|
|
|
Hankekoodi: A78674
Hankkeen nimi: Ilmastokestävien jatkuvan kasvatuksen metsien korjuun suunnittelu ja toteutus digitalisaation keinoin Pohjois-Karjalassa (KESTO)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 6
Puhelinnumero: 029 532 6000
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nuutinen Yrjö Mikko
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: yrjo.nuutinen(at)luke.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358295323257
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Metsän jatkuva kasvatus on avohakkuuttoman metsänhoidon periaate. Siinä metsää kasvatetaan erikokoisena puustona ja jatkuvasti peitteisenä. Luonnonvarakeskus selvitti lokakuussa 2021 Pohjois-Karjaisten metsäalan käytännön toimijoiden ja metsäomistajien näkemyksiä, toiveita ja tarpeita jatkuvasta kasvatuksesta. Vastaajien valtaosan mielestä jatkuva kasvatus olisi oikein kohdennettuna ja toteutettuna tarpeellinen metsähoitotapa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeuttamiseen sekä vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuteen ja sen käyttöä olisi mahdollista lisätä. Kuitenkin kyselyssä nousi jatkuvan kasvatuksen haasteita ja samalla kehittämistarpeita: jatkuvaan kasvatukseen parhaiten soveltuvien metsien luokitteluperusteiden puuttuminen, jatkuvaan kasvatukseen soveltumattomien kohteiden hakkuu, hakkuukohteiden ennakkosuunnittelun puutteellisuus, hakkuun työmallien puuttuminen hakkuukoneen kuljettajille, kuljettajakoulutuksen koulutusmateriaalinen vajavaisuus sekä jatkuvan kasvatuksen koneellisen hakkuutyön maksuperusteiden puuttuminen.
KESTO-hanke jalostaa tutkimustietoa ja tuottaa työkaluja jatkuvaan kasvatukseen soveltuvien metsien luokitteluperusteisiin ja kohdennukseen, korjuun (hakkuu + metsäkuljetus) suunnitteluun ja toteutukseen sekä korjuun resurssien suunnitteluun ja seurantaan. Hankkeen tulokset syntyvät tutkimuksen, käytännön metsäammattilaisten ja käytäntöä tukevan opetuksen yhteistyönä. Yhteistyön myötä hankkeessa jalostuu tiedonsiirron verkostomalli, joka varmistaa uuden jatkuvan kasvatuksen tutkimustiedon siirtymisen koulutuksen kautta käytäntöön myös hankkeen jälkeen.
Hankkeessa kehitetyt työkalut, -menetelmät ja koulutustuotteet lisäävät metsäalan toimijoiden tietämystä jatkuvasta metsänkasvatuksesta sekä parantavat pohjoiskarjalaisten metsätalouteen kytkeytyvien yritysten toimintaedellytyksiä. Hankkeen tuloksena jatkuva kasvatus kohdentuu parhaille kohteille, kehitetyt työkalut ja -menetelmät parantavat jatkuvan kasvatuksen ennakkosuunnittelua sekä hakkuun ja metsäkuljetuksen laatua ja kannattavuutta. Tämän myötä jatkuvan kasvatuksen puutuotannon kannattavuus ja hakkuumäärät lisääntyvät merkittävästi lisäten sekä ympäristö- että taloushyötyä niin yrityksille kuin metsäomistajille.
Ilmastokestävien jatkuvan kasvatuksen metsien korjuun suunnittelu ja toteutus digitalisaation keinoin Pohjois-Karjalassa (KESTO) hankkeen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja se on yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian kesken. Hanke noudattaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategiaa (http://standard.gendercop.com/) ja sen toteutukseen ja hyödyntämiseen eri sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Hankkeen tulokset ovat julkisia ja hyödynnettävissä valtakunnallisesti.
