Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78680

Hankkeen nimi: HAiLife - Ihmistieteiden datasta uutta liiketoimintaa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Yliopistokatu 9

Puhelinnumero: +358 294 48 0000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: PL8000

WWW-osoite: http://www.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Siipo Antti Ilmari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.siipo(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358406787225

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitalisaation myötä syntynyt datatalous, jossa liiketoimintamalli perustuu tiedon hyödyntämiseen ja käyttöön eri tavoin, on kasvava ala Suomessa ja kansainvälisesti. Alueellisesti ICT-alalla on vahvuuksia erityisesti terveysteknologian saralla, mutta ihmistieteiden dataan eli ihmisen toimintaan ja vuorovaikutukseen liittyvä tutkimustieto on pääosin vielä hyödyntämättä.

Datatalouden kehittymiseen liittyy useita haasteita. Lainsäädännöllisten haasteiden lisäksi ihmistieteiden datan hyödyntämiseen liittyvät haasteet kytkeytyvät usein tekniseen ja käsitteelliseen kontekstiin: datan laadun puutteisiin, kulttuurillisiin ja asenteellisiin ongelmiin sekä vaikeuteen hahmottaa datan jakamisesta saatavaa hyötyä. Ihmistietieteiden datan tietosuojaan ja muut lainsäädäntöön liittyvät asiakokonaisuudet vaativat myös erityisosaamista usealta eri alalta.

Tämän esiselvityshankkeen tavoitteena on tukea paikallisten pienten ja keskisuurten ICT-yritysten kompetenssia hyödyntää ihmistieteiden dataa monipuolisesti osana nykyistä ja uutta liiketoimintaa.
Hankkeen toteuttaa tutkimusyksikkö LET, joka tutkii yksilöiden ja ryhmien oppimista eri oppimisympäristöissä, sekä teknologiaa hyödyntäviä oppimisen malleja monitieteisissä tutkimusyhteisöissä. LET on erikoistunut hyödyntämään tutkimusteoreettista tietoa mm. teknologiatuetuista oppimisprosesseista. Yksikössä tutkitaan yksilöiden ja ryhmien oppimista eri oppimisympäristöissä ja suunnitellaan teknologiaa hyödyntäviä oppimisen malleja käytäntöön.

Oulun yliopiston LeaF tutkimusinfrastuktuuri (https://www.oulu.fi/leaf/) on tämän HAiLife-hankkeen keskeisin toimintaympäristö, jonka välineistö ja palvelut ovat vakiintunut osa Oulun yliopiston oppimisen ja vuorovaikutuksen tutkimusta. LeaFissa voidaan tutkia eri menetelmin ihmisten toimintaa ja vuorovaikutusta.

Tämän hankkeen konkreettisina toimenpiteinä LeaF:issa järjestetään alueen ICT-yrityksille viisi osallistavaa työpajaa, joihin kutsutaan eri alojen asiantuntijoita kertomaan ihmistieteiden datan käyttöön liittyvistä näkökulmista. Hanke kokoaa ja tuottaa helposti hyödynnettävissä olevaa tietoa ja tukimateriaalia kohdeyritysten ja muiden relevanttien tahojen hyödynnettäväksi jatkossa.

Hankkeen tuloksena kaikki alueen yritykset saavat paremmat valmiudet hyödyntää ihmistieteiden dataa osana nykyistä ja uutta liiketoimintaansa. Hankkeeseen osallistuvat yritykset saavat käyttöönsä laajan kontaktiverkoston ja yliopistotutkijoiden asiantuntemuksen ihmistieteiden datan mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Hankkeen aikana kartoitetaan myös tarvetta jatkaa liiketoimintainnovaatioiden kehittämistä hankkeessa muodostetun verkoston kanssa, ja valmistellaan relevantit jatkotoimenpiteet, joilla ihmistieteiden liiketoimintainnovaatioiden yhteiskehittäminen mahdollistetaan jatkossa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät kutsutaan mukaan avoimen haun kautta Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivista pk-yrityksistä, joiden toimialana on ICT- ja ohjelmistoala, sekä terveys- ja hyvinvointiteknologia. Hankkeen osallistaviin työpajoihin pyritään saamaan kattavasti osallistujia kaikista edellä mainituista toimialoista yhdessä BusinessOulun, yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Oulun yliopiston tutkimus- ja kehittämishenkilökunta, opetushenkilökunta, yliopiston tietohallinto ja lakipalvelut ja Oulun kaupungin Business Oulun henkilöstö. Oulun yliopiston kasvatustieteiden uusi oppimistieteiden opetus – ja kehittämishenkilöstö ja opiskelivat voivat olla myös välillisinä kohderyhminä hankkeessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 124 135

