Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78660

Hankkeen nimi: Mikromuovien analyysin ja poistomenetelmien kehittäminen teollisuuden laadunvalvontaan (MAP-hanke)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 18.2.2022 ja päättyy 31.10.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: PL 1627

Puhelinnumero: 02 94 45 1111

Postinumero: 70210

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tomppo Laura Elina

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Staff Scientist, Teknillisen fysiikan laitos

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: laura.tomppo(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 355 2541

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mikromuoveja on löydetty lähes kaikkialta ympäristöstämme, hulevesistä ja jätevesistä, mutta myös juomista ja elintarvikkeista. Tutkimustietoa niiden terveysvaikutuksista tullaan saamaan lähivuosina ja on todennäköistä, että mikromuovien osalta tullaan myös asettamaan valvontavelvoitteita ja laatuvaatimuksia. Täten mm. talousveden tuottajilla ja elintarvikeyrityksillä on suuri tarve saada lisätietoa tuotteidensa sisältämistä mikromuovien määristä ja niiden mahdollisista lähteistä, jotta niiden poistamiseen ja valvontaan voidaan varautua elintarviketurvallisuuden ja kuluttajien vaatimalla tavalla.

Pohjois-Savolla on hyvät edellytykset olla edelläkävijä elintarvikkeiden ja talousvesien mikromuovien analytiikassa ja poistomenetelmien kehittämisessä Itä-Suomen yliopiston (UEF) osaamisen ansiosta. UEF:n SIB Labs -yksikössä on nykyaikaiset mikromuovien analysointilaitteistot ja jatkuvasti karttuvaa kokemusta mikromuovin määrien ja laadun tutkimisesta eri näytetyypeistä. SIB Labs muun muassa osallistuu EU:ssa toteutettavaan mikromuovien analysoinnin standardointiin.UEF:n Farmasian laitoksella on kemian ja toksikologian erityisosaamista ja kattava laitekanta mm. orgaanisten yhdisteiden analysointiin, jota voidaan hyödyntää mikromuovien sisältämien lisäaineiden ja kertymien tutkimiseksi. Farmasialla ja SIB Labsilla on myös vahvaa poikkitieteellistä osaamista ja kokemusta suodatusmenetelmistä ja analytiikan kehittämisestä.

Tämän hankkeen tarkoituksena on kehittää mikromuovianalytiikkaa ja poistomenetelmiä elintarvikeyritysten lähtökohdista antaen alueen yrityksille valmiuksia vastata eturintamassa kiristyviin laatuvaateisiin. Hankkeen toimenpiteinä toteutetaan 3 työpakettia, joissa

1) Kehitetään näytteenotto- ja analyysiprotokollia mikromuovien määrän ja laadun analysoimiseksi teollisuuden prosesseista.

2) Kartoitetaan ja testataan mikromuovien poistoon soveltuvia ratkaisuja ja mikromuovien mahdollisia lähteitä yritysten prosesseissa. Tutkitaan mikromuovien sisältämiä lisäaineita ja kertymiä.

3) Lisätään yritysten osaamista ja valmiuksia mikromuovien määrän valvontaan ja niiden poistoon.

Hankkeen tuloksena alueen yrityksillä on osaamista mikromuoveista, mikromuovien analytiikasta ja poistosta, sekä käsitys tuotteidensa mahdollisista mikromuovikontaminaatiolähteistä. Tämä antaa yrityksille mahdollisuuden kehittää laadunvalvontaprosessejaan ja vahvistaa brändiä vastuullisena korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottajana. Korkealaatuiset elintarvikkeet on yksi tunnistetuista Pohjois-Savon alueen vahvuuksista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat alueen elintarvikeyritykset ja talousveden toimittajat. Elintarvikkeet ja vesi ovat Pohjois-Savon tunnistettuja kehittämiskärkiä.
Hanke hyödyttää myös analytiikkayrityksiä, jotka kehittävät ja toimittavat näytteenotto- ja tutkimuslaitteistoa.
Hanke edistää myös Itä-Suomen yliopiston osaamisen valjastamista paremmin maakunnan yritysten hyödyksi.


Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu yhteen yritykseen eikä hankkeessa tueta yhden yrityksen kehittämistoimia vaan hankkeen toimenpiteet kohdentuvat laajasti koko yritysjoukkoon ja tulokset ovat yleisesti saatavilla ja ne jaetaan laajasti.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Käytännössä välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki kuluttajat, jotka käyttävät vesilaitosten vettä tai nauttivat teollisesti valmistettuja elintarvikkeita. Mikromuovianalytiikan ja poistomenetelmien kehittäminen mahdollistaa tutkitusti puhtaampien elintarvikkeiden ja talousveden tuottamisen. Hanke edistää näin laajemmin myös Suomen ja Euroopan elintarviketeollisuutta.

Mikromuovien hallinta teollisuuden vesissä vähentää myös mikromuovien kulkeutumista ympäristöön.

Hankkeessa saatu kokemus mikromuovien analyysimenetelmien soveltuvuudesta uudenlaisille näytteille hyödyttää kansainvälistä työtä menetelmien harmonisoimiseksi ja/tai standardoimiseksi. Lisäksi saatuja tietoja ja kokemuksia voidaan hyödyntää, kun pohditaan, olisiko tarpeellista asettaa laatuvaatimuksia elintarvikkeiden ja talousveden mikromuovipitoisuuksille. Välillisiä kohderyhmiä ovat siis kaikki elintarviketeollisuuden toimijat, kuluttajat ja elintarvikkeiden sekä talousveden laatua sääntelevät toimijat.

Mikromuovien poistomenetelmien soveltuvuudesta saatu tieto hyödyttää laajasti eri teollisuudenaloja.