Hankkeen kohderyhmiä ovat:
-Metsäteollisuusyhtiöiden puunostajat sekä korjuun (=hakkuu + metsäkuljetus) suunnittelijat
-Metsäkoneyrittäjät ja metsäkoneen kuljettajat
-Metsäpalveluyritykset
-Suomen metsäkeskuksen ja Pohjois-Karjalan metsähoitoyhdistyksen asiantuntijat
-Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen henkilökunta
Hankkeen välilliset kohderyhmät:
-Yksityiset metsäomistajat
-Yhteismetsät
-Kaupungit ja kunnat metsänomistajina
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 208 291
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 175 829
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 260 364
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 219 786
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Joensuu
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 6
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 7 |
| Kustannustehokkaalla jatkuvapeitteisellä metsähoidolla varmistetaan metsien hyvää kasvua ja niiden käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 7 |
| Jatkuvapeitteiset metsät hyvin kasvavia, terveitä ja niissä on jatkuvan puustopääoma sitomassa hiiltä. Joten ne sopeutuvat parhaiten ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 7 |
| Monimuotoisuuden ylläpitäminen ja lisääminen on osa jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Jatkuvapeitteisessä metsässä säilyy koko ajan puustopääoma sitomassa ilmakehän hiiltä. Erityisesti ojitetuissa suometsissä, joissa pohjaveden pinta on korkealla, jatkuvapeitteinen metsä vähentää vesistövaikutuksia. Jatkuvapeitteinen metsä vähentää maaperän hengitystä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 4 |
| Jatkuvapeitteisten metsien lisääntyminen pienentää suojeltujen alueiden käyttöpainetta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Puun tarjonta nuorista hoitamattomista metsistä lisääntyy, jolloin metsähakkeen saatavuus lämpölaitoksille paranee ja energiamarkkinoille syntyy uusia työpaikkoja. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Elvyttää ja luo uutta paikallista metsäpalveluyrittäjyyttä sekä lisää kysyntää uusille koneinvestoinneille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Jatkuvapeitteisillä metsillä on positiivinen välitön vaikutus virkistyskäyttöön ja välillisesti marjasatoihin sekä riistakantoihin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa syntyvä tiedonsiirron verkostomalli lisää jatkuvapeitteisen metsänhoidon tiedon saatavuutta ja sitä kautta edistää metsäalan toimijoiden elinkeinoa ja hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | -1 | 0 |
| Ei juuri vaikutusta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Tiedonsiirron verkostomalli lisää eri alueiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 2 |
| Jatkuvapeitteiset metsät parantavat metsämaisemaa, viihtyisyyttä ja sen myötä hyvinvointia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 2 |
| Jatkuvapeitteisten metsien lisääntyminen parantaa ympäristöosaamista ja lisää sen merkitystä. | ||
Metsän jatkuva kasvatus on avohakkuuttoman metsänhoidon periaate. Siinä metsää kasvatetaan erikokoisena puustona ja jatkuvasti peitteisenä. Luonnonvarakeskus selvitti lokakuussa 2021 Pohjois-Karjaisten metsäalan käytännön toimijoiden ja metsäomistajien näkemyksiä, toiveita ja tarpeita jatkuvasta kasvatuksesta. Vastaajien valtaosan mielestä jatkuva kasvatus olisi oikein kohdennettuna ja toteutettuna tarpeellinen metsähoitotapa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeuttamiseen sekä vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuteen ja sen käyttöä olisi mahdollista lisätä. Kuitenkin kyselyssä nousi jatkuvan kasvatuksen haasteita ja samalla kehittämistarpeita.
Ilmastokestävien jatkuvan kasvatuksen metsien korjuun suunnittelu ja toteutus digitalisaation keinoin Pohjois-Karjalassa (KESTO) -hanke jalosti tutkimustietoa ja tuotti työkaluja jatkuvaan kasvatukseen soveltuvien metsien kohdennukseen, korjuun (hakkuu + metsäkuljetus) suunnitteluun ja toteutukseen sekä korjuun resurssien suunnitteluun ja seurantaan. Hankkeen tulokset syntyivät tutkimuksen, käytännön metsäammattilaisten ja käytäntöä tukevan opetuksen yhteistyönä. Yhteistyön myötä hankkeessa jalostui tiedonsiirron verkostomalli, joka varmistaa uuden jatkuvan kasvatuksen tutkimustiedon siirtymisen koulutuksen kautta käytäntöön myös hankkeen jälkeen.
Hankkeessa kehitetyt työkalut, -menetelmät ja koulutustuotteet lisäävät metsäalan toimijoiden tietämystä jatkuvasta metsänkasvatuksesta. Hankkeen tuloksena jatkuva kasvatus kohdentuu paremmin parhaille kohteille, kehitetyt työkalut ja -menetelmät parantavat jatkuvan kasvatuksen ennakkosuunnittelua sekä hakkuun ja metsäkuljetuksen laatua ja kannattavuutta. Tämä auttaa parantamaan jatkuvan kasvatuksen puutuotannon kannattavuutta ja hakkuumääriä mikä lisää sekä ympäristö- että taloushyötyä niin yrityksille kuin metsäomistajille.
Ilmastokestävien jatkuvan kasvatuksen metsien korjuun suunnittelu ja toteutus digitalisaation keinoin Pohjois-Karjalassa (KESTO) hankkeen rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto ja se oli yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian kesken. Hanke noudatti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategiaa (http://standard.gendercop.com/). Hankkeen tulokset ovat julkisia ja hyödynnettävissä valtakunnallisesti.