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 112 477

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 177 335

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 160 680

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun

Kunnat: Siikajoki, Kalajoki, Siikalatva, Oulu, Tyrnävä, Merijärvi, Kempele, Pyhäjärvi, Lumijoki, Kärsämäki, Utajärvi, Raahe, Ylivieska, Hailuoto, Muhos, Reisjärvi, Ii, Alavieska, Taivalkoski, Sievi, Oulainen, Haapavesi, Pudasjärvi, Nivala, Kuusamo, Haapajärvi, Pyhäntä, Pyhäjoki, Liminka, Vaala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL8000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminta kohdistuu erityisesti ICT-alan yrityksiin, joissa on tapahtunut selvää rakenteellista muutosta yksilökeskeisestä työstä kohti tiimeissä tehtävää luovaa tietotyötä. Sukupuolinäkökulmasta on huomioitava, että erityisesti ICT-ala on miesvaltainen, koulutustilastojen perusteella vain 15% alalle kouluttautuneista on naisia (Tilastokeskus, Koulutustilastot). Työllistyneistä ei ole saatavilla tarkkoja tilastoja. Hankkeen toimissa pyrimme edesauttamaan tasa-arvon toteutumista ja rohkaisemaan naisia osallistumaan hankkeessa järjestettäviin toimenpiteisiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohdeyritysten rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että osallistujat yritykset eivät ole ainoastaan mies- tai naisvaltaisia. Suunnittelukeskusteluissa kohdeyritysten kanssa keskustellaan muun muassa osallistaviin työpajoihin osallistujista. Tässä yhteydessä tuodaan esille toive, että osallistujiin kuuluisi mahdollisimman tasaisesti sekä miehiä että naisia. Tiukkoja rajauksia osallistujien sukupuolesta ei kuitenkaan voi tehdä, sillä tarkoituksena on tarjota tietoa ja työkaluja työntekijöille, jotka oikeasti työskentelevät yhdessä työn arjessa. Hankkeessa tarjottava työpajatoiminta suunnitellaan siten, ettei ohjauksen aikana kenenkään osallistujan sukupuolesta tehdä olettamuksia eikä kenenkään osallistujan toimintatapoja typistetä sukupuolesta johtuvaksi. Hankkeen info- ja koulutustilaisuuksien puhujiin valitaan sekä miehiä että naisia. Tilaisuuksiin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen, joten sukupuolinäkökulmasta osallistujien valikointi ei ole mahdollista. Hanke noudattaa Oulun yliopiston tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. https://www.oulu.fi/fi/yliopisto/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus-oulun-yliopistossa
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on tukea paikallisten yritysten kompetenssia hyödyntää ihmistieteiden dataa monipuolisesti osana nykyistä ja uutta liiketoimintaa. Hanke toimissaan pyrkii edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja tasa-arvoista päätöksentekoa. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toimeentulo/sukupuolistuneet-kaytannot-tyopaikoilla