Soveltavat tutkimuskohteet lisäävät myös tutkimuksen ja koulutuksen työelämärelevanssia, josta hyötyvät yliopiston opiskelijat, kun ajankohtaisten ilmiöiden kehitystyötä hyödynnetään yliopiston muussa toiminnassa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 360 128

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 360 128

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 403 160

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 403 160

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Ylä-Savon

Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi ja todettu hanke sukupuolineutraaliksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kyseessä on kehityshanke, jossa on toimijoina sekä naisia että miehiä. Hankkeen työt sopivat molemmille sukupuolille. Hankkeessa kehitettävä osaaminen on sukupuolineutraalia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on lisätä alueen yritysten kilpailukykyä lisäämällä osaamista ja valmiuksia laadunvalvontaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Hankkeen välillisenä tavoitteena on ehkäistä mikromuovien ja niiden mukana kulkeutuvien haitta-aineiden päätymistä ympäristöön. Hankkeessa testataan myös uusiutuvia biopohjaisia raaka-aineita suodatinratkaisuissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 3
Hankkeessa testataan mm. biohiilipohjaisia suodatinratkaisuja ja edistetään näin biohiilen sovellusten kehitystä. Biohiili tuotetaan puuteollisuuden sivuvirtamateriaaleista, mikä tukee vähähiilisyyttä ja lisää hiilen kierrätystä polton sijaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 6
Hankkeen välillisenä vaikutuksena on se, että mikromuoveja ja niiden mahdollisesti sisältämiä haitta-aineita päätyy vähemmän ympäristöön, mikä suojelee kasvillisuutta, eliöitä ja luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 7
Hankkeen välillisenä vaikutuksena ehkäistään mikromuovien ja niiden mahdollisesti sisältämien haitta-aineiden päätyminen pinta- ja pohjavesiin ja maaperään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeessa edistetään puhtaampien prosessien ja tuotteiden kehittämistä, mikä on edellytys myös taloudelliselle kestävyydelle.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hanke ei tarkastele suoraan energialähteitä. Biohiilen käytön lisääntyminen voi kuitenkin edistää puuteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä vähähiilisyyttä edistävillä tavoilla, ja vähentää puumateriaalien käyttöä energialähteenä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Hankkeessa kehitetään osaamista laadunvalvontaan mikromuovien osalta, mikä edistää ekologisesti kestävien toimintatapojen kehittymistä alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Hankkeessa kasvatetaan yritysten ja yliopiston osaamista ja analytiikkavalmiuksia, sekä edistetään alueen elinkeinoelämän yhteistyötä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Hanke edistää tutkitusti puhtaampien elintarvikkeiden ja talousveden tuottamista. Laadukkaat elintarvikkeet ja puhdas talousvesi, joissa ei ole ylimääräisiä jäämiä, tukevat terveyttä ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hankkeessa tuotettu osaaminen on sukupuolineutraalia, ja voi siten työllistää yhtälailla molempien sukupuolten edustajia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Yritysten toiminnan kehittäminen voi tuottaa uusia työpaikkoja kansalaisuudesta riippumatta. Esimerkiksi mikromuovianalytiikan tekeminen ei vaadi suomen kielen osaamista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 8 8
Hankkeen tarkoituksena on lisätä osaamista ja ymmärrystä mikromuoveista, myös mikromuovien vaikutuksista ympäristöön ja eliöihin ja kehittää keinoja mikromuovien poistamiseksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Mikromuoveja on löydetty lähes kaikkialta ympäristöstä, myös elintarvikkeista ja juomavedestä. Vaikka altistumisesta ja
terveysvaikutuksista ei ole vielä riittävästi tietoa kattavaan riskinarviointiin, on mikromuovit kuitenkin syytä saada hallintaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Tämä edellyttää menetelmiä mikromuovien analysoimiseksi, mahdollisten mikromuovilähteiden tunnistamiseksi ja mikromuovien poistamiseksi. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, millaiset mikromuovit aiheuttavat terveyshaittaa ja menetelmiä haitallisuuden testaamiseksi.

Mikromuovien analyysin ja poistomenetelmien kehittäminen teollisuuden laadunvalvontaan -hankkeessa tarkasteltiin mikromuoveja teollisuuden näkökulmasta. Hankkeessa kehitettiin protokollia mikromuovien analysoimiseksi ja poistamiseksi. Niiden avulla voidaan mm. analysoida mikromuoveja nestemäisistä elintarvikkeista ja talousvesistä, tutkia mikromuovien irtoamista pakkauksista, tunnistaa mikromuovien sisältämiä haitta-aineita, arvioida mikromuovien toksisuutta, sekä arvioida mikromuovien poistotehokkuutta suodatusprosesseissa. Hankkeessa kartoitettiin myös tämänhetkinen tieto mikromuoveista ja siirrettiin mikromuoviosaamista erilaisin viestintätoimenpitein. Hankkeessa hyödynnettiin Itä-Suomen yliopiston monipuolista tutkimusosaamista mikromuoveista, elintarvikkeista, kemian analytiikasta, suodatusmenetelmistä ja toksikologiasta ja hankkeen toimenpiteet toteutettiin tiiviissä yritysyhteistyössä.

Hankkeessa kehitettyjä osaamista ja menetelmiä on esitelty hankkeen julkaisussa: Raninen K, Uurasjärvi E, Peräniemi S, Soininen T, Vepsäläinen J, Järvelä E, Riekkinen K, Karim S, Selenius M, Savolainen R, Visuri R, Koistinen A, Tomppo L. Mikromuovien analytiikan ja poistomenetelmien kehittäminen teollisuuden laadunvalvontaan. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Science, Forestry and Technology, 4. 2023. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4999-8

Lisäksi hankkeen oppeja on katsottavana videoseminaarina sivustolla: https://sites.uef.fi/map-hanke/