Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78657

Hankkeen nimi: Älykäs erikoistuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa 2022-2027 (ELMO II)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin liitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0937073-7

Jakeluosoite: Hallituskatu 20B

Puhelinnumero: +358401680137

Postinumero: 96100

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: https://www.lapinliitto.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riikka Tanskanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riikka.tanskanen(at)lapinliitto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405323670

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Älykäs erikoistuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa 2022–2027 (ELMO II) -hanke perustuu Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhdessä tunnistamiin kehittämistarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on tukea Itä- ja Pohjois-Suomen (IP-alue) klustereiden kehittymistä tukemaan paremmin alueen elinkeinoelämän tarpeita sekä vahvistaa ylimaakunnallista yhteistyötä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategian 2019–2023 sisällöissä.

Hankkeessa toteutetaan työpaketit, joiden konkreettisia tavoitteita on kuvattu seuraavissa kappaleissa:

TYÖPAKETTI 1: Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanon seuranta ja päivittäminen uuden ohjelmakauden tavoitteisiin

TYÖPAKETTI 2: IP-maakuntien välinen yhteinen temaattinen innovaatioyhteistyö

TYÖPAKETTI 3: EU-tason verkostoyhteistyö

TYÖPAKETTI 4: Viestintä ja brändityö

Hankkeessa tuotetaan nykyisen Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategian 2019–2023 toimeenpanon ja toteutumisen arviointi. Arvioinnin tuloksia sekä alueiden omia älykkään erikoistumisen strategioita hyödyntäen hankkeessa luodaan Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategia 2024–2027. Älykkään erikoistumisen strategian jatkuvuudella sekä hankkeessa luotavilla ja toimintamalleilla yhteistyö vakiinnutetaan osaksi maakuntien liittojen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston yhteistyötä.

Klusteritoiminnan osalta hankkeessa toteutetaan klusterisparrausta, hyvien käytänteiden jakamista sekä tuotetaan tietoa klusterien rakentamisen ja kehittämisen tueksi hyödyntäen ylimaakunnallista yhteistyötä sekä kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Toiminnalla edistetään ylimaakunnallista klusteri- ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI) -yhteistyötä erityisesti yhteisissä älykkään erikoistumisen teemoissa. Työllä edistetään ja tuetaan alueen klusterien laadullista kehittymistä sekä niiden vaikuttavuuden parantamista. Parantamalla klustereiden laatua edistetään yritysten osallistumista TKI-toimintaan, mikä parantaa yritysten uudistumista, innovaatioiden syntymistä ja kaupallistamista, kasvua ja kilpailukykyä.

Hankkeessa fasilitoidaan ylimaakunnallisten arvoverkostojen muodostumista, jotka tukevat uutta liiketoimintaa ja kasvua. Työssä hyödynnetään aiemmin tehtyjä arvoverkostoanalyysejä, joiden tietoja syvennetään ja täsmennetään tarpeen mukaan, jotta innovaatiovetoisen kasvun mahdollisuudet tunnistettaisiin paremmin. Tavoitteena on edesauttaa ylimaakunnallisen, liiketoimintalähtöisen sekä alueen omiin osaamisvahvuuksiin pohjautuvan yhteistyön lisäämistä.

Hankkeessa vakiinnutetaan IP-alueen asema kansainvälisissä verkostoissa ja luodaan IP-alueelle pysyvä toimintatapa, jolla IP-alueen yhteistä mukanaoloa verkostoissa koordinoidaan. Eurooppalaisten klusteri- ja älykkään erikoistumisen verkostojen jäsenyydet mahdollistavat paitsi suoraa hyötyä IP-alueen TKI-toimijoille, yrityksille, klustereille sekä ekosysteemeille, mutta myös edunvalvonnan väylän EU komission suuntaan.