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 4
Hanke kohdistuu Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksiin, joiden toimialana on ICT- ja ohjelmistoala, sekä terveys- ja hyvinvointiteknologia. Välillisesti hanke voi tukea paikallista elinkeinorakennetta tuottamalla uutta osaamista ja monipuolistamalla osaamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Hankkeen tavoitteena on tukea paikallisten yritysten kompetenssia hyödyntää ihmistieteiden dataa monipuolisesti osana nykyistä ja uutta liiketoimintaa. Ihmistieteiden datan hyödyntäminen monipuolisesti osana parhaimmillaan luo aineettomia tuotteita ja palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Hankkeen keskiössä olevat ihmistieteiden datan hyödyntämistavat voivat luoda uusia tapoja ihmisten liikkuminen ja logistiikan tarpeisiin. Uudet menetelmät voivat myös edistää uudenlaisten etäosallistumisteknologioiden kehitykseen, mikä mahdollistaa joustavampia monipaikkatyöskentelyn menetelmiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 1
Hankkeen aikana tuotettavat työpajat ja materiaali voivat synnyttää uutta liiketoimintaa, mikä edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Hankkeen tavoitteena on tukea paikallisten yritysten kompetenssia hyödyntää ihmistieteiden dataa monipuolisesti osana nykyistä ja uutta liiketoimintaa. Tiedostava ihmistieteiden datan hyödyntäminen voi edistää tasa-arvoa ja etenkin tietoisuutta asiasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Hankkeen tavoitteena on tukea paikallisten yritysten kompetenssia hyödyntää ihmistieteiden dataa monipuolisesti osana nykyistä ja uutta liiketoimintaa. Monipuolinen ihmistieteiden datan hyödyntäminen voi lisätä tietoisuutta yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta tasavertaisuudesta ja myös edistää sitä ymmärryksen myötä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

HAiLife-hankkeen tavoitteena oli tukea paikallisten yritysten kompetenssia hyödyntää ihmistieteiden dataa monipuolisesti osana nykyistä ja uutta liiketoimintaa. Sitran mukaan (2023) data on tulevaisuuden arvokkaimpia raaka-aineita, mutta Suomessa sen kaupallistuminen ei ole kasvanut samaa tahtia kuin muualla Euroopassa. Lisäksi ihmistieteiden dataa, eli ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta syntyvä dataa, hyödynnettäessä on ylimääräisiä haasteita mm. datan keräämisessä ja vastuullisessa käytössä. Hankkeessa pyrittiin lisäämään kohderyhmään kuuluvien yritysten tietoisuutta ihmistieteiden datan mahdollisuuksista, madaltaa ihmistieteiden datan keruuteknologioiden ja -menetelmien käyttöönottokynnystä, nostaa esiin dataosaamista ja informoida yrityksiä kehitteillä olevista säädöksistä ja ihmistieteiden datan käyttöön liittyvistä eettisistä ja juridisista periaatteista.

Hankkeen toteutti Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan Oppiminen ja oppimisprosessit -yksikössä sijaitseva Learning & Educational Technology Research Lab (LET)-tutkimusryhmä ja LeaF-tutkimusinfrastruktuuri. LET-ryhmällä on vankkaa kokemusta ja osaamista ihmistieteiden datan tutkimukseen liittyen, ja LeaF-infrastruktuuri tarjoaa yliopiston ja kumppaneiden käyttöön modernin ihmistieteiden datan tutkimuslaboratorion, jossa on mahdollisuus kerätä ja analysoida monikanavaista ihmistieteiden dataa.

Hanke järjesti kuusi tapahtumaa, joissa käsiteltiin ihmistieteiden dataa eri näkökulmista.

