|
|
|
Hankekoodi: A78678
Hankkeen nimi: Kymenlaakson elintarvikesektorin potentiaaliselvitys
Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet
Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Kouvola Innovation Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2221859-6
Jakeluosoite: Paraatikenttä 4
Puhelinnumero: 0206158140
Postinumero: 45100
Postitoimipaikka: Kouvola
WWW-osoite: http://www.kinno.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Turunen Aleksandra
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yhteyspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: aleksandra.turunen(at)kinno.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206158140
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen päätavoitteena on elintarvikealan koko arvoketjun ja ekosysteemin - alkutuotannosta kansainväliseen vientitoimintaan - mahdollisuuksien tunnistaminen ja suunnitelmallinen vahvistaminen. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan sektorin nostamista alueellisesti ja kansallisesti merkittäväksi klusteriksi (”FoodEast”), joka luo elinvoimaa ja uusia kasvun mahdollisuuksia alueen yrityksille ja maatalouteen.
Keskeisiä osatavoitteita ovat:
- Tunnistaa alueen elintarvikesektorin nykytila, Koronan vaikutukset ja sekrotin mahdollisuudet
- Edistää vähähiilisyyteen, elinkaariajatteluun ja digitaalisuuden (alustat, älykkäät teknologiat ja logistiikka) hyödyntämiseen pohjautuvaa yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden TKI-yhteistyötä
- Etsiä yrityksille uusia kasvun ja liiketoiminnan mahdollisuuksia
- Tunnistaa toimialarajat ylittävät mahdollisuudet yhdistämällä eri osaamis- ja liiketoiminta-alueita
- Rakentaa yhteistyötä ja kumppanuutta toimijoiden kanssa
- Työstää visio, yhteinen toimintamalli ja tiekartta etenemiselle ja klusterin rakentumiselle
Uutuus- ja lisäarvoa haetaan erityisesti seuraavista tarkastelukulmista:
- Vahvan klusterin synnyttäminen itäiseen Suomeen
- Ekosysteemiajattelu yli toimialarajojen
- Uudet toimintamallit ja konseptit, alusta-ajattelu
- Mahdollinen uusi kärki Kinnolle Railgaten ja kiertotalouden rinnalle
Hankkeessa on kolme työpakettia:
TP1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET, jossa selvitetään alkutuotannon, jalostuksen ja elintarviketeollisuuden nykytila ja kehittämistarpeet Kymenlaaksossa.
TP2 ELINTARVIKESEKTORIN UUDET MAHDOLLISUUDET, jossa selvitetään ja analysoidaan toimialan potentiaali ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet.
TP3 VERKOSTOT JA ORGANISOITUMINEN - jossa toteutetaan benchmarking-selvitys vastaavista klustereista ja ekosysteemeistä, kootaan toimijoita yhteen, muodostetaan yhteinen visio tulevaisuuden tavoitteista ja toimintamallista sekä laaditaan jatkokehittämiselle toimenpidesuunnitelma ja tiekartta.
Hankkeen keskeisinä tuloksina
- Kokonaiskuva elintarvikesektorin nykytilasta ja mahdollisuuksista Kymenlaaksossa
- Tiivistynyt yhteistyö toimijoiden kesken
- Yhteinen visio, toimintamalli ja tiekartta etenemiselle
- Edellytykset jatkotoimenpiteille, joilla tavoitellaan Kymenlaakson elintarvikesektorin nostamista kansallisesti merkittäväksi klusteriksi
HORISONTAALISET TAVOITTEET
Hankkeen toimenpiteissä ja suunnitelmissa otetaan huomioon, miten ne koskevat naisia ja miehiä (esim. vaikuttaako sukupuolinäkökulma viestien perille menoon kohderyhmien aktivoinnissa tai hankkeessa tunnistettaviin kehittämistarpeisiin ja myöhempiin jatkotoimenpiteisiin kuten vaikkapa koulutuksen tai alan brändin ja imagon kehittämiseen. Elintarvikeala ja etenkin siihen linkittyvä Mara-sektori ovat kärsineet koronapandemiasta merkittävästi, ja molemmat alat ovat perinteisesti naisvaltaisia.
