Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78681

Hankkeen nimi: Vetysäiliö Oulun yliopiston vetytutkimukseen - OYH2

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu

Puhelinnumero: 0294480000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: http://www.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Kömi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.komi(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358294482123

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2019 vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal), jossa esitellään Euroopan mahdollisuudet ja keinot ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Suomi on asettanut tätäkin kovemmat tavoitteet ja pyrkii olemaan maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tavoitteeseen pyritään keskittymällä uusiin innovaatioihin, nopeuttamalla jo sovittuja päästövähennystoimenpiteitä ja vahvistamalla hiilinieluja. Muutos tulee olemaan iso ja oleellinen osa kehitystä on asteittainen siirtyminen kohti vety-yhteiskuntaa.

Suomessa vetyyn liittyvä perus- ja soveltava tutkimus sekä kaupallisten tuotteiden kehittäminen on vielä vähäistä, minkä vuoksi suunniteltu projekti kehittää Oulun seutua sekä valtakunnallisesti että globaalisti merkittäväksi vetyosaajaksi. Projekti myös tukee Pohjois-Suomen ja erityisesti Oulun alueen pyrkimyksiä Suomen vetyosaamisen keskukseksi.

OYH2-projekti toteutetaan Oulun yliopiston projektina ja siihen osallistuu erikoisteräksiin sekä ajoneuvo- ja työkonetekniikkaan keskittynyt Materiaali- ja Konetekniikan tutkimusyksikkö (MME). Tässä hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan vetysäiliö Oulun yliopiston tutkimuskäyttöön. Säiliö voi olla paineistetun tai nestemäisen vedyn varastoimiseen ja/tai kuljettamiseen tarkoitettu. Suunnittelua tehdään siten, että valmistettavaa rakennetta voidaan skaalata eri kokoluokkiin ja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Hanke vaatii myös paljon pohjatiedon kartoitusta, koska aihealue on monella tapaa uusi ja tuntematon.

Materiaalivalinta on tämänkaltaisessa projektissa oma haasteensa. Materiaalin tulee olla vetykäytössä kestävä, mutta kaupallista toimintaa ajatellen kustannustehokas ja saatavuudeltaan hyvä. Lisäksi sen valmistaminen, erityisesti liittäminen, tulee onnistua ilman erikoistyökaluja. Materiaalin testauksessa otetaan huomioon standardien vaatimukset hitsatulle painesäiliölle tai nestemäisen vedyn kuljettamiseen. Testausvaatimukset on tunnistettu kirjallisuustarkastelun perusteella. Projekti on varsin haastava, sillä vastaavaa ei ole tehty ja se toteutetaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Sitä johtaa Oulun yliopiston materiaalia- ja konetekniikan tutkimusyksikkö.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on pääasiassa Pohjois-Pohjanmaan alueen teräs-, ajoneuvo-, valmistava metalli- ja konepajateollisuus sekä vetyä hyödyntävät yritykset ja siihen suoraan ja välillisesti kytkeytyvät pk-yritykset. Oulun yliopisto, Oulun kaupunki ja alueen teolliset toimijat hyötyvät hankkeen sisällöistä ja tuloksista. Lisäksi tämä avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia:
- Osaamisen kasvaminen mahdollistaa olemassa olevan teollisuuden alihankintaverkoston laajentumisen (mm. alihankinta, kunnossapito, kehitys, vaurioselvitys ja konsultointi).
- Hanke synnyttää uutta korkean teknologian osaamista myös alueen yritysten hyödynnettäväksi, mikä tuo mahdollisuuksia kehittää alueelle uusia vientituotteita.
- Hanke vahvistaa Oulun alueen kehittymistä vetyosaamisen keskittymäksi Suomessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä hankkeesta hyötyvät koko Suomen teräs- ja metallituoteteollisuus sekä vedyn valmistajat, jakelijat ja käyttäjät sekä siihen suoraan ja välillisesti kytkeytyvät pk-yritykset.
- Osaamisen kasvaminen mahdollistaa olemassa olevan teollisuuden alihankintaverkoston laajentumisen (mm. alihankinta, kunnossapito, kehitys, vaurioselvitys ja konsultointi)
- Koska vastaavaa osaamiskeskittymistä ei Suomessa ole, tämä mahdollistaa myös kokonaan uutta, osaamiseen ja siten tulevaisuuden liiketoimintaa. Projekti aloittaa tutkimuksen, jonka lopputuloksena on täysin uusi, vedyn kuljetukseen ja varastoimiseen perustuva liiketoiminta Suomessa.
- Uusi vedyn varastointiteknologia avaa uusia mahdollisuuksia kunnille ja valtiolle hyödyntää vetyä nykyistä laajemmin alueen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 235 269