1. Ihmistieteiden datasta liiketoimintaa?
Puheenvuorot:
a. Esimerkkejä ja haasteita ihmisen toiminnan mittaamisesta
b. Miten luoda datasta liiketoimintaa?
2. Ihmistieteiden datasta ja tekoälystä aineksia liiketoiminnalle
Puheenvuorot:
a. Avoimeen tekstidataan perustuvat tilannekuvat ja simulaatiot päätöksenteon tukena
b. Puhe-emootioiden tunnistus – voiko tekoäly havaita aggression puheesta ja hälyttää apua?
3. Data ja tekoäly asiakaslähtöisessä liiketoiminnassa
Puheenvuorot:
a. Asiakaslähtöisyys digitaalisen arvonluonnin keskiössä
b. Datalla vai mutulla? Datan ja asiakasymmärryksen hyödyntäminen myyntityössä
4. Webatti: Miten tekoäly mullistaa ICT-alaa?
Asiantuntijapaneelikeskustelu
5. Human AI Synergy – rakentamassa yhteistyötä yritysten ja tutkijoiden välille
a. Yritysten ja yliopiston yhteistyötä vahvistava työpaja
6. Data ja tekoäly – vastuullisuus, sääntely ja mahdollisuudet
Puheenvuorot:
a. Datasta liiketoimintaa – sääntelyn antamat mahdollisuudet
b. Dataa hyödyntämällä kohti kestävää liiketoimintaa
c. Miten yritykset voivat hyötyä tekoälystä?

Tapahtumat kattoivat hankkeen aiheet monipuolisesti. Tapahtumissa oli yhteensä n. 300 osallistujaa 106:sta eri organisaatiosta, joista pohjoispohjalaisia mikro ja pk-yrityksiä oli 38. Osallistujia oli laajalti myös muualta Suomesta ja yritysten lisäksi esimerkiksi kunnista, oppilaitoksista ja kolmannesta sektorista. Tapahtumat pidettiin pääsääntöisesti hybridi- tai etäyhteyksin, Human AI Synergy -työpajaa lukuun ottamatta, joka pidettiin paikan päällä LeaF-infrastruktuurin tiloissa. Tapahtumia pidettiin hyödyllisinä, asiantuntijoita pätevinä ja aiheita kiinnostavina. Osallistujapalaute oli lähes poikkeuksetta positiivista.

Hankkeen nettisivuille tehtiin ihmistieteiden datan tietopankki. Tietopankkiin kerättiin kaikki hankkeen tapahtumien puheenvuoroista tehdyt tallenteet. Ne tekstitettiin suomeksi, ja suosituimmat videot myös englanniksi. Sen lisäksi tietopankissa on linkkejä muihin ihmistieteiden dataan liittyviin hyödyllisiin resursseihin ja työkaluihin, sekä listattuna erilaisia avoimen datan palveluja. Hankkeessa on siis onnistuttu levittämään tietoa ihmistieteiden datasta ja sen hyödyntämisestä liiketoiminnassa varsin laajasti hankkeen järjestämissä tapahtumissa, sekä tietopankilla, joka jää hankkeen päättymisen jälkeen yritysten hyödynnettäväksi.

HAiLife-hanke toimi esiselvityksenä mahdolliselle uudelle, samaan aihepiiriin kuuluvalle jatkohankkeelle. Sitä varten HAiLife-hankkeessa on kokeiltu ja kehitetty monia toimivia käytänteitä. Human AI Synergy -tapahtumassa kehitettiin työpajamalli, jonka tarkoitus on lisätä ja kehittää yliopiston ja yritysten välistä yhteistyötä. Työpaja sai paljon kiitosta sekä osallistuneilta yrityksiltä, että tutkijoilta, ja se herätti yleisesti kiinnostusta. Työpajamalli jää hyödynnettäväksi jatkohanketta tai muita tapahtumia varten. Hankkeen aikana on lisäksi luotu tai syvennetty yhteistyöverkostoja sidosryhmäorganisaatioihin, kuten BusinessOuluun, Oulun Kauppakamariin ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiin. Lisäksi hankkeen tapahtumiin osallistuneista yrityksistä on luotu aihepiiristä kiinnostuneiden yritysten verkosto.

Hankkeen toiminta on lisännyt paikallisten yritysten osaamista ihmistieteiden dataan ja sen liiketoiminnassa hyödyntämiseen liittyen tarjoamalla yrityksille ajankohtaista tietoa, resursseja ja työkaluja käytettäväksi. Hankkeeseen osallistuneet yritykset ovat paremmin perillä niistä mahdollisuuksista, mitä ihmistieteiden data tarjoaa, ja tietoisempia erilaisista työkaluista ja yhteistyökumppaneista, joita he voivat käyttää.