Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78645

Hankkeen nimi: Lounapuisto kiertotalouspuisto 2021-2023

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2021 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Yrityssalo Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2237179-3

Jakeluosoite: Joensuunkatu 7

Puhelinnumero: 0445157637

Postinumero: 24240

Postitoimipaikka: Salo

WWW-osoite: https://yrityssalo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirvola Maija Helena

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.pirvola(at)yrityssalo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0445157637

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun yliopisto, 0245896-3
Turun Ammattikorkeakoulu Oy, 2528160-3
Lounavoima Oy, 2875090-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo hakee yhteistyössä Lounavoima Oy:n, Turku AMK:n ja Turun yliopiston kanssa hankerahoitusta Lounapuisto kiertotalouspuiston tulevaisuustyöhön, ekosysteemin perustamiseen ja kiertotalouspuiston toiminnan vakiinnuttamiseen.

Lähtökohtana on kehittää Salossa sijaitsevaa ja jo toiminnassa olevaa Ekovoimalaitosta sekä sen välittömässä läheisyydessä olevia yritysalueita kiertotaloustoiminnalle keskeiseksi ympäristöksi ja liittää se osaksi Varsinais-Suomen muita kiertotalouspuistoja. Kehitettävässä kokonaisuudessa on iso joukko yrityksiä mukana, joiden yhteistyön tuloksena aikaansaadaan aktiivinen kiertotalouden ekosysteemi. Hankkeen toiminta kohdistuu laaja-alaisesti koko yritysjoukkoon.

Hankkeessa edistetään siirtymistä kohti hiilineutraalia yritysaluetta ja yhteiskuntaa. Hankkeen toiminta on laaja-alaisesti ympäristöpositiivista ja ne edistävät kestävää kehitystä, materiaalien resurssiviisasta käyttöä ja jätteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.

Hankkeen pääasialliset tavoitteet:
Tavoitteena on (1.) luoda visio kiertotalouden ekosysteemille jonka jälkeen luodaan perusta kiertotalouden ekosysteemile. Ekosysteemi vahvistaa alueella jo olemassa olevia ns. ankkuriyrityksiä ja alueen uusia yrityksiä, hyödyntää lähialueen hukkamateriaalivirtoja, kehittää uusia energiamuotoja ja teknologisia ratkaisuja hyödyntäen laajasti alueella jo pitkään ollutta ICT-osaamista. Ekosysteemi rakentuu on hankkeen alussa tehdyn visio- ja ennakointityön mukaisesti. Toimenpiteiden avulla edistetään ja mahdollistetaan osaltaan teollisuuden ja energiantuotannon siirtymää hiilineutraalisuuteen.

Tavoitteena on (2.) luoda kehittyvä ja monitasoinen verkosto/ekosysteemi kiertotalouden toimijoille ja edistää innovaatioiden kokeilutoimintaa uusille energia- ja materiaaliratkaisuille. Ekosysteemissä on mukana yrityksiä, asiantuntijoita ja korkeakouluja. Ekosysteemissä mahdollistetaan nykyisen yritystoiminnan kasvu sekä uusien yritysten kehittyminen ankkuroitumalla osaksi kiertotalousympäristöä. Tulokset näkyvät ekosysteemissä mukanaolevien yritysten liikevaihdon kasvussa ja alueelle sijoittuneiden yritysten lukumäärässä.

Tavoitteena on (3.) edistää alueen työllisyyttä ja vetovoimaisuutta suoraan luomalla uusia työpaikkoja tulevaisuuden kärki/kasvualalle. Hanketoiminta mahdollista alueen profiloitumisen kiertotalouden edelläkävijäksi. Tuloksena voidaan houkuttelemalla uusia investointeja ja toimijoita sijoittumaan alueelle

Sukupuolten tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite, mutta asia on huomioitu hankevalmistelussa ja myöhemmin sen toiminnassa. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista seurataan ja arvioidaan hankkeen ajan

Hankkeen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tarkastellaan jokaisessa hankkeen työpaketissa. Hankkeen toiminta on koottu kolmeen työpakettiin: TP1 Visiotyö, TP2 Lounapuiston kiertotalouspuiston orkestrointi, TP3 Viestintä seuraavasti:

TP1 Yhteinen visio Lounais-Suomi –yhteistyölle
1.1 Valmistelutyö ja taustaselvitykset (kohderyhmäyritysten liiketoimintanäkymien ja muiden kiertotaloustoimijoiden kärkien koonti)
1.2 Visiotyö (tulevaisuuden trendien ja ilmiöiden koonti ja yhteisen vision luonti kiertotalouden ekosysteemille)
1.3 Hankeviestintä (tiedotussuunnitelma)
1.4 Muu kehittämisen käynnistäminen (toiminnan vaikuttavuuden seuranta, skaalautuvuuden ja vakinnuttamisen arviointi)

TP2 Lounapuiston kiertotalousekosysteemin rakentaminen, toiminnan aktivointi ja fasilitointi (ns. orkestrointi)
2.1 Eri toimijoiden haku ja yhteistyön käynnistäminen
2.2 Hankeviestintä
2.3 Ekosysteemin aktivointi sekä toimenpiteiden suunnittelu, toteutus/fasilitointi eri työmenetelmiä hyödyntäen
2.4 Oppilaitos-, korkeakoulu- ja yritysaktivointi
2.5 Muu kehittämistoiminta (vrt. feasibility studyt, toiminnan vaikuttavuuden seuranta, skaalautuvuuden ja vakinnuttamisen arviointi)

