukea uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen (mm. energian kulutus) Hanke voi vaikuttaa välillisesti, kun teknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntämällä saadaan tuotettua tuotteita ja palveluita energiaa säästämällä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
Hankkeessa selvitetään ja tuotetaan tietoa teknologian ja digitalisaation käyttömahdollisuuksista hyvinvointialalla sekä visioidaan uusia käyttömahdollisuuksia hyödyntämällä testausta ja kokemustietoa. Hanke voi siis tiedon lisäämisen avulla vaikuttaa välillisesti ilmaston muutokseen vaikuttaviin tekijöihin, mikäli pystytään vähentämään energiaa ja luonnonvaroja käyttäviä toimintoja, kuten autolla liikkumista (etähoidon mahdollisuudet).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen vaikutukset eivät ulotu kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Ilman laatuun ja erityisesti kasvihuonekaasujen vähenemiseen pyritään vaikuttamaan tiedon avulla, kuinka teknologian hyödyntämisellä on vaikutusta myös ympäristötekijöihin. Energian säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen on todettu kustannustehokkaimmaksi tavaksi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella on neutraali vaikutus Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Hankkeessa lisääntynyt tieto teknologian ja digitalisaation hyödyntämisestä hyvinvointialan tuotteissa ja palveluissa mahdollistaa jätteiden määrään vähentämisen, materiaalien hyötykäytön (ts. Käytön vähentämisen) sekä energia- ja materiaalitehokkuuden.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Vähähiilisyyteen kannustaminen toteutuu hankkeessa tuottamalla yrityksille tietoa teknologia-avusteisista etähoiva ja -hoitomahdollisuuksista. Kotihoitoa tuottavien yritysten palveluprosesseihin kuuluu paljon autolla liikkumista, jota voitaisiin vähentää teknologiaa hyödyntämällä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 9
Hankkeen tuloksena syntyy paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin uutta, käytännönläheistä tietoa ja osaamista, hyvinvointialan liiketoiminnan ja palveluprosessien kehittämismahdollisuuksia sekä teknologiaan ja digitalisaatioon liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 9
Hankkeessa kehitetään ja luodaan uutta osaamispääomaa, jonka avulla hyvinvointialan toimijoiden palveluja, tuotteita ja prosesseja voidaan kehittää hyödyntäen teknologiaa ja digitalisaatiota.
Liikkuminen ja logistiikka 5 8
Hankkeen toiminnan avulla on suuri mahdollisuus vaikuttaa koti- ja kotihoitopalveluita tuottavien yritysten palvelurakenteeseen niin, että autolla liikkuminen vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 9
Hankkeen edistämiä asioita ovat ennen kaikkea ihmisten terveys ja hyvinvointi. Ikääntyvässä yhteiskunnassa hoivan tarve kasvaa ja hoitajien määrä vähenee. Hankkeessa yritysten sekä korkeakoulujen yhteistyössä tehtävä kehittämistyö mahdollistaa uusien asiakaslähtöisten, hyvinvointiteknologiaa ja/tai digitalisaatiota hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen. Näiden avulla voidaan mm. tukea ihmisten omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ikäihmisten itsenäistä kotona asumista.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Hankkeessa tuetaan sukupuolten tasa-arvoa esim. kehittämiseen osallistumisessa. Hanke tukee yritysten tasa-arvoista pääsemistä kehittämistyöhön ja edistää tasa-arvoa tuomalla miehisenä pidetyn teknologiaan liittyvän toiminnan myös naisvaltaiselle alalle (hyvinvointiala)
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 5
