Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78624

Hankkeen nimi: TEHOTEKO - Teollisuus Hyödyntämään Ohjelmistoissa Tekoälyä

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.1. Pk-yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 02 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juha Kalliovaara

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.kalliovaara(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503403381

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tehokkaassa digitalisaation hyödyntämisessä keskiössä on tekoälyn laajamittainen käyttöönotto. Tässä on pk-sektorilla merkittäviä haasteita. Käyttöönottoon liittyy suuri osaamiskynnys. Samalla uuden osaavan henkilökunnan palkkaaminen tai konsulttien käyttö on vaikeaa suuren osaajapulan takia. Yritysten on siten usein omin voimin yritettävä ottaa tämä uusi teknologia käyttöön. Algoritmien toiminnan testaaminen aidoissa ympäristöissä on haasteellista, koska pk-yritykset eivät pysty kehittämään ja rakentamaan tarvittavaa infrastruktuuria itse. TEHOTEKO auttaa yrityksiä tarjoamalla tarvittavaa testialustaa sekä osaamista yritysten osaamisvajeen ratkaisemiseen.

TEHOTEKO pohjautuu Turku AMK:n perustamaan meriliikenteen automaatiota, autonomiaa ja etäohjausta tukevaan testiympäristöön ARPAan (Applied Research Platform for Autonomous Systems), joka tukee Varsinais-Suomen yrityksiä erityisesti sinisen kasvun osalta. TEHOTEKO hanke hyödyntää ARPA-testiympäristöä vahvasti. Yritys-korkeakoulu yhteistyö on uutta tekoälyn ja koneoppimisen saralla Varsinais-Suomessa. TEHOTEKO vahvistaa sekä yritysten että korkeakoulujen yhteistyötä ja luottamusta omaan osaamiseen.

Hanke on avoin kaikille Varsinais-Suomen alueen pk-yrityksille ja hanketoimijat pyrkivät saamaan mukaan naispuolisia yrittäjiä mahdollisuuksien mukaan. Alaa vaivaavaa työvoimapulaa ei pystytä ratkaisemaan, ellei alalle saada lisää naisia. Hankkeen toimenpiteet auttavat mahdollisesti myös alueen naispuolisten yrittäjien automatisointi- ja tekoälyosaamista. Taloudellisen kestävyyden saralla yritysten tekoälyosaamisen kasvaminen hankkeen kautta edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittymistä, etenkin ohjelmistopuolella. Välillisesti eri yritysten toimintojen tekoälyn ja autonomian kehittäminen voi johtaa uusiin aineettomiin innovaatioihin.

Hankkeen tulokset ovat

- Menetelmä luoda avoimia datasettejä tekoälyalgoritmien kehitystä varten

- Testialus, jolla algoritmien toiminta voidaan verifioida

- Menetelmä hyödyntää valmiita tekoälyohjelmakirjastoja yrityksen omassa tuotekehityksessä

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pk-yritykset, jotka kehittävät tekoälyalgoritmeja
Pk-yritykset, jotka pyrkivät hyödyntämään tekoälyä omassa tuotekehityksessään

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kansalliset AI hubit
Kansalliset eDIHit (European Digital Innovation Hubs)
Suuryritykset
Tutkimuslaitokset
Korkeakoulujen opiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 275 867

