Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78644

Hankkeen nimi: Puhdas ja älykäs – yhteistyön Kera

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.3.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Espoon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0101263-6

Jakeluosoite: PL 12, 02070

Puhelinnumero: +358 40 553 2892

Postinumero: 02070

Postitoimipaikka: Espoon kaupunki

WWW-osoite: http://www.espoo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kauhanen Emmi Lotta Juulia

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: emmi.kauhanen(at)espoo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 553 2892

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Puhdas ja älykäs – yhteistyön Kera -hanke on Espoon kaupungin koordinoima kaupunkikehityshanke, joka vahvistaa Keran hiilineutraaliin kiertotalouteen perustuvan kaupunginosan syntymistä uusien kumppanien, yhteistyö- ja toimintatapojen sekä ratkaisujen myötä.

Espoon yhdessä mittavimmassa aluekehityskohteessa vanha teollisuus- ja logistiikka-alue Kera muutetaan kestäväksi ja hiilineutraaliin kiertotalouteen perustuvaksi asuin- ja työssäkäyntialueeksi vähintään 14 000 asukkaalle. Yksityiseen maanomistukseen perustuvalla alueella kestävyysmuutos toteutetaan yhdessä alueen maanomistajien, rakentajien ja muiden kehittäjäkumppanien kanssa. Hankkeen tavoitteena on Keran muutosvaiheessa vahvistaa alueen yhteisöllisyyden ja kestävän elämäntavan toteutumista hankkeessa kehitettävien toimintatapojen ja konkreettisten kokeilujen kautta, sekä vakiinnuttaa Keran merkitystä pilotointialustana, jossa testataan ja otetaan käyttöön ilmastoneutraaleja kiertotalouden ratkaisuja. Yhteistyömallien laajentamisen ja vakiinnuttamisen lisäksi hankeessa toteutetaan pilottimaisia nopeita kokeiluja ja skaalataan lupaavimpia kestävyyttä edistäviä toimintatapoja ja ratkaisuja koko kaupunginosaan.

Hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen työpakettiin seuraavasti:

TP 1. Yhteistyömallien ja kokeiluympäristön vakiinnuttaminen
TP 2. Keran kädenjälkiratkaisut ja vaikuttavuuden kasvattaminen
TP 3. Kiertotalouden tilat ja konseptit

Työpakettien toimenpiteet vaikuttavat hiilineutraaliuteen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Projekti toteuttaa Uusimaa-ohjelman toimeenpanosuunnitelman (TOPSU) Liiketoimintaa kiertotaloudesta -tavoitetta ”Kerasta kiertotalouden esimerkkialue älykkäille ja puhtaille kaupunkiratkaisuille sekä digitaalisen palvelualustan kehittämiselle”. Tämän lisäksi projekti kytkeytyy keskeisesti Uudenmaan alueelliseen selviytymissuunnitelmaan älykkäiden ja puhtaiden kaupunkiratkaisujen kehittämiseen Keran alueella. Espoon suurimpiin kuuluvalla aluekehityshankkeella on merkittävä vipuvaikutus vihreän siirtymän ja digitalisaation tukemisessa, sillä alueelle on arvioitu kohdistuvan investointeja noin 3–4 miljardin euron edestä sen rakentumisen aikana.

Keran kehittämisellä kestäväksi asuinalueeksi toimeenpannaan Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategiaa erityisesti ilmastoneutraalius- ja ihmisten kaupunki -painopisteissä. Toiminnallisella kehittämisellä synnytetään alueelle kiertotalouden palveluita, uusia energiaratkaisuja sekä testataan uusia ratkaisuja ja materiaaleja esimerkiksi rakentamisessa. Samalla luodaan puitteita sujuvalle arjelle ja ihmisten hyvinvoinnille muun muassa alueen väliaikaistoimintoja vahvistamalla.

Hankkeessa noudatetaan horisontaalisia periaatteita (sukupuolten tasa-arvo sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys) huomioimalla erilaisten ryhmien tarpeet ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden viitekehys. Hankkeessa kehitetään tulevaisuuden ratkaisuja kaikille sukupuolille. Ratkaisujen suunnittelussa, vaikuttavuuden arvioinnissa, markkinoinnissa ja viestinnässä huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät.

