|
|
|
Hankekoodi: A78645
Hankkeen nimi: Lounapuisto kiertotalouspuisto 2021-2023
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2021 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Yrityssalo Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2237179-3
Jakeluosoite: Joensuunkatu 7
Puhelinnumero: 0445157637
Postinumero: 24240
Postitoimipaikka: Salo
WWW-osoite: https://yrityssalo.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirvola Maija Helena
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.pirvola(at)yrityssalo.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0445157637
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo hakee yhteistyössä Lounavoima Oy:n, Turku AMK:n ja Turun yliopiston kanssa hankerahoitusta Lounapuisto kiertotalouspuiston tulevaisuustyöhön, ekosysteemin perustamiseen ja kiertotalouspuiston toiminnan vakiinnuttamiseen.
Lähtökohtana on kehittää Salossa sijaitsevaa ja jo toiminnassa olevaa Ekovoimalaitosta sekä sen välittömässä läheisyydessä olevia yritysalueita kiertotaloustoiminnalle keskeiseksi ympäristöksi ja liittää se osaksi Varsinais-Suomen muita kiertotalouspuistoja. Kehitettävässä kokonaisuudessa on iso joukko yrityksiä mukana, joiden yhteistyön tuloksena aikaansaadaan aktiivinen kiertotalouden ekosysteemi. Hankkeen toiminta kohdistuu laaja-alaisesti koko yritysjoukkoon.
Hankkeessa edistetään siirtymistä kohti hiilineutraalia yritysaluetta ja yhteiskuntaa. Hankkeen toiminta on laaja-alaisesti ympäristöpositiivista ja ne edistävät kestävää kehitystä, materiaalien resurssiviisasta käyttöä ja jätteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.
Hankkeen pääasialliset tavoitteet:
Tavoitteena on (1.) luoda visio kiertotalouden ekosysteemille jonka jälkeen luodaan perusta kiertotalouden ekosysteemile. Ekosysteemi vahvistaa alueella jo olemassa olevia ns. ankkuriyrityksiä ja alueen uusia yrityksiä, hyödyntää lähialueen hukkamateriaalivirtoja, kehittää uusia energiamuotoja ja teknologisia ratkaisuja hyödyntäen laajasti alueella jo pitkään ollutta ICT-osaamista. Ekosysteemi rakentuu on hankkeen alussa tehdyn visio- ja ennakointityön mukaisesti. Toimenpiteiden avulla edistetään ja mahdollistetaan osaltaan teollisuuden ja energiantuotannon siirtymää hiilineutraalisuuteen.
Tavoitteena on (2.) luoda kehittyvä ja monitasoinen verkosto/ekosysteemi kiertotalouden toimijoille ja edistää innovaatioiden kokeilutoimintaa uusille energia- ja materiaaliratkaisuille. Ekosysteemissä on mukana yrityksiä, asiantuntijoita ja korkeakouluja. Ekosysteemissä mahdollistetaan nykyisen yritystoiminnan kasvu sekä uusien yritysten kehittyminen ankkuroitumalla osaksi kiertotalousympäristöä. Tulokset näkyvät ekosysteemissä mukanaolevien yritysten liikevaihdon kasvussa ja alueelle sijoittuneiden yritysten lukumäärässä.
Tavoitteena on (3.) edistää alueen työllisyyttä ja vetovoimaisuutta suoraan luomalla uusia työpaikkoja tulevaisuuden kärki/kasvualalle. Hanketoiminta mahdollista alueen profiloitumisen kiertotalouden edelläkävijäksi. Tuloksena voidaan houkuttelemalla uusia investointeja ja toimijoita sijoittumaan alueelle
Sukupuolten tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite, mutta asia on huomioitu hankevalmistelussa ja myöhemmin sen toiminnassa. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista seurataan ja arvioidaan hankkeen ajan
Hankkeen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tarkastellaan jokaisessa hankkeen työpaketissa. Hankkeen toiminta on koottu kolmeen työpakettiin: TP1 Visiotyö, TP2 Lounapuiston kiertotalouspuiston orkestrointi, TP3 Viestintä seuraavasti:
TP1 Yhteinen visio Lounais-Suomi –yhteistyölle
1.1 Valmistelutyö ja taustaselvitykset (kohderyhmäyritysten liiketoimintanäkymien ja muiden kiertotaloustoimijoiden kärkien koonti)
1.2 Visiotyö (tulevaisuuden trendien ja ilmiöiden koonti ja yhteisen vision luonti kiertotalouden ekosysteemille)
1.3 Hankeviestintä (tiedotussuunnitelma)
1.4 Muu kehittämisen käynnistäminen (toiminnan vaikuttavuuden seuranta, skaalautuvuuden ja vakinnuttamisen arviointi)
TP2 Lounapuiston kiertotalousekosysteemin rakentaminen, toiminnan aktivointi ja fasilitointi (ns. orkestrointi)
2.1 Eri toimijoiden haku ja yhteistyön käynnistäminen
2.2 Hankeviestintä
2.3 Ekosysteemin aktivointi sekä toimenpiteiden suunnittelu, toteutus/fasilitointi eri työmenetelmiä hyödyntäen
2.4 Oppilaitos-, korkeakoulu- ja yritysaktivointi
2.5 Muu kehittämistoiminta (vrt. feasibility studyt, toiminnan vaikuttavuuden seuranta, skaalautuvuuden ja vakinnuttamisen arviointi)
TP3 Viestintä
3.1 Systemaattinen viestintä ja brändin rakentaminen
Lopputuloksena hankkeen päättyessä Lounapuisto on profiloitunut yhdeksi eteläisen Suomen innovatiiviseksi kiertotalousympäristöksi, kiinnostavaksi sijoittautumiskohteeksi uusille cleantech- ja ympäristöalan yrityksille sekä testausympäristöksi laite- ja sovellustoimittajille. Alue on rakentunut monitahoisen yhteistyön tuloksena, jonka toiminnan keskiössä on hiilineutraalisuus.