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 251 160

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 344 834

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 313 951

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Salon

Kunnat: Somero, Paimio, Sauvo, Rusko, Turku, Nousiainen, Lieto, Naantali, Salo, Mynämäki, Masku, Kaarina, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmisteluaikana on tehty alustava toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Teknologiateollisuus on voimakkaasti miesvoittoinen ala. Tätä korostavat Teknologiateollisuus ry:n tilastot vuodelta 2019. Vain 22 % kaikista alan työntekijöistä oli naisia. IT-alan osaajista naisia oli n. 27 %. Naisten osuus ei ole viime vuosina kasvanut teknologiateollisuudessa vaan pysynyt stabiilina. Ohjelmistoalalla jakauma on sama, mutta toimenpiteisiin on ryhdytty esimerkiksi Mimmit koodaa –ohjelman avulla. Alaa vaivaavaa työvoimapulaa ei pystytä ratkaisemaan, ellei alalle saada lisää naisia. Tekoälyalgoritmeihin voi tulla sukupuolivinouma (bias), kun niin vähän naisia kehittämässä algoritmeja. Kaikki tekoäly on ihmisen opettamaa, joten tasa-arvoinen tekoäly vaatii diversiteettiä kehittäjäjoukossa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on avoin kaikille Varsinais-Suomen alueen pk-yrityksille ja hanketoimijat pyrkivät saamaan mukaan naispuolisia yrittäjiä mahdollisuuksien mukaan. Hankkeen toimenpiteet auttavat mahdollisesti myös alueen naispuolisten yrittäjien automatisointi- ja tekoälyosaamista. Hanketoimijat ovat korkeakouluja, joissa tasa-arvotyö on osa kaikkea toimintaa ja joilla on tasa-arvosuunnitelma. Hankkeen valmisteluvaiheessa on tutustuttu mm. sukupuolineutraalin terminologian käyttöön, joka huomioidaan hankkeen aikana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Hanketoimijat ovat korkeakouluja, joissa tasa-arvotyö on osa kaikkea toimintaa. Täten välillisesti hanke tavoittaa kummankin sukupuolisia opiskelijoita ja vaikuttaa täten myös naisten tekoälytietotaidon paranemiseen tulevaisuudessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Digitaalisuuden lisääntyminen, kun tuotteista ja palveluista tulee mahdollisimman pitkälle autonomisia tekoälyn avulla, voi pitkällä aikavälillä vähentää tarvetta fyysisille tuotteille, vähentää matkustamista ja kuljetusta sekä pienentää jätemääriä. Kaikki nämä vaikutukset vähentävät painetta käyttää luonnonvaroja
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 6
Tekoälyn hyödyntäminen edistää yritysten toiminnan digitalisoitumista ja sähköistymistä sekä vähentää materiaali- ja energiahukkaa. Näin liiketoimintaa voidaan kehittää yhä pehmeämpään ja kestävämpään suuntaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoria eikä välillisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta vesiin, maaperään tai ilmaan. Välillisesti digitaalisuuden lisääntyminen logistiikassa voi keskipitkällä aikavälillä vähentää etenkin tarvetta liikkumiselle ja kuljetuksille ja täten parantaa ilman laatua ja vähentää kasvihuonekaasumääriä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole havaittavaa suoraa eikä välillistä vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Siirtyminen digitaalisiin palveluihin ja tuotteisiin vähentää materiaalien kulutusta ja jätteitä. Tekoäly mahdollistaa myös materiaalien käytön optimoinnin vähentäen hukkaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 7
Hanke edistää digitaalisten palveluiden käyttöä ja se johtaa samalla liiketoiminnan “sähköistymiseen”. Tämä mahdollistaa keskipitkällä aikavälillä fossiilisista energialähteistä luopumisen ja nopeamman siirtymisen uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko –ja tuulienergian, käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Hanke edistää vahvasti paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä. Tekoälysovellukset mahdollistavat uusia globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia Varsinais-Suomen ICT-yrityksille sekä valmistavalle teollisuudelle erityisesti meriteollisuudessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 9
Yritysten tekoälyosaamisen kasvaminen hankkeen kautta edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittymistä, etenkin ohjelmistopuolella. Välillisesti eri yritysten toimintojen tekoälyn ja autonomian kehittäminen voi johtaa uusiin aineettomiin innovaatioihin.
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Hanke edistää vähintään välillisesti meriteollisuuden ja satamatoimintojen digitalisoitumista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Hankkeella on alueellista taloudellista hyvinvointia keskipitkällä aikavälillä oleva vaikutus.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 5
Digitalisaatio parantaa oikein toteutettuna yhteiskunnallista saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 5 6
Ympäristöteknologiset toiminnot ja järjestelmät sekä suoraan ympäristöön vaikuttavat muut teollisuuden tekniset toiminnot pystyvät hyödyntämään tekoälyä toimintojen optimoinnissa. Erityisesti autonominen liikenne tulee kasvattamaan ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TEHOTEKO-hankkeen taustalla oli merenkulkualan kasvava tarve kehittyneelle testi-infrastruktuurille. Hankkeessa kerättiin yrityshaastatteluiden avulla tietoa maakunnan pk-yritysten tekoälyn ja koneoppimisen tarpeista, jotta saatiin tarkka kuva toiminnan nykytilasta ja kehitystarpeista. Yhteiskehittämistyöpajassa alueen yrityksille tarjottiin mahdollisuus tutustua MLOps-prosesseihin ja niiden merkitykseen ja hyötyihin tekoälyn käytössä yrityksissä sekä näytettiin demonstraatioita tekoälyn hyödyntämisestä eri alustoilla.