Hankkeen toimenpiteet on mitoitettu niin, että käynnistys on mahdollista heti rahoituspäätöksen saamisen jälkeen vuoden 2022 maaliskuussa ja projekti jatkuu 2023 maaliskuun loppuun.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Kerassa toimivat yritykset, jotka kehittävät ja tuottavat hiilineutraaliustavoitetta ja kiertotaloutta tukevia palveluja ja toimintamalleja Keraan:

- Kerassa toimivat yritykset toimeenpanevat alueen kehittymistä Espoon kaupungin hiilineutraaliustavoitteen, kestävän kehityksen tavoitteiden ja Keran kehittämissitoumuksen mukaisesti.
- Yritykset voivat yhdistää osaamistaan muiden yritysten, TKI-toimijoiden ja kaupungin kanssa Keran kaupunkikehittämisen teemoissa.
- Yrityksille syntyy uusia liiketoimintakonsepteja ja -mahdollisuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti.
- Yritykset voivat kehittää aiempaa kokonaisvaltaisempia ratkaisuja sekä lisätä tuotteidensa ja palvelujensa kysyntää, sillä hankkeessa yrityksillä on mahdollisuus kehittää ja konseptoida ratkaisuja yhdessä kaupungin ja asukkaiden sekä muiden yritysten kanssa.
- Kerassa jo toimivat yritykset voivat osallistua aiempaa paremmin alueen kehittämiseen ja samalla vahvistaa omia toimintaedellytyksiään ja alueen elinkeinoelämää.

Yritysten lisäksi hankkeen kohderyhmiä ovat:

- TKI-toimijat, jotka jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettäviä tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja sekä kokemuksia tutkimuksessa, kehitystoimissa ja koulutuksessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Kaupunkilaiset ja kolmannen sektorin toimijat, jotka hyötyvät tilojen uudelleenkäytön sovelluksista ja alueen avautumisesta laajasti kaupunkilaisten käyttöön ja yhteisöllisyyden muodostumiseen jo Keran rakennusvaiheen aikana.
- Keran tulevaisuuden asukkaat, jotka hyötyvät Keraan kehitettävistä kestävistä palveluista ja tuotteista.
- Pääkaupunkiseudun ja Suomen kaupungit ja kunnat, joihin hankkeen tuloksia ja ratkaisuja voidaan soveltaa ja skaalata.
- Kansainväliset sidosryhmät, kuten Eurocities-verkosto ja Espoon kumppanikaupungit, joille hankkeen tuloksia voidaan jakaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 177 004

