Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78639

Hankkeen nimi: Prosessien älykkäät digiohjausjärjestelmät​ - PRODI

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 040 662 7571

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/tamk

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rask Outi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: outi.rask(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358406627571

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on muodostaa ja kehittää Pirkanmaalle prosessiautomaatioon liittyvä ja uutta osaamiskeskittymää kokoava verkottunut TKI- ja pilottiympäristö TAMKin, TAU:n ja VTT:n tiloihin. Hankkeessa pyritään toteuttamaan laaja-alaisia ja kattavia prosessiautomaation demonstraatiota ja järjestetään pk-sektorille avoimia työpajoja ja seminaareja tiedonkeruuta ja yhteistoiminnan aitoa kehittämistä varten. Kehittämishankkeeseen liittyy investointihanke.
Seuraavat konkreettiset tavoitteet ohjaavat hankkeen toteutusta:
Tavoite 1: TKI-ympäristöjen suunnittelu ja rakentaminen: TAMKin, TAU:n ja VTT:n hanketyöntekijät suunnittelevat suorituspaikoille tehtävät infrahankinnat ja toteuttavat ne.
Tavoite 2: Ympäristöissä suoritettavat demonstraatiot: Jokaisella suorituspaikalla tehdään vähintään yksi yleishyödyllinen prosessiautomaation mahdollisuuksia pk-sektorille esittelevä demonstraatio. Demonstraatiot eivät kohdistu yksittäisille toimialoille tai yrityksille.
Tavoite 3: Ympäristöjen yhteistoiminnan kehittäminen: Kolmen eri suorituspaikan ympäristöjen yhteistoiminnan tarkastelu sekä tekniseltä kannalta että TKI-toimenpiteiden kannalta tavalla, joka muodostaa alueellisen innovaatioalustan.
Tavoite 4: Palvelumalli prosessiautomaation teknologiakehitystä ja TKI-toimintaa varten: Luodaan dokumentaatio TKI-ympäristöistä ja niiden mahdollistamista testaus / ja teknologiakehitysmahdollisuuksista. Järjestetään kolme tilaisuutta, joissa on mukana myös työpajatyyppistä toimintaa.
Tavoite 5: Prosessiautomaatioon liittyvien mahdollisuuksien ymmärryksen lisääminen pk-sektorilla digitalisaatiota tukien.
Tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet kohdennetaan ensisijaisesti Pirkanmaan pk-sektorille, mutta niillä on laaja-alaisia hyödyntämismahdollisuuksia myös muualla.
Tulokset ovat seuraavat:
Tulos 1: Toimivat prosessiautomaation TKI-ympäristöt TAMKin, TAU:n ja VTT:n tiloihin.
Tulos 2: Esimerkkipilottien raportoinnit ja tulokset yritysten näkökulmasta esitettynä
Tulos 3: Yhtenäisen toimintaympäristön kuvaus, innovaatioalusta
Tulos 4: Roadmap prosessiautomaation mahdollisuuksista
Tulos 5: Sitoutunut yhteisö kehittämään prosessiautomaation alueellista TKI-toimintaa

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pirkanmaan pk-sektori, etenkin yritykset, jotka toimivat prosessiherkillä aloilla (esim. kemianteollisuus, automaatiotekniikka, valmistava teollisuus, elintarviketeollisuus) ja ovat tunnistaneet prosessiautomaation tarpeen. Kohderyhmään kuuluvia yrityksiä arvioidaan olevan kymmeniä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ne pirkanmaalaiset yritykset, jotka eivät vielä ymmärrä prosessiautomaation mahdollisuuksia, mutta voivat sitä hyödyntää saadessaan tietoa aihepiiristä. Kunnat ja julkiset toimijat.

Julkinen sektori on kohderyhmä, sillä osa prosessiautomaatiota hyödyntävistä toimijoista on esim. sairaaloita. Kunnat ovat mukana julkisen sektorin kautta, sillä kunnissa päätetään julkisen puolen investointistrategioista, joten prosessiautomaation konkreettiseksi tekeminen on tärkeää myös päättäjille.