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 146 857

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 311 098

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 203 681

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Ylivieskan, Oulun, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Alavieska, Siikajoki, Oulu, Kalajoki, Ylivieska, Sievi, Kempele, Muhos, Hailuoto, Kärsämäki, Ii, Merijärvi, Reisjärvi, Oulainen, Pyhäjärvi, Tyrnävä, Raahe, Lumijoki, Pyhäjoki, Nivala, Liminka, Haapajärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tavoitteena ei ole erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja siihen on vaikea puuttua, koska hankkeessa keskitytään teknisiin asioihin eikä naispuolisia tutkijoita ole saatavilla. Teknisillä aloilla pääosa työntekijöistä on miehiä: - Teknologiateollisuuden tilastojen mukaan naisia on keskimäärin 21.6 %, kun taas Kone- ja metallituote ja Metallien jalostuksessa heitä on keskimäärin vain 9.8 %, https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/ika-_ja_sukupuolijakaumat.pdf. Tilanne muuttuu, mutta hitaasti. - Tekniikan alan opiskelijoista Suomessa on noin 22 % miehiä, joten jakauma on sama kuin teollisuudessa, https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/koulutus-ja-kasvatus/koulutuksen-sukupuolen-mukainen-segregaatio. - Oulun yliopiston Konetekniikassa naisia opiskelee 7,5 % (vuosina 20117-2021 vaihtelu on ollut 4,4-12%), joten ollaan varsin miesvaltaisessa alassa. Tilanne paranee erityisesti muilla teknisillä aloitta, mutta konetekniikassa hitaammin. On todella vaikea määritellä, mistä tämä lopulta johtuu, sillä diplomi-insinöörien työtehtäviin tai urakehitykseen opintosuunnalla ei ole merkitystä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Oulun yliopisto on sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan, https://www.oulu.fi/fi/yliopisto/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus-oulun-yliopistossa. Yleisesti hanketoteuttajien organisaatioissa on viime vuosina kiinnitetty ehkä aiempaa enempää huomiota siihen, että teknisille aloille saataisiin myös naispuolisia hakijoita ja opiskelijoita aiempaa enemmän. Jonkin verran tämä on tuottanutkin tulosta, mutta muutos on toki myös kulttuurisista syistä melko hidas.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on puhtaasti tutkimuksellinen ja siten sen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Vety on tämän hetken näkemyksen mukaan tulevaisuuden tärkein polttoaine. Vety on oikein tuotettuna ympäristöystävällistä ja käytännössä hiilineutraali. Vaikutukset voivat pitkällä aikavälillä olla merkittäviä. Kun vetyä opitaan tehokkaasti tuottamaan esim. vedestä niin luonnonvarojen käytön kestävyys paranee oleellisesti. OYH2 projektissa haetaan teknologiaa vedyn siirtoon (vetysäiliö kuljetusvälineissä) tai sen varastoimiseen (säiliöt). Teknologia tarvitaan, sillä esim. teollisuuden ylimäärävety tulee saada hyötykäyttöön (välitön vaikutus). Jatkossa vedyn valmistus kehittyy ja laajenee, joka taas vaikuttaa välillisesti, koska tämä teknologia kehittyy kovaa vauhtia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 8
Ilmastonmuutos linkittyy tässä yhteydessä aika lailla samaan vastaukseen kuin yllä oleva kohtakin. Pitkän aikavälin vaikutukset ovat merkittäviä, sillä vedyn käyttö laajenee merkittävästi teollisuudesta. Vedyn laajamittainen hyödyntäminen vaikuttaa ilmastomuutokseen pitkällä aikavälillä, koska mm. infran muutos vie aikaa. Lisäksi ilmastomuutos on todella hidas prosessi. OYH2 hanke on ensimmäinen vedyn siirtoon ja varastoimiseen keskittyvä hanke ja siitä opitut asiat vaikuttavat siten erityisesti tulevaisuuteen, kun vedyn käyttö ja siten sen siirto- ja varastointitarve laajenee
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 5
Mikäli luonnon monimuotoisuus saadaan vetytalouden avulla säilytettyä paremmin ja ilmaston lämpenememinen saadaan myös hallintaan niin hyödyt ovat pitkällä aikavälillä merkittäviä. Toki näitä on haastavaa arvioida tai mitata.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 5