Kestävä kehitys ja sen kolme näkökulmaa - ekologinen, taloudellinen ja sosiokulttuurinen kestävyys - muodostavat klusterin rakentamiselle vahvan perustan. Lähtökohtana ovat kestävän ja vähähiilisen arvo- ja toimitusketjun varmistaminen ja tukeminen alkutuotannosta alkaen, läpileikkaava taloudellinen kestävyysajattelu sekä elpymisen eväiden ja uuden elinvoiman etsiminen ihmisten ja yhteisöjen näkökulmasta.
VARSINAISET KOHDERYHMÄT
- Yritykset (alkutuotanto, jalostus, tuotanto, palvelut, teknologia, logistiikka, digitalisaatio jne. – arvoketjun ja ekosysteemin tarkastelu yli toimialarajojen)
- Kehittäjäorganisaatiot (yrityskehitys, tutkimus, koulutus, rahoitus, kaupunki mahdollistajana ja referenssialustana)
- 3. sektori
VÄLILLISET KOHDERYHMÄT
- Kansalaiset ja yhteisöt
- Alan kansalliset ja kansainväliset toimijat ja verkostot
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 107 478
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 99 520
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 153 540
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 142 171
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan
Kunnat: Pyhtää, Miehikkälä, Hamina, Kouvola, Virolahti, Kotka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 9 |
| Klusteriajattelun lähtökohtana ovat kestävästi tuotetut ja pakatut elintarvikkeet ja vähähiilisen arvo- ja toimitusketjun varmistaminen (elinkaaritarkastelu, kiertotalousajattelu ja hävikin minimointi, vihreä logistiikka) | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 7 |
| Ilmastokysymysten tarkastelu koko arvoketjussa, ilmastovaikutusten arviointi, uudet, vähähiiliset innovaatiot. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Pieni välillinen vaikutus (vähähiilisyys, alkutuotannon kestävyys) | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 5 |
| Pieni välillinen vaikutus (digitaalisuus, vähähiilisyys, alkutuotannon kestävyys) | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 3 |
| Ei suoranaista vaikutusta, myönteinen vaikutus erityisesti kestävän alkutuotannon näkökulmasta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 8 |
| Läpileikkaava kestävyysajattelu arvoketjussa, raaka-aine- ja ruokahävikin minimointi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 8 |
| Energiankulutus ja hiilijalanjälki voidaan nostaa esille myytävän tuotteen ja sen elinkaaren osalta. Valmistusprosessin energiaratkaisut ovat iso osa kokonaisuuden kehittämisessä (nykyiset ja uudet tuotantofasiliteetit). | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen ytimessä on elintarvikesektorin mahdollisuuksien hyödyntäminen isommin kuin aiemmin (klusterin muodostaminen, mahdollinen uusi kärki Kinnolle RRT:n ja kiertotalouden rinnalle). | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Tarkastelussa on raaka-aineiden ja tuotteiden lisäksi niihin liittyvien aineettomien palvelujen kokonaisuus, digitaaliset alustat, verkkokauppa (linkitys myös mm. Kansainvälisty ja kasva digitaalisesti -hankkeeseen). Ilmastopositiivisen ruuantuotannon ja paikallisuuden kautta imagohyötyä sekä viestintää ja brändäystä tukevia elementtejä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 9 |
| Koko toimitusketjun vähähiilisyys tulee varmasti olemaan yksi ekosysteemin kehittämistarpeista. Sitä tukee maakunnan logistiikkaosaamisen hyödyntäminen sekä mm. Kouvolan RRT-kokonaisuus | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen taustalla on elpymisen eväiden ja uuden elinvoiman etsiminen korona-aikana. Vireyden lisääntyminen, uutta kasvua ja työmahdollisuuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Tasavertaisia liiketoiminta- ja työmahdollisuuksia odotetaan avautuvan elintarvikesektorin eri tehtävissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 6 |