Toimenpiteitä ei kohdisteta suoraan näille toimijoille, mutta he voivat olla kiinnostuneita hankkeen toimenpiteistä eli toisin sanoen esim. työpajat ovat avoimia myös heille, vaikka niiden sisältö suuntautuu pk-sektorille. Emme kuitenkaan prosessiautomaation laaja-alaisesta hyödynnettävyydestä johtuen halua rajata julkisia toimijoita tai kuntia pois.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 395 248

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 327 520

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 494 061

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 409 401

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Parkano, Urjala, Valkeakoski, Virrat, Lempäälä, Punkalaidun, Kangasala, Ikaalinen, Tampere, Nokia, Pirkkala, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Orivesi, Vesilahti, Hämeenkyrö, Kuhmoinen, Sastamala, Akaa, Pälkäne, Ylöjärvi, Juupajoki, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa ja vastuuhenkilöissä on ollut naisia. Monet teollisuuden alat mukaanlukien prosessiautomaation syvä substanssiosaaminen on kuitenkin enimmäkseen miesvaltainen. Kattavaa toimintaympäristön analyysia sukupuolinäkökulmasta on siis vaikea tehdä ennen hankkeen käynnistämistä, sillä ennakkoon ei vielä tiedetä varmasti, ketkä kaikki osallistuvat hankkeen aikana toimenpiteisiin. Sukupuolinäkökulmaa on tästä huolimatta tarkasteltu aktiivisesti jo valmisteluvaiheessa. Hankkeessa pyritään tunnistamaan toimenpiteitä, joilla hanke voidaan tehdä houkuttelevaksi kaikille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa tutustuttiin Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa -oppaaseen (TEM, 2011). Tätä käytetään pohjana, kun hankkeen toteutusvaiheen viestintää suunnitellaan ja tiedotusta pyritään kohdentamaan siten, että naisten osuus on riittävä. Tunnistetaan alan tuottama haaste tässä. Hankkeessa toimitaan siten, että tasapuoliset osallistumismahdollisuudet ja syrjimättömyys toteutetaan. Tämä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ohjausryhmään kutsutaan mahdollisuuksien ja saatavuuden mukaan edustajia huomioiden parhaan mukaan sukupuolinäkökulmat ja muu diversiteetti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 10
Prosessiautomaatio fokusoituu nimenomaan prosessien kehittämiseen. Erilaiset prosessia mittaavat ja analysoivat teknologiat ovat sovellettavissa myös luonnonvarojen käytön kestävyyteen, jos yrityksen toimiala sen sallii.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Energiatehokkuus ja muut tehokkaat prosessit vähentävät merkittävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä teollisuuden tulokulmasta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Prosessien automatisaation tehokkuuteen liittyy myös materiaalien käytön tehokkuus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Hankkeen pääpaino on tukea vihreää ja digitaalista siirytmää paikallisella pk-sektorilla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Yksi hankkeen vahva fokus on etäkäyttöympäristöt, joiden yleistyminen vaikuttaa suoraan liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 6
Uudet prosessiautomaation tekniikat ja niihin integroidut mittarit lisäävät ympäristöosaamista pk-sektorilla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

PRODI- ja INVEST PRODI-hankkeissa (myöhemmin PRODIlla tarkoitetaan näitä molempia hankkeita) suunniteltiin ja toteutettiin prosessiautomaation TKIO-tarkoituksiin soveltuva, monipuolinen ja nykyaikainen innovaatioalusta. Innovaatioalusta rakennettiin fyysisesti kolmelle eri toimipaikalle (VTT Hervanta, TAU Hervanta ja TAMK Kauppi) ja niiden vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi kehitettiin yhteystoimintamalli. Mallissa suunniteltiin myös miten hankkeen ulkopuolinen taho, kuten pk-yritys, voi tietoturvallisesti liittyä innovaatioalustan ympäristöihin. Vuorovaikutusta demonstroitiin hankkeen loppuseminaarissa.

Tavoite 1 ja tulos 1: TKI-ympäristöjen suunnittelu ja rakentaminen.
TAMK:n, TAU:n ja VTT:n hanketyöntekijät suunnittelivat kolmelle eri suorituspaikalle erilliset infrahankinnat ja toteuttivat ne. Innovaatioalustan eri toimipaikoille rakennetut ympäristöt ovat hyvin erilaiset ja siten täydentävät toisiaan. TAMK:lle hankkeessa rakennettiin 4 prosessikokonaisuudesta muodostuva prosessilaitteisto, johon mahdollistetaan etäliityntämahdollisuus oppilaitoksen verkon ulkopuolelta hankkeessa suunniteltujen menetelmien avulla. Kokonaisuuteen kuuluu Feston neljästä prosessiyksiköstä koostuva panostuotantolinjasto älykkäinen kenttälaitteineen ja ohjaimineen, IO-Link-ympäristö, ValmetDNA-järjestelmään yhdistetty Profinet-ympäristö isommassa vesiprosessissa sekä HART-laitteilla varustettu pieni vesiprosessi. TAU:n Hervannan toimipaikalle on rakennettu jo pidempään monipuolista prosessiautomaatioympäristöä, jonka liitäntärajapitoja tässä hankkeessa päivitettiin mahdollistamaan pieniviiveinen ja entistä turvallisempi isojen datamassojen siirto paikasta toiseen. VTT:n osuudessa keskityttiin rakentamaan prosessiteollisuuden kunnonvalvontaan soveltuvaa etäohjattavaa (mobiili)robotiikkaa. Innovaatioalusta oli keskeisin ja isoin tulos, mitä hankkeessa syntyi.

Tavoite 2 ja tulos 2: Ympäristöissä suoritettavat demonstraatiot.
Jokaiselle suorituspaikalle suunniteltiin demonstraatio liittyen mm. digitaaliseen datankeräykseen ja datan analysointeihin, prosessien digitaalisiin kaksosiin ja niiden hyödyntämiseen prosessin etäoperoinnissa, pieniviiveiseen ja tietoturvalliseen datansiirtoon, datapohjaiseen höyryntunnistukseen ja optimoituun säätöön liittyen. Jokaisella suorituspaikalla toteutettiin yksi demonstraatio, joka loppuseminaarin yhteydessä esitettiin osana kaikkien kolmen ympäristön yhteistoiminnallisuuden demoamista. Jotkin laajempien demojen ideoista jäi suunnitteluasteelle hankeajan loppuessa kesken.

Tavoite 3 ja tulos 3: Ympäristöjen yhteistoiminnan kehittäminen.
Jokaisen kolmen eri suorituspaikan ympäristöjen yhteistoiminnallisuutta esiteltiin loppuseminaarin ja työpajan 3 yhteydessä esitetyssä demonstraatiossa. Loppuseminaarin yhteydessä demottiin OPC-UA:n avulla tapahtuvaa tiedonsiirtoa TAMKin prosesseista etäyhteyden yli TAU:n Hervannan toimpaikalla olevalle ohjelmoitavalle logiikalle. TAU:n osalta tehtiin datansiirron demoamisen lisäksi myös mm. höyryntunnistukseen liittyvä demonstraatio, joka nähtiin loppuseminaarissa. VTT:n osalta demonstroimme loppuseminaarissa telepresence -robotin avulla tapahtuvaa prosessin etävalvontaa. Demossa VTT:n telepresence-robotti välitti livekuvaa TAMK:n prosessiautomaatiolaboratoriosta loppuseminaaritilassa oleville ihmisille.