Yhteiskunnan teknologisoituminen vaatii koko yhteiskunnalta entistä parempia teknologiataitoja. Kotihoitoa tarjoavilta yrityksiltä odotetaan osaamista ja käsitystä siitä, mitä teknologisia apuvälineitä ja robotiikkaa voidaan arjessa käyttää. Palveluiden käyttöosaaminen, saavutettavuus ja eettisyys tulee huomioida erilaisissa asiakasryhmissä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat ikäihmiset ja heidän omaisensa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus kulttuuriympäristöön
Ympäristöosaaminen 3 5
Ympäristöosaaminen on merkittävä tekijä myös hoitoalalla, kun suunnitellaan mm. raaka-aineiden ja työvälineiden käyttöä ja energian säästöä sekä työpaikalla että asiakkaiden kanssa. Ympäristövastuullinen tapa toimia voi lisätä yrityksen toiminnan parempaa laatua ja myös hyvää mainetta. Hankkeessa teknologiaosaamisen lisääminen vahvistaa yritysten kykyä seurata hoitoalan kehittymistä sekä toimia vastuullisesti myös teknologia-avusteisien palveluiden kehittämisessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Teknologian avulla uutta liiketoimintaa kotihoitoon- hankkeen tavoite oli vahvistaa pk-yritystoimintaa erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta Etelä-Karjalassa. Covid-19 pandemian takia moni sosiaali- ja terveysalan toiminta ja palvelu muutti muotoaan ja etäpalveluiden tarve kasvoi, kun koronarajoitukset vähensivät lähikontakteja. Elpymisvaiheessa nykyteknologia tuli enemmän osaksi ikäihmisten kotihoitoa ja kotiin vietäviä palveluita.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli, että Etelä-Karjalan sote-alan pk-yritysten mahdollisuudet palvelutarjonnan uudistamiseen lisääntyy ja se mahdollistaa uusien liiketoiminnan kasvusuuntien sekä työpaikkojen syntymisen. Hanke toteutti ja oli osana toteuttamassa erilaisia työpajoja ja webinaareja, joiden tavoitteena oli lisätä sote-alan pk-yritysten tiedon ja osaamista teknologian käytöstä palveluissa, teknologian vaikuttavuuden ja eettisyyden arvioinnista sekä käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämisestä. Hanke onnistui tavoittamaan kaiken kaikkiaan 31 yritystä.
Hanke mahdollisti sote-alan pk-yrityksille teknologiaratkaijen testaamisjaksoja. Hankkeen toiminnan aikana teknologiatestauksia pystyttiin toteuttamaan kaiken kaikkiaan kahdeksan kappaletta. Viittä eri teknologiaratkaisua testattiin kaiken kaikkiaan viidessä eri yrityksessä. Testausjaksot toteutettiin sote pk-yritysten toiveiden ja tarpeiden mukaisilla teknologiaratkaisuilla heidän omassa liiketoiminnassaan aidoilla asiakkailla.
Lisäksi pk-yritysten ja korkeakoulujen kanssa tehtävää TKI-yhteistyötä digitalisaation ja teknologian hyödyntämiseksi uusien palveluiden ja palveluprosessien innovoinnissa vahvistetiin ja vakiinnutettiin hyvinvointiteknologian testbed-toiminnan yhteiskehittämisen saralla.
Hanke selvitti myös alustavasti sote-alan pk-yritysten ja korkeakoulujen välisen sähköisen yhteistyöalustan tarvetta ja toiminnan muotoa sekä sen hyötyjä yhteiskehittämisessä, verkostoitumisessa, yhteishankinnoissa sekä teknologian testbed-toiminnan vahvistamisessa. Kumminkaan pk- yritykset eivät tunnista sähköisen yhteistyöalustan tarvetta tai koe realistisena kanavana esimerkiksi yhteishankintojen osalta vaan suosivat vielä toistaiseksi perinteisempää mallia.

Hanke julkaisi yhteistyössä KOHOTE-hankkeen kanssa "Lisäaikaa kohtaamiselle: Teknologian käyttöönoton opas sote-yrityksille"- oppaan. Opas on koottu pääasiallisesti hankkeiden yhteistyöyrityksissä toteutettujen teknologiakokeilujen ja niistä saatujen kokemusten pohjalta. Myös palautekyselyjä ja työpajojen tuloksia on hyödynnetty. Lisäksi käyttöönoton edellytyksiä, vaatimuksia ja ohjeistuksia on selvitetty yhteistyössä Valviran ja aluehallintoviraston kanssa. Oppaassa on esimerkkejä erilaisista teknologiaratkaisuista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Lisäksi oppaaseen on koottu teknologiasanastoa sekä linkkejä lisätietoihin. Oppaan avulla sote pk- yrityksellä on matalampi kynnys lähteä kohti teknologisempia kotiin annettavia palveluita.