Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78692

Hankkeen nimi: Etelä-Karjalan digitaalinen palvelutehdas

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2630644-6

Jakeluosoite: PL 214

Puhelinnumero: +358 29 446 5000

Postinumero: 15101

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.lab.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tarja Vahtokari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.vahtokari(at)lab.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503298613

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on rakentaa Etelä-Karjalan alueellinen sote-data-analytiikan yhteiskehittämisverkosto ja kuvata sote-data-ekosysteemi. Sote-datalla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ja siihen kytkeytyvissä toiminnoissa muodostuvaa tietoa, kuten asiakaskirjauksia, mittauksia tai kustannustietoja. Sote-data-analytiikassa pyritään erilaisten edistyneiden laskennallisten menetelmien avulla analysoimaan eri tietolähteistä peräisin olevaa tietoa. Analysoitu tieto saatetaan sellaiseen muotoon, että se on helposti ymmärrettävissä ja hyödynnettävissä esimerkiksi päätöksenteon tukena kehitettäessä palveluverkkoa ja uusia palveluita. Sote-data-ekosysteemi on yritysten, yrittäjien, tutkimuksen, julkishallinnon, kolmannen sektorin toimijoiden ja kansalaisten välille rakentuva keskinäisriippuvuuden verkosto, jonka ytimessä on sosiaali- ja terveydenhuollossa tuotettava data.

Hankkeen osatavoitteina on:
1. Selvittää data-analytiikan osaamisen nykytila ja potentiaaliset kehittämisen kohteet, 2. Mahdollistaa data-analytiikan kehittäjäkokeilijoille palveluiden testaaminen ja kehittäminen testausympäristössä , 3. Tukea yhteistyöverkoston kautta rakentuvien uusien palvelu- ja arvoketjujen muodostumista, 4. Vahvistaa yritysten mahdollisuuksia kasvattaa innovaatiokyvykkyyttä datalähtöisen palvelukehityksen avulla ja vastata kehittämistarpeisiin, ja 5. Tukea COVID-19-pandemiasta elpymistä edistämällä data- ja vaikuttavuusperustaista palvelujen kehittämistä maakunnallisessa verkostossa.

Hankkeen keskeiset toimenpidekokonaisuudet ovat: 1. Sote-data-verkoston osaamistarpeiden selvittäminen innovaatiokyvykkyyden kasvattamiseksi, 2. Datalähtöisten kehittämis- ja käyttökokeilujen toteuttaminen yhteiskehittämisen toimintamallien testaamiseksi, ja 3. Etelä-Karjalan sote-data-ekosysteemin mallintaminen. Ekosysteemin kuvaamisessa ja kehittämisessä hyödynnetään olemassa olevia alueellisia testiympäristöjä ja toimijoiden olemassa olevia yhteistyöverkostoja.

Tuloksena saavutetaan Etelä-Karjalan sote-data-ekosysteemi, jossa on määritelty verkoston toimijat, näiden roolit ja keskinäiset yhteydet sekä datan hyödyntämiseen liittyvät osaamisvaatimukset. Hanke tuottaa testatun toimintamallin uusien datalähtöisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, joka on mahdollista ottaa käyttöön maakunnan alueella. Tästä toimintamallista käytetään nimitystä digitaalinen palvelutehdas. Hanke konkretisoi digitaalisen palvelutehtaan pitkän tähtäimen vision ja määrittää sen toteuttamiseen liittyvät edellytykset. Datan hyödyntämiseen perustuvien arvo- ja palveluketjujen muodostaminen edistää Etelä-Karjalan maakunnan tarjottavien palveluiden laatua ja asukkaiden hyvinvointia. Yritykset pystyvät ekosysteemiympäristössä vastaamaan sellaisiin palvelutarpeisiin, joihin ei tällä hetkellä ole ratkaisuja. Hanke edistää konkreettisesti digitalisaatiota ja tukee yritysten mukautumista liiketoimintaympäristön muutosvoimiin.

Hanke tukee horisontaalisten periaatteiden toteutumista kestävän kehityksen osalta seuraavasti: Hankkeessa edistetään luonnonvarojen käytön kestävyyttä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä toimimalla digitaalisten innovaatioiden äärellä, mikä vähentää tarvetta matkustaa palveluiden ääreen. Hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä selvittämällä sote-data-ekosysteemin kehityksen kohteet ja esteet sekä linkittämällä yhteiskehittämisverkoston osapuolet konkreettista kehittämistä mahdollistavaan testialustaan sekä lisäämällä yhteisen vision ja kehittämistyön mahdollisuuksia. Hankkeessa edistetään aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä mahdollistamalla yrityksille uusien digitaalisten ja dataperusteisten palvelujen ja tuotteiden kehittäminen. Hankkeessa kehitettävät uudet innovaatiot edistävät maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Sukupuolten tasa-arvon periaate on huomioitu toimintaympäristöanalyysissä, ja hankkeen toimenpiteisiin on mahdollista osallistua sukupuolesta riippumatta.

