Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78678

Hankkeen nimi: Kymenlaakson elintarvikesektorin potentiaaliselvitys

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kouvola Innovation Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2221859-6

Jakeluosoite: Paraatikenttä 4

Puhelinnumero: 0206158140

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.kinno.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Turunen Aleksandra

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yhteyspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: aleksandra.turunen(at)kinno.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206158140

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on elintarvikealan koko arvoketjun ja ekosysteemin - alkutuotannosta kansainväliseen vientitoimintaan - mahdollisuuksien tunnistaminen ja suunnitelmallinen vahvistaminen. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan sektorin nostamista alueellisesti ja kansallisesti merkittäväksi klusteriksi (”FoodEast”), joka luo elinvoimaa ja uusia kasvun mahdollisuuksia alueen yrityksille ja maatalouteen.

Keskeisiä osatavoitteita ovat:
- Tunnistaa alueen elintarvikesektorin nykytila, Koronan vaikutukset ja sekrotin mahdollisuudet
- Edistää vähähiilisyyteen, elinkaariajatteluun ja digitaalisuuden (alustat, älykkäät teknologiat ja logistiikka) hyödyntämiseen pohjautuvaa yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden TKI-yhteistyötä
- Etsiä yrityksille uusia kasvun ja liiketoiminnan mahdollisuuksia
- Tunnistaa toimialarajat ylittävät mahdollisuudet yhdistämällä eri osaamis- ja liiketoiminta-alueita
- Rakentaa yhteistyötä ja kumppanuutta toimijoiden kanssa
- Työstää visio, yhteinen toimintamalli ja tiekartta etenemiselle ja klusterin rakentumiselle

Uutuus- ja lisäarvoa haetaan erityisesti seuraavista tarkastelukulmista:
- Vahvan klusterin synnyttäminen itäiseen Suomeen
- Ekosysteemiajattelu yli toimialarajojen
- Uudet toimintamallit ja konseptit, alusta-ajattelu
- Mahdollinen uusi kärki Kinnolle Railgaten ja kiertotalouden rinnalle

Hankkeessa on kolme työpakettia:
TP1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET, jossa selvitetään alkutuotannon, jalostuksen ja elintarviketeollisuuden nykytila ja kehittämistarpeet Kymenlaaksossa.
TP2 ELINTARVIKESEKTORIN UUDET MAHDOLLISUUDET, jossa selvitetään ja analysoidaan toimialan potentiaali ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet.
TP3 VERKOSTOT JA ORGANISOITUMINEN - jossa toteutetaan benchmarking-selvitys vastaavista klustereista ja ekosysteemeistä, kootaan toimijoita yhteen, muodostetaan yhteinen visio tulevaisuuden tavoitteista ja toimintamallista sekä laaditaan jatkokehittämiselle toimenpidesuunnitelma ja tiekartta.

Hankkeen keskeisinä tuloksina
- Kokonaiskuva elintarvikesektorin nykytilasta ja mahdollisuuksista Kymenlaaksossa
- Tiivistynyt yhteistyö toimijoiden kesken
- Yhteinen visio, toimintamalli ja tiekartta etenemiselle
- Edellytykset jatkotoimenpiteille, joilla tavoitellaan Kymenlaakson elintarvikesektorin nostamista kansallisesti merkittäväksi klusteriksi

HORISONTAALISET TAVOITTEET

Hankkeen toimenpiteissä ja suunnitelmissa otetaan huomioon, miten ne koskevat naisia ja miehiä (esim. vaikuttaako sukupuolinäkökulma viestien perille menoon kohderyhmien aktivoinnissa tai hankkeessa tunnistettaviin kehittämistarpeisiin ja myöhempiin jatkotoimenpiteisiin kuten vaikkapa koulutuksen tai alan brändin ja imagon kehittämiseen. Elintarvikeala ja etenkin siihen linkittyvä Mara-sektori ovat kärsineet koronapandemiasta merkittävästi, ja molemmat alat ovat perinteisesti naisvaltaisia.

Kestävä kehitys ja sen kolme näkökulmaa - ekologinen, taloudellinen ja sosiokulttuurinen kestävyys - muodostavat klusterin rakentamiselle vahvan perustan. Lähtökohtana ovat kestävän ja vähähiilisen arvo- ja toimitusketjun varmistaminen ja tukeminen alkutuotannosta alkaen, läpileikkaava taloudellinen kestävyysajattelu sekä elpymisen eväiden ja uuden elinvoiman etsiminen ihmisten ja yhteisöjen näkökulmasta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

VARSINAISET KOHDERYHMÄT
- Yritykset (alkutuotanto, jalostus, tuotanto, palvelut, teknologia, logistiikka, digitalisaatio jne. – arvoketjun ja ekosysteemin tarkastelu yli toimialarajojen)
- Kehittäjäorganisaatiot (yrityskehitys, tutkimus, koulutus, rahoitus, kaupunki mahdollistajana ja referenssialustana)
- 3. sektori