| Uusia liiketoiminta- ja työmahdollisuuksia avautuu myös eri taustoista ja kulttuureista tuleville. Maahanmuuttajien osaamisen, ruokakulttuurin ja verkostojen hyödyntäminen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 7 |
| Elinvoimainen maatalous, ruuantuotanto ja ruokakulttuuri on osa kulttuuriympäristöä, samoin lähiruoka ja paikalliset raaka-aineet. Välillisesti kestävä liiketoiminta tuottaa hyvää, joka näkyy myös kasvavina verotuloina ja sitä kautta parantuneina mahdollisuuksina pitää huolta kulttuuriympäristöstä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 9 |
| Ympäristöosaaminen liittyy vahvasti hankkeen tematiikkaan. Selvitystyössä käydään läpi myös ympäristöosaamiseen liittyviä kehitystarpeita. | ||
Hankkeen päätavoitteena on ollut elintarvikesektorin mahdollisuuksien tunnistaminen ja suunnitelmallinen vahvistaminen. Koko hankkeen aikana on toteutettu lukuisia yrityshaastatteluja, tutkittu sektorin kehittymistä eri tietolähteistä ja haastattelemalla alan toimijoita kuten ProAgriaa, MTK:a, maaseutupalveluja ja oppilaitoksia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti monenlaisia ketjureaktioita, jotka vaikuttivat myös Kymenlaaksoon ja elintarvikesektoriin. Energian ja raaka-aineiden hinnan äkillinen nousu, lannotteiden saatavuuden heikentyminen, kuluttajien ostovoiman heikentyminen ja korkojen nousu vaikutti monen yrittäjän toimintaan.
Mahdollisuuksia on kuitenkin tunnistettu eri yrityksissä, ja myös investoinnit kuuluvat yritysten suunnitelmiin. Yrityksissä tiedostetaan, että lähiruoan merkitys ja terveysvaikutteiset tuotteiden kulutus on kasvamassa. Tulevaisuuden trendeihin kuuluu myös sokerin käytön väheneminen, ekologisuus ja vastuullisuus.
Hankkeessa määriteltiin myös Kymenlaakson elintarvikesektorille tulevaisuuden visio ja millä toimenpiteillä siihen päästään. Tärkeimmät nostot ovat alueellisen verkostoyhteistyön tiivistäminen, tuotekehityksen ja innovaatioiden vauhdittaminen, maakunnan bräändääminen ja erottuminen, toimijoiden roolitus, arvoverkosto, ruokatapahtumat ja kansainvälisyys.
Yhteistyössä paikallisten lähiruoan tuottajien kanssa järjestettiin Makujen polku -lähiruokatapahtuma. Tapahtuman kautta tuotiin tietoa lähiruoasta paikallisille ruokahankintoja tekeville tahoille kuten ravintoloille, kaupoille, hyvinvointialueelle, kaupungille, yksityisille hoivakodeille, päiväkodeille jne. Tapahtuma järjestettiin Kohoa Synergiakeskuksessa 19.4., ja mukana oli 15 yritystä/näytteilleasettajaa. Tapahtumalle toivottiin jatkoa, mikä voi tuoda lisää näkyvyyttä ja kasvua yrityksille.
ProAgria hankkeen toimesta teki elintarvikesektorin tavaravirtaselvityksen, jossa oli mukana sekä alkutuotanto että elintarvikeyritykset. Selvityksessä paljastui, että määrät vaihtelevat hyvin paljon, ja että suurin osa tavarasta liikkuu Kymenlaakson ulkopuolelle vt6 ja vt7 pitkin. Elintarvikeyrityksistä noin 50% oli myös kiinnostunut tekemään logistiikassa yhteistyötä muiden yritysten kanssa.
Hanke on ollut aktiivisesti mukana Kouvolan kaupungin maaseutupoliittisten linjausten määrittelyssä. Hankkeen toimenpiteitä ja tuloksia oli huomioitu maaseutupoliittisessa kehittämisohjelmassa, joka valmistui loppukeväästä 2023. Lähiruoka ja lähiruoan tuottajat sekä ruokamatkailu ovat yksi tärkeä osa kyseistä kokonaisuutta. Maaseudun kehittämisohjelmassa tähdätään ennen kaikkea uuden innovatiivisen yritystoiminnan aikaansaamiseen ja olemassa olevien yritysten uudistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen.