Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78622

Hankkeen nimi: Kasvuyrittäjäyhteisön rakentaminen Etelä-Karjalaan

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL 20

Puhelinnumero: 0294462111

Postinumero: 53851

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Myers Alexander Aaron

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Nuorempi tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: alexander.aaron.myers(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358401860320

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tavoitteena on rakentaa Etelä-Karjalaan kasvuyrittäjyyden yhteisö, jonka avulla kasvuyrittäjyys ja sitä kautta taloudellinen menestys ja kilpailukyky paranevat merkittävästi. Yhteisö rakennetaan koordinoimalla olemassa olevien toimijoiden ja sidosryhmien toimintoja yhdessä palveluntarjoajien kanssa ja rakentamalla kasvuyrittäjille uusia mahdollisuuksia verkottua ja tehdä yhteistyötä. Sidosryhmien toiminnan koordinoinnilla tarkoitetaan tilaisuuksien järjestämiseen liittyvää yhteistyötä ja koordinaatiota, yhteydenpidon kynnyksen madaltamista, yhteisön sitouttamiseen liittyviä toimenpiteitä, korkeatasoisia työpajoja yhteistyön lisäämiseksi ja pitkän tähtäimen strategiatyötä kasvuyrittäjyyden ja yrittäjäasenteen kehittämiseksi. Projektin tavoitteena on tukea alueellista yrittäjyyttä ja yrittäjäasennetta kaikille avoimen online-kurssin kautta, jossa keskitytään yrittäjäasenteen ja sisäisen yrittäjyyden kasvattamiseen. Tämä siirtää paikallista ilmapiiriä yrittäjämyönteisempään suuntaan. Projektin johtoajatuksena on rakentaa systeeminen, kaikkien osapuolten vahvuudet hyödyntävä toimintamalli tasa-arvoisen kasvuyrittäjyyden ja yrittäjäasenteen kasvattamiseksi Etelä-Karjalassa.

Yksi hankkeen päätavoite on synnyttää mahdollisuuksia tällä hetkellä hajallaan ja omissa siiloissaan toimivien kasvuorientoituneiden yrittäjien kohtaamisiin. Näitä mahdollisuuksia voidaan toteutaa paitsi projektin toteuttajaorganisaatio LUT:n toimesta, myös muiden toimesta joko projektin kanssa yhteistyössä tai itsenäisesti. Keskeistä toiminnan ja tilaisuuksien järjestämisessä on systemaattisuus ja koordinointi suunnittelussa, toteutuksessa ja viestinnässä. Kansainvälisten toimijoiden ottaminen vahvasti mukaan kasvuyritystoiminnan kehittämiseen lisää alueen sosiaalista ja kulttuurista tasa-arvoisuutta. Toinen keskeinen tavoite on yhdistää samanmielisiä uusia ja kokeneita yrittäjiä mentoroinnin ja tiedon jakamisen mahdollistamiseksi. Tämä parantaa yrittäjien ja yrittäjäekosysteemiin liittyvien toimijoiden hyvinvointia laajasti.

Tämän projektin lopputuloksena uusien kasvuhakuisten yritysten määrä Etelä-Karjalassa lähtee kasvuun, ja nykyisten yritysten halu ja kyky kasvattaa yritystoimintaa paranee merkittävästi. Alueella on erinomaiset yrittäjyyttä tukevat resurssit ja projektin tavoitteena on saada ne vielä nykyistäkin tehokkaampaan käyttöön palveluita tarvitsevien kasvuyritysten hyödyksi. Kasvuyrittäjät ovat hyvin usein yksin haasteidensa kanssa ja tämän projektin tuloksena saadaan rakennettua heitä tukeva vertaisyhteisö ja mentorointiverkosto, joiden tukemana kasvuyrittäjyys lähtee maakunnassa kasvuun.