Vedyn käytön avulla ns. kasvihuonepäästöjä saadaan tehokkkaasti vähennettyä. Itse hankkeessa vaikutuksen ovat pieniä, mutta voivat pitkällä aikavälillä olla merkittäviä jos ja kun vetytalous lähtee enemmän vauhtiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Pitkän aikavälin vaikutukset voivat ulottua myös Natura kohteisiin. Hanke ei itsessään suoraan vaikuta niihin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Vaikutus on ainakin hankeaikana neutraali, koska säiliöiden elinaika on usein kymmeniä vuosia. Pitkän aikavälin tilannetta on myös hankala arvioida. Terästen kierrätettävyys Suomessa on noin 95-100 % ja vety palaa vedeksi. Tällä perusteella jätettä ei tule ja kaikki kehitettävät rakenteet ovat kierrätettäviä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 8
Vedyn laajamittainen käyttö tarkoittaa sitä, että vetyä ei voida tuottaa uusiutumattomista energialähteistä vaan vedyn tulee olla uusiutuvaa. OYH2 hankkeessa rakennetaan teknologiaa, joka mahdollistaa vedyn siirron ja kuljettamisen sinne, missä siitä on eniten hyötyä. Painopiste on kuitenkin tulevaisuudessa, koska infra ei ole valmista.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeessa pyritään kehittämään tuotetta, joka toisi uusia mahdollisuuksia alan yrityksille Pohjois-Suomen alueella. OYH2 hankkeen hyödyntämisessä on ajateltu kehittää teollisuuden ylimäärävedyn siirtämistä sinne, missä sitä voidaan hyödyntää energialähteenä. Esimerkiksi Oulussa ylimäärävetyä tulee sellutehtaasta ja sitä voidaan hyödyntää energialähteenä Oulussa. Tilanne on kartoitettu ja projekti on suunnitteilla: DI-työ E. Uusitalo, 2021.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Tiedon lisääminen on aineeton hyöty, joka tämän aihealueen yhteydessä on tärkeää, koska aihealue on monelta osin uusi ja haasteellinen yritysten kannalta.
Liikkuminen ja logistiikka 1 8
Pitkän aikavälin tavoitteena vetytalous ja sitä kautta uusiutuvan energian tehokas hyödyntäminen esimerkiksi ajoneuvojen energianlähteenä on erittäin merkittävä. Vedyn laajamittainen hyödyntäminen vaikuttaa ilmastomuutokseen erityisesti pitkällä, koska sekä infran että ajoneuvotekniikan muutokset vievät aikaa. OYH2 hankkeessa keskitytään yhteen osaan, eli vedyn siirto- ja varastointiteknologian (säiliöt) kehittämiseen. Tämä on osa tulevaisuuden inframuutosta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 2
Hankalasti arvioita asia. Liikenteen päästöjen väheneminen pitkällä aikavälillä voi lisätä ihmisten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Tasa-arvokysymykset ovat yliopiston normaalia toimintaa ja siten tasa-arvoa pyritään edistämään kaikessa normaalissa tekemisessä. Hankesisältö ei sinällään vaikuta tasa-arvoon tai jos vaikuttaa niin vaikutus on hankalasti arvioitavissa. Liitteellä on Oulun yliopiston tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja OYH2 projekti noudattaa sitä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Pohjois-Suomen on tärkeää pysyä kehityksessä mukana, jolloin yhteiskunnallinen ja kulttuurien yhdenvertaisuus on mahdollista säilyttää. Hankkeen painopiste tämä ei kuitenkaan ole.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen vaikutus kulttuuriympäristöön on pieni.
Ympäristöosaaminen 3 5
Ympäristöasiat ovat koko tämän hankkeen lähtökohtana. Ilmastonmuutoksen kannalta vetytalous on merkittävä tulevaisuudessa. : - ympäristöteknologia ja ympäristöjärjestelmien käyttöönotto: OYH2 hanke keskittyy vedyn siirtoon ja varastoimiseen ja kehitettävä teknologia on osa tulevaisuuden infraa ja ympäristöteknologiaa. ympäristöosaamisen ja tietoisuuden vahvistuminen: Hanke tuo ympäristöosaamista Pohjois-Pohjanmaalle

9 Loppuraportin tiivistelmä

OYH2-hankkeeseen osallistui erikoisteräksiin sekä ajoneuvo- ja työkonetekniikkaan keskittynyt Materiaali- ja Konetekniikan tutkimusyksikkö (MME). Hankkeessa ja valmistettiin vetysäiliö austeniittisesta ruostumattomasta teräksestä Oulun yliopiston tutkimuskäyttöön. Rakennettu painevetysäiliö on suunniteltu siten, että se voidaan myös skaalata eri kokoluokkiin ja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Hankkeessa tehtiin paljon pohjatiedon kartoitusta painelaitteista (PED, VAK) sekä kirjallisuustutkimus teräksistä ja niiden käytöstä, liittämisestä, ominaisuuksista sekä varastoinnista, että kuljetuksesta. Standardien vaatimista materiaali ja menetelmäkokeista laadittiin myös painesäiliön rakentamiseen ohjeistus.