- Yritykset, jotka toimivat yleisesti cleantech-, ympäristö- ja teknologia-alalla
- Yritykset, joille kiertotalous on potentiaalinen mahdollisuus
- Alan laite- ja teknologiatoimittajat
- ICT-yritykset, jotka kehittävät teknologisia ratkaisuja
- Startupit, joita kiertotalousympäristön innovaatioiden liiketoiminnallistaminen voi synnyttää
- Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja niissä olevat opiskelijat ja tutkimusryhmät, joilla on cleantech- ja ympäristöalaan liittyvää osaamista
- Kansalliset kehittäjäorganisaatiot, rahoittajaorganisaatiot (esim. Business Finland, Sitra, VTT) ja julkisen sektorin toimijat (esim. kaupungit ja kunnat),
- Lähialueen asukkaat (vrt. uudet työpaikat)
- Alan opiskelijat ja oppilaitokset
- Kansalaiset ja yritykset, jotka hyötyvät entistä ympäristöystävällisemmistä toimintatavoista
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 319 448
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 295 215
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 310
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 369 018
Maakunnat: Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Salon, Turun
Kunnat: Somero, Salo, Paimio, Lieto, Sauvo, Rusko, Nousiainen, Naantali, Mynämäki, Turku, Masku, Kaarina, Raisio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 3, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hankkeessa edistetään siirtymistä kohti hiilineutraalia yritysaluetta ja yhteiskuntaa | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Teollisuuden modernisointi ja yritysten uudistuminen edistävät kestävää kehitystä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Jätteeksi menevän materiaalin hyödyntäminen vähentää uuden tarvetta ja tuotantoa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen toiminta ja tavoitteet ovat ympäristöpositiivisia. Toiminta on ympäristöystävällistä ja resurssitehokasta sekä se vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä, jolla on kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi suojaavia vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Uusiutuvien energialähteiden kysynnän ja varastoinnin parantaminen vähentää tarvetta turvautua ympäristölle haitallisten esiintymien hyödyntämiseen | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 10 | 10 |
| Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Kierrätyksen, uudelleenkäytön ja luonnonvarojen säästämisen kautta sen toimenpiteet tukevat Natura 2000 -ohjelmaa | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hanke edistää kestävää kehitystä, materiaalien resurssiviisasta käyttöä, jätteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
| Hanke edistää uusiutuvien energialähteiden kysyntää. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke tukee yritysten kasvua, uudistumista kiertotalouden avulla ja edistää ekosysteemin syntymistä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään ekosysteemi ja konseptoidaan sille toimintamalli. Toimintamalli on sovellettavissa muille alueille kansallisesti ja jopa kansainvälisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Hanke edistää ympäristöystävällistä liikkumista mahdollisilla uusilla energiaratkaisuilla | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hanke edistää alueellista hyvinvointia, kun yritysten kasvaessa syntyy uusia työpaikkoja. Osallistuvat yritykset ja yhteisöt saavat tukea työhönsä, lisää kontakteja ja tietotaitoa, joka johtaa uusiin ratkaisuihin. Tämä lisää liiketoimintaa ja edesauttaa alueen kokonaisvaltaista hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvoasiat on otettu huomioon hankevalmistelussa ja itse toiminnassa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hankkeen toiminta ja tulokset ovat avoimia kaikille ja helposti lähestyttävissä. Kaikilla toimijoilla on tasavertaiset osallistumismahdollisuudet kulttuuriseen taustaan tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Hanke ei vaikuta kulttuuriympäristöön, mutta se tukee kestävän kehityksen ja kiertotalouden kulttuuria, joka on yhteiskunnallisesti tärkeää. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Hanke lisää eri toimijoiden ympäristöosaamista ja -ymmärrystä, niiden merkityksellisyyttä. Vahvalla viestinnällä tätä levitetään myös hankkeen ulkopuolisille ryhmille. | ||
Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo toteutti yhteistyössä Lounavoima Oy:n, Turku AMK:n ja Turun yliopiston kanssa Lounapuisto kiertotalouspuisto 2021–2023 -hankkeen. Hankkeessa 1) luotiin Lounapuiston visio vuoteen 2035, 2) edistettiin teollisen ekosysteemin rakentumista ja kiertotalouspuiston toiminnan vakiintumista sekä 3) edistettiin alueen profiloitumista merkittäväksi kiertotalouskeskittymäksi ja osaksi kansallista ekoteollisuuspuistojen verkostoa viestinnällä ja yhteistyöllä.