Hankkeessa kerättiin runsaasti dataa eri sensoreista, mikä mahdollisti datasettien luomisen AI- ja MLOps-sisältöjen parissa toimivien pk-yritysten tarpeisiin. Näissä dataseteissä käytetään hankkeen työpajojen sisältöinä olleita hahmontunnistustekniikoita ja MLOps-metodeja. Tämä oli tärkeää sekä maakunnan merenkulun että muiden kontekstien parissa toimiville pk-yrityksille mutta myös laajemmalle merenkulkualan yhteisölle.

Hankkeessa toteutettiin myös investointina autonominen testialus eM/S Salama, jonka laitteisto ja ohjelmistoarkkitehtuuri toimivat tekoälyalgoritmien verifioimisalustana. Testialus on osoittautunut alun teknisten ongelmien jälkeen menestyksekkääksi testiympäristöksi, jonka ansiosta datan kerääminen ja koneoppimismallien testaaminen onnistuu eri sijainneissa. Lisäinvestoinnin myötä hankkeessa pystyttiin toteuttamaan myös testialuksen etäohjauskeskus, joka mahdollistaa testialuksen etävalvonnan ja ohjauksen, datan käsittelyn ja päätöksenteon optimoinnin myös sellaisissa sovelluksissa, joissa operoidaan pitkillä etäisyyksillä.

Testialus ja sen etäohjauskeskus tukevat yritysten tekoälyyn ja koneoppimiseen liittyvää tuotekehitystä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Kansallisen tekoälystrategian mukaisesti toiminta sidottiin paikallisen Turku Business Regionin koordinoiman tekoälyhubin toimintaan, jotta yritysten kehitystarpeet voidaan ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa. Lisäksi datasetit tulevat kaikkien yritysten saatavilla avoimen datan palveluissa.

Hanke siis onnistui monin tavoin, vaikka kaikkia asetettuja numeraalisia indikaattoritavoitteita ei pystyttykään täyttämään. Koska testialus on herättänyt kiinnostusta valtakunnallisella tasollakin, havaittiin, että myös tietyillä suuryrityksillä ja tutkimuslaitoksilla oli kiinnostusta hankkeen tarjoamiin resursseihin ja mahdollisuuksiin. Näin ollen nämä toissijaiset kohderyhmät tulivat myös osaksi hankkeen toimintaa varsinaisten hankeyhteistyöhön lähteneiden varsinaissuomalaisten pk-yritysten lisäksi.

TEHOTEKO-hankkeen voidaan todeta vahvistaneen maakunnan pk-yrityksiä digitalisaation, koneoppimisen ja vihreän talouden näkökulmasta merenkulkualalla. Siitä saadut kokemukset auttavat tekoälyä ja koneoppimista hyödyntävien organisaatioiden toimintojen suunnittelussa jatkossakin.