Hankkeessa tuotetaan Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen brändi. Yhteisen IP-alueen brändin tavoitteena on tukea sekä maakuntien yhteistä näkyvyyttä että TKI-toimijoiden ja heidän osaamisensa näkyvyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti, ja siten houkutella osaajia, yrityksiä ja investointeja IP-alueelle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa toimivat klusterit ja ekosysteemit, joihin kuuluvat mm. yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kehittämisyhtiöt ja yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kunnat, muut aluekehittäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 365 286

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 354 097

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 456 608

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 445 090

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Kaustisen, Itä-Lapin, Joensuun, Varkauden, Keski-Karjalan, Pohjois-Lapin, Kuopion, Tunturi-Lapin, Kokkolan, Raahen, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Koillis-Savon, Mikkelin, Rovaniemen, Oulunkaaren, Ylä-Savon, Ylivieskan, Savonlinnan, Sisä-Savon, Kajaanin, Pielisen Karjalan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Kehys-Kainuun, Koillismaan, Pieksämäen

Kunnat: Muonio, Polvijärvi, Posio, Liperi, Hirvensalmi, Siikajoki, Lieksa, Tornio, Keminmaa, Kontiolahti, Ylitornio, Lumijoki, Veteli, Lapinlahti, Muhos, Ristijärvi, Nurmes, Enonkoski, Ylivieska, Merijärvi, Rääkkylä, Oulainen, Ranua, Rantasalmi, Tyrnävä, Kittilä, Outokumpu, Salla, Siilinjärvi, Kangasniemi, Tuusniemi, Kolari, Pyhäjärvi, Puumala, Simo, Sodankylä, Alavieska, Kempele, Mikkeli, Keitele, Kokkola, Lestijärvi, Tohmajärvi, Vesanto, Raahe, Paltamo, Ii, Hailuoto, Kiuruvesi, Utajärvi, Siikalatva, Kaavi, Sonkajärvi, Kalajoki, Pelkosenniemi, Kannus, Pertunmaa, Pieksämäki, Rovaniemi, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Kuopio, Perho, Taivalkoski, Kärsämäki, Joensuu, Mäntyharju, Savukoski, Toholampi, Oulu, Inari, Sievi, Enontekiö, Tervo, Reisjärvi, Kaustinen, Pello, Halsua, Suomussalmi, Sulkava, Heinävesi, Nivala, Pyhäntä, Tervola, Kitee, Kemijärvi, Joroinen, Utsjoki, Puolanka, Kajaani, Kuusamo, Pudasjärvi, Juuka, Haapajärvi, Liminka, Sotkamo, Vaala, Varkaus, Haapavesi, Juva, Leppävirta, Ilomantsi, Vieremä, Savonlinna, Pielavesi, Pyhäjoki, Iisalmi, Kemi, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tehty Suvaus-koneella. Hanke toteuttaa sukupuolten tasa-arvoa tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tasa-arvo näkökulma on keskeinen elementti hankkeen kaikessa toiminnassa ns. sisäänkirjoitettuna.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvonäkökulma ei ole hankkeen päätavoite, mutta se huomioidaan toiminnassa

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hankkeessa edistetään klustereiden toimintaa, joista osa edistää vesien ja ilman puhtaana säilymistä. Tuetaan elinkeinojen uudistumista vihreässä siirtymässä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeessa edistetään klustereiden toimintaa, jotka joutuvat huomioimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit toimialallaan. Tuetaan elinkeinojen uudistumista vihreässä siirtymässä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Edistetään teollista kiertotaloutta, mikä vähentää jätevirtoja ja tehostaa materiaalien hyötykäyttöä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3
Edistetään puhtaiden ja vähähiilisten ratkaisujen kehittämistä energiantuotantoon. Tuetaan elinkeinojen uudistumista vihreässä siirtymässä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Tuetaan maakuntien elinkeinorakenteen kehittymistä kestävästi. Digitaalisuuden hyödyntäminen säästää aineellisia resursseja yrityksissä ja monipuolistaa yritysten henkilöstön osaamista. Hankkeen tavoitteena on myös edistää yritysten uudistumista ja parantaa yritysten kannattavuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Yritystoiminnan uudistumisen ja kansainvälistymisen myötä alueelle yritysten liikevaihto kasvaa, vientitulot lisääntyvät ja syntyy uusia monipuolisempia työpaikkoja. Tämä edistää hyvinvointia alueella.
Tasa-arvon edistäminen 1 2
Teollisen toimintaympäristön muutokset ja työtehtävien monipuolistuminen edesauttavat molempien sukupuolien edustajien olosuhteita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Teollisen työelämän murros, kansainvälistyminen ja yritysten kehittyvät työntekijätarpeet edistävät monikulttuurisempaa ja tasavertaista työyhteisöä
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 2 4
Uudet tuotantoteknologiat ja innovaatiot sekä materiaali- ja energiatehokuus lisäävät alueen yritysten ympäristöosaamista. Tuetaan elinkeinojen uudistumista vihreässä siirtymässä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa on tuotettu Itä- ja Pohjois-Suomessa yhteinen älykkään erikoistumisen strategia 1.1.2024 alkaen, sekä vakiinnutettu siihen perustuva asiantuntijayhteistyö osaksi liittojen aluekehityksen toimintaa. Lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistolla on keskeinen asiantuntijarooli kansainvälisissä asioissa sekä yhteistyöverkostoissa. Uuden strategian pohjatyönä hankkeeseen tuotettiin Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategian 2019–2023 toimeenpanon arviointi, ja lisäksi hanke on koordinoinut koko hankeajan nk. Task Force -asiantuntijatyöryhmän työskentelyä.