4.2 Välilliset kohderyhmät

VÄLILLISET KOHDERYHMÄT
- Kansalaiset ja yhteisöt
- Alan kansalliset ja kansainväliset toimijat ja verkostot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 107 478

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 59 960

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 153 540

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 85 658

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Kouvola, Virolahti, Kotka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Elintarvikealan yrityksissä naisten osuus on perinteisesti ollut merkittävä, samaten kv-kaupassa tarvittavan kielitaidon opiskelu on paljolti naisvaltaista. Koronapandemia on vaikuttanut erityisesti MaRa-sektoriin ja siellä varsinkin naisiin. Esimerkiksi vuonna 2020 majoitus- ja ravitsemistoiminnassa oli keskimäärin 19 000 työllistä vähemmän kuin vuotta aiemmin ennen koronaa, ja tuosta luvusta lähes 74 % eli yhteensä 14 000 on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä ja operatiivisessa suunnittelutyössä otetaan huomioon, miten ne koskevat naisia ja miehiä (esim. vaikuttaako sukupuolinäkökulma viestien perille menoon kohderyhmien aktivoinnissa tai hankkeessa tunnistettaviin kehittämistarpeisiin ja myöhempiin jatkotoimenpiteisiin kuten vaikkapa koulutuksen tai alan brändin ja imagon kehittämiseen).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa muodostetaan kokonaiskuva Kouvolan elintarvikesektorin nykytilasta ja potentiaalista sekä luodaan edellytykset jatkokehittämiselle. Pitkän aikavälin tavoitteena on elintarvikesektorin potentiaalin systemaattinen vahvistaminen ja sen nostaminen alueellisesti ja kansallisesti merkittäväksi klusteriksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 9
Klusteriajattelun lähtökohtana ovat kestävästi tuotetut ja pakatut elintarvikkeet ja vähähiilisen arvo- ja toimitusketjun varmistaminen (elinkaaritarkastelu, kiertotalousajattelu ja hävikin minimointi, vihreä logistiikka)
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 7
Ilmastokysymysten tarkastelu koko arvoketjussa, ilmastovaikutusten arviointi, uudet, vähähiiliset innovaatiot.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Pieni välillinen vaikutus (vähähiilisyys, alkutuotannon kestävyys)
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 5
Pieni välillinen vaikutus (digitaalisuus, vähähiilisyys, alkutuotannon kestävyys)
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 3
Ei suoranaista vaikutusta, myönteinen vaikutus erityisesti kestävän alkutuotannon näkökulmasta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 8
Läpileikkaava kestävyysajattelu arvoketjussa, raaka-aine- ja ruokahävikin minimointi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 8
Energiankulutus ja hiilijalanjälki voidaan nostaa esille myytävän tuotteen ja sen elinkaaren osalta. Valmistusprosessin energiaratkaisut ovat iso osa kokonaisuuden kehittämisessä (nykyiset ja uudet tuotantofasiliteetit).
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen ytimessä on elintarvikesektorin mahdollisuuksien hyödyntäminen isommin kuin aiemmin (klusterin muodostaminen, mahdollinen uusi kärki Kinnolle RRT:n ja kiertotalouden rinnalle).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Tarkastelussa on raaka-aineiden ja tuotteiden lisäksi niihin liittyvien aineettomien palvelujen kokonaisuus, digitaaliset alustat, verkkokauppa (linkitys myös mm. Kansainvälisty ja kasva digitaalisesti -hankkeeseen). Ilmastopositiivisen ruuantuotannon ja paikallisuuden kautta imagohyötyä sekä viestintää ja brändäystä tukevia elementtejä.
Liikkuminen ja logistiikka 8 9
Koko toimitusketjun vähähiilisyys tulee varmasti olemaan yksi ekosysteemin kehittämistarpeista. Sitä tukee maakunnan logistiikkaosaamisen hyödyntäminen sekä mm. Kouvolan RRT-kokonaisuus
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hankkeen taustalla on elpymisen eväiden ja uuden elinvoiman etsiminen korona-aikana. Vireyden lisääntyminen, uutta kasvua ja työmahdollisuuksia.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Tasavertaisia liiketoiminta- ja työmahdollisuuksia odotetaan avautuvan elintarvikesektorin eri tehtävissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 6
Uusia liiketoiminta- ja työmahdollisuuksia avautuu myös eri taustoista ja kulttuureista tuleville. Maahanmuuttajien osaamisen, ruokakulttuurin ja verkostojen hyödyntäminen.
Kulttuuriympäristö 6 7
Elinvoimainen maatalous, ruuantuotanto ja ruokakulttuuri on osa kulttuuriympäristöä, samoin lähiruoka ja paikalliset raaka-aineet. Välillisesti kestävä liiketoiminta tuottaa hyvää, joka näkyy myös kasvavina verotuloina ja sitä kautta parantuneina mahdollisuuksina pitää huolta kulttuuriympäristöstä.
Ympäristöosaaminen 8 9
Ympäristöosaaminen liittyy vahvasti hankkeen tematiikkaan. Selvitystyössä käydään läpi myös ympäristöosaamiseen liittyviä kehitystarpeita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-