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 171 586

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 221 255

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 214 482

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Valmistelussa on arvioitu hankkeen toimintaympäristöä sukupuolinäkökulmasta. Hankkeella tavoitellaan vihreää siirtymää tukevaa ja hiilineutraaliuteen tähtävää TKI- ja elinkeinotoiminnan kehittämistä. Sillä on suoria vaikutuksia alueen työpaikkojen muodostumiseen ja välillisiä vaikutuksia alueen asukkaiden arkeen uusien tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kehittämisen kautta erityisesti energian, liikkumisen, kiertotalouden ja älykaupunkiratkaisuiden aloilla. Toimintaympäristön merkittävimpiä eroja sukupuolten välillä on työmarkkinoiden voimakas eriytyminen sukupuolen mukaan niillä toimialoilla, johon hankkeen vaikutukset suorimmin kohdistuvat, mm. liikenteessä miehiä 84 % työvoimasta, rakentamisessa 91 %, teollisuudessa 74 % ja arkkitehti- ja insinööripalveluissa 74 % (Työvoimatutkimus 2020. Tilastokeskus). Vahvistamalla alueen yritysten kilpailukykyä hanke vaikuttaa kutienkin välillisesti verotulojen kautta myös julkiseen talouteen, jolloin positiiviset vaikutukset kohdistuvat myös naisvaltaisille aloille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeessa erityisesti viestittäessä hankkeen tavoitteista ja kehittämisen tuloksista eri kohderyhmille. Kehittämistoimenpiteiden laajemman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta on tärkeää, että viestinnässä huomioidaan paitsi ne kohderyhmät, jotka ovat kiinnostuneita teknologian kehityksestä, myös ne, joille aihepiiri on tuntemattomampi. Hankkeen viestintää kohdistetaan paitsi asiantuntijoille, myös laajemmin asukkaille huomioiden erilaiset elämäntilanteet ja kiinnostuksen kohteet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on Uudenmaan alueellisen selviytymissuunnitelman mukaisesti kehittää puhtaita ja älykkäitä kaupunkiratkaisuja Keran alueella.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 10
Hankkeessa edistetään kiertotalouden mukaisia ja resurssitehokkaita ratkaisuja mm. rakentamisessa, energiassa ja liikkumisessa yhteistoiminnallisuuden kautta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 8
Hankkeessa toimeenpannaan Keran hiilineutraaliustiekarttaa, jossa on tunnistettu keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi alueella.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 7
Alueen muutoksen myötä teollisuusalueesta asuin- ja työssäkäyntialueeksi biodiversiteettiä voidaan jopa lisätä. Syntyviä kokemuksia hyödynnetään jatkossa muilla alueilla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 8
Vähähiilisiä ratkaisuja edistetään hankkeessa läpileikkaavasti eri toimenpitein, mm. hiilineutraaliustiekartan toimeenpano, vähähiiliset rakentamisen ratkaisut, aluerakentamisen ilmastovaikutusten pienentäminen ja päästöttömät energiaratkaisut.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Keran alueella ei ole Natura 2000 -alueita. Kohdentamalla kasvavan kaupungin rakentamista ja kehittämistä Keraan varmistetaan suojeltujen alueiden säilyminen koskemattomina.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 10
Hankkeessa kehitetään Keraa kiertotalousalueena ja mm. konkreettisina teemoina tilojen uudelleen käyttö ja rakentamisen kiertotalous.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 7
Toiminnallisen kehittämisen ja yhteistyöfoorumin kautta vahvistetaan hiilineutraalien energiaratkaisujen syntymistä Keraan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Alueen elinkeinoelämän vakiinnuttaminen ja kestävä kehittäminen on hankkeen keskeisiä tavoitteita. Hankkeessa vahvistetaan vihreän siirtymän tutkimus- ja yritystoimintaa, jolla on kasvupotentiaalia erityisesti globaalisti skaalattavassa teknologia- sekä palveluviennissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 8
Hankkeessa luodaan tulevaisuuden kestävää kaupunkiympäristöä, joka mahdollistaa hiilineutraalin elämäntavan ja arjen. Lisäksi tuetaan uusien kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien syntyä ja kokeiluja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 6
Hanke tukee Keran kehittymistä tiiviiksi kaupunginosaksi, joka toimii alustana vähähiilisille liikkumispalveluille ja niiden uusille sovelluksille.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Hankkeessa viestitään vihreän siirtymän ratkaisujen positiivisista vaikutuksista kaupunkiympäristöön ja alueen talouteen ja osallistamalla sidosryhmiä tähän kehitykseen. Väliaikaiskäytön mahdollistamat kokeilut tukevat viihtyisän ja tasa-arvoisen kaupunkiympäristön syntyä.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Hankkeessa luodaan avoimia osallistumistapoja ja alustaa, jossa kaupunkikehittämiseen voivat osallistua kaikki halukkaat toimijat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Myös vaikutukset yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen ovat välillistä seurausta kaikki kestävyyden ulottuvuudet huomioivasta kestävän kehityksen uusien ratkaisujen kehittämistyöstä.
Kulttuuriympäristö 5 6
Hankkeessa tuetaan Keran vanhojen logistiikka- ja teollisuusrakennusten väliaikaiskäytön toimintoja ja alueen yhteisöllisen ja elinvoimaisen kaupunginosan rakentumista.
Ympäristöosaaminen 5 6
Hankkeessa vahvistetaan yhteistyön kautta sidosryhmien osaamista ja kaupungin omaa asiantuntijuutta vihreän siirtymän ja hiilineutraaliuden teemoissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Puhdas ja älykäs – yhteistyön Kera -hanke oli Espoon kaupungin koordinoima kaupunkikehityshanke, joka vahvisti Keran hiilineutraaliin kiertotalouteen perustuvan kaupunginosan syntymistä uusien kumppanien, yhteistyö- ja toimintatapojen sekä ratkaisujen myötä.

Tavoitteena oli Keran muutosvaiheessa vahvistaa alueen yhteisöllisyyden ja kestävän elämäntavan toteutumista hankkeessa kehitettävien toimintatapojen ja konkreettisten kokeilujen kautta, sekä vakiinnuttaa Keran merkitystä pilotointialustana, jossa testataan ja otetaan käyttöön ilmastoneutraaleja kiertotalouden ratkaisuja. Yhteistyömallien laajentamisen ja vakiinnuttamisen lisäksi hankkeessa toteutettiin pilottimaisia nopeita kokeiluja ja skaalattiin lupaavimpia kestävyyttä edistäviä toimintatapoja ja ratkaisuja koko kaupunginosaan.