Projektin välilliset vaikutukset syntyvät yhteistön mahdollistamasta yrittäjyysaktiviteettien kasvusta. Etelä-Karjala ja LUT ovat innovaatiotoiminnan keskuksia erityisesti kiertotalouden edistämisen, kasvihuonepäästöjen alentamisen, vihreän sähköoistymisen ja puhtaan veden sekä ilman alueilla, yrittäjyysekosysteemin vahvistuminen tulee parantamaan maakunnan luonnon kestävyyttä. Projektin puitteissa tullaan myös panostamaan ja tukemaan naisten osallistumista kasvuyrittäjyyteen liittyvissä toimenpiteissä ja tapahtumissa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhminä ovat kaikki paikallisen yrittäjäekosysteemin potentiaaliset kasvuyrittäjät. Näihin kuuluvat kasvua hakevat eteläkarjalaiset yrittäjät, LUT- ja LAB-lähtöiset yritykset, opiskelijayrittäjät sekä kaikki muut, joilla on kansainvälistä kasvupotentiaalia omaava yritysidea. Potentiaalisten kasvuyrittäjien lisäksi projektin kohderyhmänä ovat heille palveluita tarjoavat yritykset ja organisaatiot, kuten yrittäjäorganisaatiot, juristit, kirjanpitäjät, konsultit jne.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat sellaiset tahot, joihin kasvuyrittäjyydellä on vaikutuksia. Tällaisia ovat kasvuyritysten työntekijät, partnerit ja asiakkaat. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös kaikki eteläkarjalaiset parantuvan kasvuyritysasenteen ja kuntien kasvavien yritysverotuottojen kautta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 167 891

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 154 362

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 239 844

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 223 022

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Rautjärvi, Luumäki, Savitaipale, Lemi, Taipalsaari, Parikkala, Lappeenranta, Ruokolahti, Imatra

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 15, joihin työllistyvät naiset 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12.00, joihin työllistyvät naiset 4.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2.00, joista naisten perustamia 1.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Yrittäjyys on Suomessa miesvaltainen ala. Noin 2/3 suomalaisista yrittäjistä on miehiä. Hankkeen sukupuolten tasa-arvosuunnitelmassa otetaan huomioon tämä epätasapaino toimintaympäristössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutuksessa huomioidaan tasa-arvoinen ja tasapuolinen sukupuolten välinen kohtelu. Osallistujien sukupuolesta kerätään tietoja, jotta voidaan tunnistaa ja korjata mahdolliset poikkeamat, jotka ylittävät taustalla toimivan ympäristön tasot.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on kasvuyrittäjyyden edistäminen eikä sukupuoleen oteta sen osalta kantaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Kiertotalous on sekä Etelä-Karjalan alueellisena fokuksena että yhtenä LUT:n strategian keskeisenä teemana. Tämä projekti tukee kiertotalousalueen yrittäjyyttä aikaansaaden välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Ilmastonmuutoksen aiheuutamat riskit pienenevät välillisesti kasvihuonepäästöjen alentamiseen liittyvien yritysten lisääntymisen kautta,
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Projekti kehittää välillisesti luonnon monimuotoisuutta osana muita luonnon kestävyyteen tähtääviä toimenpiteitä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Veden ja ilman puhdistamiseen liittyvät teknologiat ovat yksi LUT:n vahvuusalueista ja projektin odotetaan saavan aikaan välillisiä vaikutuksia näillä osa-alueilla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Projekti vaikuttaa välillisesti Natura 2000 -ohjelman kohteisiin luonnon kestävyyteen tähtäävien toimenpiteiden kautta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Materiaalien kierrätykseen ja jätteisiin liittyvät vaikutukset ovat välillisiä ja tulevat kiertotalouden kehittämiseen liittyvien yrittäjyystoimenpiteiden tuloksena.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Projekti kehittää välillisesti uusiutuvia energialähteitä osana LUT:n painopistealueilla tapahtuvia kasvuyrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Kasvuyrittäjyyden edistäminen parantaa elinkeinorakennetta suoraan ja sillä on merkittävä vaikutus myös muihin alueen yrityksiin ja einkeinoelämään.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Kasvuyrittäjyydessä korostuu aineettomien tuotteiden ja palveluiden osuus ja niihin liittyvän yrittäjyyden voidaan odottaa kasvavan merkittävästi hankkeen tuloksena.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Projekti vaikuttaa välillisesti kestävään liikkumiseen ja logistiikkaan alueellisen kasvuyrittäjyysekosysteemin parantuneen elinkelpoisuuden kautta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 5
kasvuyrittäjien yhteistö edistää yrittäjien hyvinvointia merkittävällä tavalla sekä suoraan että välillisesti tarjoamalla apua sekä kansaayrittäjiltä että tukiverostoilta. Tämä verkosto tulee jatkamaan elämää projektin jälkeenkin, joten vaikutukset ovat pitkäjänteisiä.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
toimijoiden välinen koordinointi mahdollistaa tasa-arvon edistämisen tuomalla olemassa olevat palvelut merkittävästi laajemman kohdejoukon saataville, tasa-arvon periaatteita kunnioittaen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
Tämä projeki lisää kansainvälisen yhteisön yhteenkuuluvuutta ja intergrointia yhteiskuntaan kasvuyrittäjyyden kautta.
Kulttuuriympäristö 5 7
Yksi projektin keskeisiä periaatteita on lisätä yrittäjyysajattelua Etelä-Karjalassa ja tehdä alueesta yrittäjäystävällisempi kaikilla tasoilla. Tätä tavoitellaan suoraan projektin toimenpiteillä sekä epäsuorasti rakentamalla itsenäisesti kehittyvä yrittäjäyhteisö maakuntaan.
Ympäristöosaaminen 1 3
Projekti saa aikaan epäsuoria vaikutuksia ympäristöosaamisen alueella tukeamalla LUT:n painopisteiden mukaisesti ympäristön kannalta kestävää kasvuyritystoimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankehakemus tunnisti, että vaikka yrittäjyys oli merkittävä osa Etelä-Karjalan talouskasvusuunnitelmaa, Etelä-Karjalassa oli edelleen vähän yrittäjätoimintaa. Tämä johtui kahdesta keskeisestä puutteesta: 1) Yrittäjähenkisen ajattelutavan puutteesta Etelä-Karjalassa ja 2) yksittäisen yhteisön puutteesta, joka tukee niitä, jotka osallistuvat yrittäjyyteen. “Kasvuyrittäjäyhteisön rakentaminen Etelä-Karjalaan” -hanke perustettiin korjaamaan näitä kahta puutetta.
Pääkysymys, johon pyrimme vastaamaan, oli miksi puutteet esiintyvät edelleen huolimatta lukuisista ohjelmista, aloitteista ja investoinneista yrittäjyyden tukemiseksi. Tunnistimme useita pienempiä yhteisöjä, joilla oli samankaltaiset tavoitteet, mutta jotka olivat erillään toisistaan. Yksi hankkeen toiminnoista oli koordinoida ekosysteemin sidosryhmiä suuremman yhteisön rakentamiseksi. Halusimme lisäksi järjestää tai rahoittaa lisää yrittäjyystapahtumia; luoda yrittäjämäisen ajattelutavan kurssin edistämään yrittäjyyttä Etelä-Karjalassa; luoda tietokeskuksen yrittäjäekosysteemille; ja lopuksi järjestää työpajan ekosysteemin sidosryhmien kanssa suunnitellaksemme ekosysteemin tulevaisuutta hankkeen päättymisen jälkeen.

1. Sidosryhmien koordinointi
Aloitimme pitämällä säännöllisiä kokouksia Business Millin ja LUTES:in kanssa, tavoitteena lisätä muita sidosryhmiä mukaan myöhempiin kokouksiin. Lopulta huomasimme, että oli järkevämpää koordinoida kokouksia tarpeen mukaan järjestettäessä tapahtumia, sen sijaan että olisi ollut tietyin aikavälein toistuva kokous. Hankkeessa opittiin, että LUTES oli merkittävästi parempi markkinoimaan tapahtumia opiskelijoille, varsinkin jos ne olivat LUTES:in järjestämiä. Täten otettiin käyttöön yhteistyömalli, jossa LUTES lähettäisi tapahtuma- ja rahoitusehdotuksia hankkeelle. Tämä osoittautui huomattavasti tehokkaammaksi toimintatavaksi ja mahdollisti LUTES:lle entistä kunnianhimoisempien tapahtumakonseptien toteuttamisen. Etelä-Karjalan startup päivä -tapahtuma hankkeen päätteeksi, oli vahvin esimerkki siitä, kuinka hanke sai koottua sidosryhmiä sen eri alayhteisöistä yhteen suurempaan tapahtumaan.

2. Uusien tapahtumien järjestäminen ja rahoittaminen
Hanke kokeili useita erilaisia tapahtumakonsepteja tavoitteena tunnistaa toimivimmat käytännöt. Eniten osallistujia ja kontakteja sidosryhmiin saavutettiin, kun projekti teki yhteistyötä olemassa olevien tapahtumien kanssa (kuten LUTESin Forward, Idearace ja vierailijayrittäjien luennot) rahoittaakseen vapaamuotoista yhteistyötä (esimerkiksi tarjoamalla kahvia ja kakkuja puhujan jälkeen, saunatapahtumia tai Afterwork-tapahtumien sponsoroimista). Tämänkaltaisten tapahtumien tärkeys kulminoitui myös Etelä-Karjalan startup päivä -tapahtumassa.

3. Yrittäjämäisen ajattelutavan kurssi
Kokeilimme ja käynnistimme yrittäjämäisen ajattelutavan kurssin. Hankkeen aikana saimme palautetta siitä, että a) internetissä on jo paljon resursseja yrittäjähenkisen ajattelutavan edistämiseksi; b) erilaiset loppukäyttäjät saattavat odottaa tai tarvita erilaista sisältöä; ja c) kohdeyleisö saattaa olla liian kiireinen viettääkseen paljon aikaa kurssilla.
Otimme tämän palautteen huomioon ja käynnistimme kurssin osoitteessa: https://www.skentrepreneurs.fi/south-karelian-entrepreneurial-mindset-training-course/
Toinen haaste oli kurssin markkinointi, jotta saataisiin kävijöitä kurssille. Koska kurssi käynnistyi pian projektin päättymisen jälkeen, emme voineet vahvistaa markkinointistrategiaamme.

4. Ekosysteemin tietovarasto
Tämä projektin osa-alue tuotti samankaltaisia tuloksia kuin yrittäjämäisen ajattelutavan kurssi. Julkaisimme tiedot osoitteessa https://www.skentrepreneurs.fi ja käytimme MailChimp:ia sähköpostilistan hallintaan, mutta meillä ei ollut riittävästi aikaa projektin loppuun saattamiseksi markkinoinnin tai sitoutumisen optimointiin näiden asioiden kanssa.

5. Ekosysteemin työpajat
Työpaja järjestettiin kolmessa osassa 1,5 päivän aikana elokuussa 2023. Ryhmässä oli edustajia LUT:sta, LUTES:sta, Business Mill:stä, Lappeenrannan kaupungilta ja paikallisesta liike-elämästä. Saatuamme yleiskatsauksen erilaisista yrittäjäekosysteemeistä työpajan fasilitaattorilta, tulimme johtopäätökseen, että paikallisesta ekosysteemissämme puuttuu yritysideoita, jotka ovat lähtökohtana uusien yrittäjyystoimintojen syntyyn. Keskustelimme erilaisista keinoista sidosryhmien koordinointiin, jotta uusia ideoita syntyisi. Tunnistimme, että eri sidosryhmien on vahvasti tunnettava itsensä osaksi ekosysteemiä sen menestymiseksi kokonaisuutena. Viimeisenä päättelimme, että LUT:n hallinnoima EAKR-hanke ei ole paras ekosysteemin hallinnoija. Hankkeen lyhytaikaisen luonteen ja LUT:n rooli kansallisena tai kansainvälisesti suuntautuneena tutkimuslaitoksena, verrattuna organisaatioon, joka keskittyy paikalliseen alueeseen. Tästä päättelimme, että jatkossa ekosysteemin hallinnasta voisi vastata mahdollisesti Business Mill LUT:n sijaan.
Kaiken kaikkiaan projekti saavutti korkean tason tavoitteensa Etelä-Karjalan alueen yrittäjähenkisen ajattelutavan lisäämisestä, sidosryhmien koordinoinnista ja yhteisön rakentamisesta. Jotkin projektihakemuksessa esitetyt tarkemmat tavoitteet, kuten alueella luotujen työpaikkojen ja yritysten määrä tai sitoutuminen paikalliseen liike-elämään, jäivät vain osittain saavutetuiksi. Projekti kuitenkin oppi näistä haasteista, mutta sillä ei ollut riittävästi aikaa tavoitteiden täysimääräiseen toteuttamiseen.