Tavoite 4 ja tulos 4: Palvelumalli prosessiautomaation teknologiakehitystä ja TKI-toimintaa varten.
Hankkeessa luotiin dokumentaatio TKI-ympäristöistä ja niiden mahdollistamista testaus- ja teknologiakehitysmahdollisuuksista. Tämä esiteltiin loppuseminaarin yhteydessä osallistuneille yrityksille 29.8.2023. Palvelumalli muodostettiin hankkeen sisäisten työpajojen sekä kaikille avoimien työpajonen keskusteluiden pohjalta mukaillen kunkin organisaation sisäisiä ohjeistuksia ja käytänteitä. Palvelumallia muodostettaessa keskusteluissa ei rajauduttu tietyn toimialueen yrityksiin vaan keskusteluun osallistuminen oli toimialasta riippumatonta.

Tavoite 5 ja tulos 5: Prosessiautomaatioon liittyvien mahdollisuuksien ymmärryksen lisääminen pk-sektorilla digitalisaatiota tukien.
14 yritysedustajaa 10 pirkanmaalaisesta yrityksestä osallistui hankkeen työpajoihin, joista osa toteutettiin sekä etänä että lähitapahtumina. Näistä osa osallistui vain loppuseminaariin, joten varsinaisia osallistuvia yrityksiä hankkeen toimintaan oli 6 ja näistä yhteensä 10 edustajaa. Lisäksi hankkeeseen osallistui yleishyödyllisien organisaatioiden edustajia. Lisäksi n. 20 yrityksen edustajaa osallistui keskusteluun prosessiautomaation innovaatioalustan tarpeellisuudesta Automaatiopäivät 2023 -tapahtumassa Helsingissä maaliskuussa 2023. Hankkeesta on kirjoitettu julkaisu myös Automaatioväylä-lehteen, joka julkaistaan lehden numerossa 1/2024. Kohdeyleisö sekä Automaatiopäivill, työpajoissa että Automaatioväylä-lehden lukijoissa ei rajoitu pelkästään tiettyyn toimialaan vaan tällä tavoitetaan laajasti aiheesta kiinnostuneita yrityksiä riippumatta toimialasta.

Tietoa on kerätty hankkeen omille verkkosivuille https://projects.tuni.fi/prodi/, josta pääsee tutustumaan hankkeessa kehitettyihin ympäristöihin erilaisin materiaalein. Kustakin osaympäristöstä löytyvät omat kuvaukset. Lisäksi https://research.tuni.fi/dependablesystems/automation-cyberlab/ sivulla on kuvattu TAU:n ja TAMK:n välillä vallitsevaa tietoturvallista verkkoratkaisua, johon tässä hankkeessa myös VTT liitettiin samalla tavoin, kuin pk-yrityksetkin siihen voidaan liittää. Tämä sivu on linkattu tuonne PRODI:n sivuilla. Tuon tarkempaa kuvausta emme voi toimittaa webbisivulla, koska se vaarantaisi projektissakin tärkeän etäkäyttöturvallisuuden. Julkisuuslain 21.5.1999/621, 24§ kohdan 7 perusteella tarkemmat dokumentit ovat salassapidettäviä. Hankkeen aikana on kuitenkin tehty liitteen mukainen sisäinen dokumentaatio, joka toimii laboratorioiden välisen yhteistyön välineenä ja on teknisesti tarkempi. Tämä dokumentaatio ei kuitenkaan edellä mainitun perusteen mukaisesti ole julkinen tai edes kaikille organisaatiomme jäsenille nähtävissä. https://research.tuni.fi/dependablesystems/yhteistyomallit/ sivustolla olevaa laajempaa luotettavien tehdasverkkojen konseptia myös viestittiin hankkeen työpajoissa yrityksille vastaamaan kysymykseen ”Miten hankkeen ympäristöä voidaan käyttää ja miten se voi tukea yritystoimintaa”. YouTuben soittolistalta osoitteesta https://www.youtube.com/@HandleItRemotely-fu2mk löytyy videoita, joita VTT:n ympäristöstä on tehty. TAMKin ympäristöön pääsee tutustumaan virtuaalisen mallin kautta, joka löytyy osoitteesta https://my.matterport.com/show/?m=8gxKrZHXBgY&back=1 . Tässä hankkeessa hankitut laitteet löytyvät hankkeeseen liittyvien prostereiden kohdalta vesiprosessihuoneesta.