Hankkeen kolmesta työpaketista syntyivät seuraavat tulokset:

Työpaketti 1. Yhteistyömallien ja kokeiluympäristön vakiinnuttaminen:
- Keraan perustettiin toiminnallisen kehittämisen ja avoimen yhteistyön foorumi, jonka kautta erityisesti pk-yritykset pääsevät osallistumaan Keran kehittämiseen. Hankkeen aikana foorumi kokoontui kvartaaleittain, yhteensä viisi kertaa.
- Foorumin rinnalla toimi avoimia teemakohtaisia alustoja, mm. rakentamisen kiertotalouden, energiaratkaisujen ja lähiluonnon teemoissa, joista keskeisimmät sisällöt käsiteltiin myös foorumilla.
- Kerassa toteutettiin 1:1 mittakaavan kokeilu- ja toimintaympäristöpilotti tulevaisuuden kaupunkiratkaisujen ja -miljöön hahmottamiseen. Keran Uusi katu -pilotti tutki katutilan käyttömahdollisuuksia. Fyysinen pilottiympäristö tarjosi alustan yrityksille kokeilla ja kehittää uusia innovatiivisia tuotteita.
- Kerassa toimi asukkaiden ja toimijoiden kohtaamispaikka, jossa jaettiin tietoa, ideoita ja kokemuksia Keran kehittämisestä.

Työpaketti 2. Keran kädenjälkiratkaisut ja vaikuttavuuden kasvattaminen:
- Keran pohjoispuolen kehittämissitoumuksen sisältöjä on kartoitettu sidosryhmäkeskusteluissa.
- Kehittämistyöstä on viestitty aktiivisesti ja monikanavaisesti, jotta kaikilla kehittäjillä olisi tieto, mitä alueen hiilineutraaliustyössä tapahtuu ja miten siihen voi osallistua.
- Vaikuttavalla viestinnällä on vahvistettu alueen brändiä ja vetovoimaa. Viestintää on tehty nettisivujen, uutisten ja artikkelien lisäksi asukastapahtumissa sekä sosiaalisessa mediassa.
- Kaupunkien välistä vuoropuhelua on vahvistettu jakamalla kokemuksia kehittämistyön toimintatavoista ja tuloksista sekä suomalaisten että ulkomaalaisten kaupunkien kesken.
- Kaupunkikehityksen suurtapahtuma Kera Talks! järjestettiin marraskuussa 2022. Tapahtumassa kuultiin esimerkkejä kehittämistyön tuloksista ja keskusteltiin kaupunkikehityksen tulevaisuuden suunnista. Hybriditapahtumassa oli noin 200 osallistujaa.
- Yhteistyössä CLC:n ja LUT:in kanssa selvitettiin hiilikädenjälkikonseptin soveltumista Keran toiminnallisen yhteistyön vaikuttavuuden mittaamiseen.

Työpaketti 3. Kiertotalouden tilat ja konseptit:
- Keran pohjoispuolisen alueen väliaikaiskäytön mahdollisuuksia on selvitetty sidosryhmäkeskusteluissa sekä alueen kiinteistönomistajille suunnatulla kyselyllä. Keskustelua on käyty esim. Keran vanhan keramiikkatehtaan tulevaisuudesta.
- Toiminta kaupunkilaisten ja yritysten kokeilualustana on vahvistunut ja jatkuu myös tulevissa hankkeissa. Hankkeessa toteutettu kaupunkiympäristön pilotti on vain yksi monista esimerkeistä, kuin kaupunkitilaa voidaan väliaikaisesti käyttää uusien sovellusten ja innovaatioiden testialustana.
- Hankeessa toteutettiin ”Nykyisten tilojen käyttö ja mahdolliset tilapäistarpeet ja käyttötarkoitusten muutokset Kerassa” -kysely. Kyselystä käy ilmi sekä Keraan sijoittumisen motivaatioita, väliaikaiskäytön haasteita ja esteitä sekä toimijoiden tilatarpeita. Kysely lähetettiin 141 paikalliselle yritykselle. Vastauksia saatiin sekä kiinteistönomistajilta sekä vuokralaisilta.