TP3 Viestintä
3.1 Systemaattinen viestintä ja brändin rakentaminen

Lopputuloksena hankkeen päättyessä Lounapuisto on profiloitunut yhdeksi eteläisen Suomen innovatiiviseksi kiertotalousympäristöksi, kiinnostavaksi sijoittautumiskohteeksi uusille cleantech- ja ympäristöalan yrityksille sekä testausympäristöksi laite- ja sovellustoimittajille. Alue on rakentunut monitahoisen yhteistyön tuloksena, jonka toiminnan keskiössä on hiilineutraalisuus.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Yritykset, jotka toimivat yleisesti cleantech-, ympäristö- ja teknologia-alalla
- Yritykset, joille kiertotalous on potentiaalinen mahdollisuus
- Alan laite- ja teknologiatoimittajat
- ICT-yritykset, jotka kehittävät teknologisia ratkaisuja
- Startupit, joita kiertotalousympäristön innovaatioiden liiketoiminnallistaminen voi synnyttää
- Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja niissä olevat opiskelijat ja tutkimusryhmät, joilla on cleantech- ja ympäristöalaan liittyvää osaamista
- Kansalliset kehittäjäorganisaatiot, rahoittajaorganisaatiot (esim. Business Finland, Sitra, VTT) ja julkisen sektorin toimijat (esim. kaupungit ja kunnat),

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Lähialueen asukkaat (vrt. uudet työpaikat)
- Alan opiskelijat ja oppilaitokset
- Kansalaiset ja yritykset, jotka hyötyvät entistä ympäristöystävällisemmistä toimintatavoista

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 319 448

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 851

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 310

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 87 314

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Turun

Kunnat: Salo, Rusko, Paimio, Masku, Nousiainen, Turku, Somero, Sauvo, Mynämäki, Naantali, Lieto, Kaarina, Raisio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Valmisteluvaiheessa on tarkasteltu kansallisia tasa-arvotilastoja löytämättä niistä mitään merkityksellistä vaikutusta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma ja arvioidaan niiden mahdollisia vaikutuksia kaikkien sukupuolten kannalta tasavertaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite, mutta asia on huomioitu hankevalmistelussa ja myöhemmin sen toiminnassa. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista seurataan ja arvioidaan hankkeen ajan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Hankkeessa edistetään siirtymistä kohti hiilineutraalia yritysaluetta ja yhteiskuntaa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Teollisuuden modernisointi ja yritysten uudistuminen edistävät kestävää kehitystä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Jätteeksi menevän materiaalin hyödyntäminen vähentää uuden tarvetta ja tuotantoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 10 10
Hankkeen toiminta ja tavoitteet ovat ympäristöpositiivisia. Toiminta on ympäristöystävällistä ja resurssitehokasta sekä se vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä, jolla on kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi suojaavia vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Uusiutuvien energialähteiden kysynnän ja varastoinnin parantaminen vähentää tarvetta turvautua ympäristölle haitallisten esiintymien hyödyntämiseen
Natura 2000 -ohjelman kohteet 10 10
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Kierrätyksen, uudelleenkäytön ja luonnonvarojen säästämisen kautta sen toimenpiteet tukevat Natura 2000 -ohjelmaa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Hanke edistää kestävää kehitystä, materiaalien resurssiviisasta käyttöä, jätteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden kysyntää.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke tukee yritysten kasvua, uudistumista kiertotalouden avulla ja edistää ekosysteemin syntymistä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään ekosysteemi ja konseptoidaan sille toimintamalli. Toimintamalli on sovellettavissa muille alueille kansallisesti ja jopa kansainvälisesti.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hanke edistää ympäristöystävällistä liikkumista mahdollisilla uusilla energiaratkaisuilla
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke edistää alueellista hyvinvointia, kun yritysten kasvaessa syntyy uusia työpaikkoja. Osallistuvat yritykset ja yhteisöt saavat tukea työhönsä, lisää kontakteja ja tietotaitoa, joka johtaa uusiin ratkaisuihin. Tämä lisää liiketoimintaa ja edesauttaa alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvoasiat on otettu huomioon hankevalmistelussa ja itse toiminnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen toiminta ja tulokset ovat avoimia kaikille ja helposti lähestyttävissä. Kaikilla toimijoilla on tasavertaiset osallistumismahdollisuudet kulttuuriseen taustaan tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta.
Kulttuuriympäristö 7 7
Hanke ei vaikuta kulttuuriympäristöön, mutta se tukee kestävän kehityksen ja kiertotalouden kulttuuria, joka on yhteiskunnallisesti tärkeää.
Ympäristöosaaminen 8 8
Hanke lisää eri toimijoiden ympäristöosaamista ja -ymmärrystä, niiden merkityksellisyyttä. Vahvalla viestinnällä tätä levitetään myös hankkeen ulkopuolisille ryhmille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-