Lähtökohtana oli kehittää Salossa sijaitsevaa ja jo toiminnassa olevaa ekovoimalaitosta sekä sen välittömässä läheisyydessä olevia yritysalueita kiertotaloustoiminnalle keskeiseksi ympäristöksi ja liittää se osaksi Varsinais-Suomen muita kiertotalouspuistoja. Tuloksena on syntynyt Lounapuisto kiertotalouspuisto, joka käsittää n. 200 hehtaarin yritysalueen ja sen ympärille rakentuvan teollisen ekosysteemin.
Kehitettävässä kokonaisuudessa on ollut mukana useita yrityksiä ja muita toimijoita. Eri osapuolien yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi hankkeen aikana ja tuloksena on syntynyt Lounapuisto verkosto. Hankkeessa on tehty laaja-alaista yhteistyötä sekä alueellisesti että myös kansallisesti.
Hankkeessa on edistetty siirtymistä kohti hiilineutraalia yritysaluetta ja yhteiskuntaa. Vision mukaisesti Lounapuiston toiminta on ilmasto- ja ympäristöpositiivista, edistää kestävää kehitystä, materiaalien resurssiviisasta ja innovatiivista käyttöä ja jätteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.
Hankkeen tavoitteena oli
1) luoda visio kiertotalouden ekosysteemille, jonka jälkeen luodaan perusta kiertotalouden ekosysteemile.
2) luoda kehittyvä ja monitasoinen verkosto/ekosysteemi kiertotalouden toimijoille ja edistää innovaatioiden kokeilutoimintaa uusille energia- ja materiaaliratkaisuille.
3) edistää alueen työllisyyttä ja vetovoimaisuutta.
Hankkeen toiminta oli jaettu kolmeen työpakettiin: TP1 Visiotyö, TP2 Lounapuiston kiertotalouspuiston orkestrointi, TP3 Viestintä seuraavasti:
TP 1 Yhteinen visio Lounais-Suomi –yhteistyölle
1.1 Valmistelutyö ja taustaselvitykset (kohderyhmäyritysten liiketoimintanäkymien ja muiden kiertotaloustoimijoiden kärkien koonti)
1.2 Visiotyö (tulevaisuuden trendien ja ilmiöiden koonti ja yhteisen vision luonti kiertotalouden ekosysteemille)
1.3 Hankeviestintä (tiedotussuunnitelma)
1.4 Muu kehittämisen käynnistäminen (toiminnan vaikuttavuuden seuranta, skaalautuvuuden ja vakinnuttamisen arviointi)
TP 2 Lounapuiston kiertotalousekosysteemin rakentaminen, toiminnan aktivointi ja fasilitointi (ns. orkestrointi)
2.1 Eri toimijoiden haku ja yhteistyön käynnistäminen
2.2 Hankeviestintä
2.3 Ekosysteemin aktivointi sekä toimenpiteiden suunnittelu, toteutus/fasilitointi eri työmenetelmiä hyödyntäen
2.4 Oppilaitos-, korkeakoulu- ja yritysaktivointi
2.5 Muu kehittämistoiminta (vrt. feasibility studyt, toiminnan vaikuttavuuden seuranta, skaalautuvuuden ja vakinnuttamisen arviointi)
TP 3 Viestintä
3.1 Systemaattinen viestintä ja brändin rakentaminen
Lopputuloksena hankkeen päättyessä Lounapuisto on profiloitunut yhdeksi eteläisen Suomen innovatiiviseksi kiertotalousympäristöksi, kiinnostavaksi sijoittautumiskohteeksi uusille cleantech- ja ympäristöalan yrityksille sekä testausympäristöksi laite- ja sovellustoimittajille. Alue on rakentunut monitahoisen yhteistyön tuloksena, jonka toiminnan keskiössä on hiilineutraalisuus.