Hankkeen aikana Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle on luotu uusia European Cluster Collaboration Platform rekisteröityjä klustereita (ennen hanketta alueella oli 18 klusteria ja hankkeen päättyessä 24). Kaikki kyseiset klusterit Euroopan komission klusteriksi tunnistamia verkostoja ja kansainvälisesti löydettävissä. Hanke on kokonaisuudessaan tuottanut yhteensä 20 tilaisuutta, joihin on osallistunut yhteensä 436 henkilöä. Tilaisuuksissa on huomioitu Itä- ja Pohjois-Suomen alueen klusterien kehitys- ja valmennustarpeita, joita hankkeessa selvitettiin erillisellä kyselyllä syksyllä 2022. Selvityksen perusteella tilaisuuksien toteutuksessa huomioitiin myös kansainvälisyyden ja rahoituksen edistäminen, ja neljä hankkeen itse klusterikentän tilaisuuksista oli kansainvälisiä.

Klusterikentässä hanke on tehnyt kansallisesti yhteistyötä Viexpon Nordic Hubin kanssa ja kansainvälisesti European Clusters Alliance (ECA) sekä European Clusters Excellence Labelling Structure (EUCLES) kanssa. Hanke on mahdollistanut edellisten ohella Itä- ja Pohjois-Suomen alueen jäsenyyden myös Vanguard Initiative -verkostossa 2022–2023 aikana. Hanke on edesauttanut Itä- ja Pohjois-Suomen alueen klustereja ja ekosysteemejä hyödyntämään kansainvälisiä verkostoja. Hanke on vakiinnuttanut Itä- ja Pohjois-Suomen asemaa verkostojen näkyvänä ja luotettavana jäsenenä sekä haluttuna kumppanina (Vanguard Inititive Board-johtoryhmäjäsenyys 2023–2024 sekä EUCLES WG Recognition työryhmän vetovastuu). Alueen näkyvyyttä ja tunnettavuutta on pystytty hankkeessa edistämään myös kansainvälisten tilaisuuksien järjestämisellä sekä osallistumalla puhujana erilaisiin kansainvälisiin tilaisuuksiin.

Hankkeen välittöminä tuloksina on lisäksi syntynyt Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen brändikäsikirja, joka tukee liittojen yhteistä viestintää myös hankkeen jälkeen. Hankkeessa tuotettiin myös yhteisen brändin ja uuden älykkään erikoistumisen strategian viestintämateriaalia (Strategian digitaalinen ja painettu versio, PowerPoint-esitys sekä muistikirjoja).
Ylimaakunnallisen yhteistyön syntymistä hankkeessa on edistetty luomalla myös kaksi uutta arvoketjuanalyysiä (Mekaaninen puunjalostus sekä Teollinen kiertotalous metalli- ja konepajateollisuudessa). Hanke järjesti aiemmin tuotetun arvoketjuanalyysin pohjalta elintavikalan toimijoille kaksi virtuaalikahvitilaisuutta koskien elintarvikkeiden vientimahdollisuuksia.

Lisätietoja hankkeesta löytyy: https://elmoenf.eu/fi