Lyhyen aikavälin vaikutuksina mahdollistetaan yrityksille tuote- ja palvelutestausta, vahvistetaan sote-data-toimijoiden verkostoa sekä verkoston innovaatiokyvykkyyttä.
Pitkän aikavälin vaikutuksena edistetään alueellisen tietojohtamisen ja tiedon hyödyntämisen tason nousua. Sote-data-toimijoiden verkosto on pysyvä ja kehittyvä ekosysteemi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat data-analytiikkaan liittyvät teknologia- ja palveluyritykset sekä palveluyritykset (esim. sote-alalta), jotka hyödyntävät data-analytiikan tuottamia ratkaisuja omassa palvelutuotannossaan. Tavoiteltavat yritykset voivat olla start-up vaiheessa olevia (esim. tutkimuslähtöisiä yrityksiä) tai jo markkinoilla toimivia alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä yrityksiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat Etelä-Karjalan kunnat ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, sekä alueella asuvat kansalaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 132 290

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 129 725

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 176 389

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 172 968

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Lemi, Luumäki, Taipalsaari, Savitaipale, Rautjärvi, Lappeenranta, Imatra, Parikkala, Ruokolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Data-analyytikka alana ja toimintaympäristönä on miehinen, se on tunnistettu. Kehityksen kohteena oleva sotepalveluala on puolestaan naisvaltainen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan naisenemmistöisimmät toimialat vuonna 2019 olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (naisia 86 %). Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 uusista ict-alan opiskelijoista 26,3 % oli naisia. Alalle valmistuvia naisia oli 22,5 % kaikista valmistuneista. Suomessa alan asiantuntijoiden osuus kaikista työntekijöistä vuonna 2020 oli 7,6 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen valikoituu alansa huiput digitaalisen palveluinnovoinnin osalta. Hankkeeseen tavoitellaan mukaan sekä naisten että miesten omistamia yrityksiä. Yritykset voivat toiminnassaan suuntautua eri aloille, mutta testaustoiminta ei ole sukupuolesta riippuvaista, vaan riippuu hyödynnettävästä datasta. Koska data-analytiikka-ala on miesvaltainen, huomioidaan kaikissa hankkeen toiminnoissa naiserityisyys.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, on hankkeen toimenpiteisiin mahdollista osallistua sukupuolesta riippumatta. Toimenpiteissä huomioidaan mies- ja naiserityisyys. Ohjausryhmään kutsutaan sekä nais- että miesjäseniä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hankkeessa toimitaan digitaalisten innovaatioiden äärellä. Toiminta tapahtuu joko verkossa tai keskitetysti Lappeenrannassa korkeakoulukampuksella. Hankkeessa ei ole tarkoitus matkustaa erityisiin kohteisiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeessa kehitettävät digitaaliset ratkaisut vähentävät mm. matkustamista palveluiden ääreen maakunnassa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Selvitys sote-data-ekosysteemin kehityksen kohteista ja esteistä. Yhteiskehittämisverkoston osapuolet linkittyvät konkreettista kehittämistä mahdollistavaan testialustaan. Yhteinen visio ja valmius kehittämistyön jatkolle on saatu aikaan
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hankkeessa mahdollistetaan yrityksille uusien digitaalisten ja dataperusteisten palvelujen ja tuotteiden kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Hankkeessa kehitettävät uudet innovaatiot edistävät maakunnan asukkaiden hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-Hankkeen alussa toteutettiin toimenpiteitä, joilla tavoiteltiin Etelä-Karjalan sote-data-verkoston osaamistarpeiden selvittämistä (Työpaketti 1). Toimenpiteinä digitaalisen palvelutehtaan vision konkretisointityössä määriteltiin data-analytiikan yhteiskehittämisverkoston toimijoita ja tasoja/kerroksia (mm. data ja sen omistajat, teknologiaan, palveluihin, tutkimukseen- ja kehittämiseen liittyvät osaamiskerrokset) sekä toimijoiden rooleja sote-data ekosysteemissä.
Sote-data-osaamistarpeita ja verkoston toimijoita kartoittavaan selvitystyöhön liittyi hankkeessa toteutettava kysely. Kyselyn avulla saatiin tietoa sote-dataan liittyvistä toimijoista, osaamisen nykytilasta ja osaamistarpeista. Kirjallisuustutkimuksen (avainsanoina mm. digital servitization ja liiketoimintaekosysteemit) avulla tutustuttiin aiempaan tutkimukseen kyselyn väittämien ja lomakkeen muodostamiseksi. Kyselyn avulla edistettiin hankkeen tavoitteiden toteutumista määrittelemällä verkoston toimijoita, näiden rooleja ja keskinäisiä yhteyksiä sekä datan hyödyntämiseen liittyviä osaamisvaatimuksia. Edellä kuvattuja toimenpiteitä on toteutettu LABin ja LUTin muodostaman projektiryhmän yhteistyönä.
Hankkeelle valittiin ohjausryhmä ja se kokoontui säännöllisesti projektiryhmän kanssa. Projektiryhmällä oli säännölliset tapaamiset kahden viikon välein.
Hankkeen alkamisesta viestitettiin kohdennetusti sidosryhmille sekä laajemmin hyödyntäen LAB SoteCampuksen instagram-tiliä ja hankejulistetta.
Ensimmäisellä maksatuskaudella tehtiin kysely, jonka tavoitteena oli kartoittaa sote-data-ekosysteemin kehittämisen kohteita ja esteitä. Lisäksi kartoitettiin yrityksiä ja toimijoita, jotka toimivat digitaalisten innovaatioiden parissa ja näin edistävät luonnonvarojen käytön kestävyyttä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä.
Sote-data-osaamistarpeita ja verkoston toimijoita kartoittavaan selvitystyöhön liittyvä kysely tehtiin yrityksille. Kyselyn kohdetoimiala määritettiin ja vastaajat valikoitiin Vainu-tietokannan perusteella. Kyselyn avulla saatiin tietoa sote-dataan liittyvistä toimijoista, osaamisen nykytilasta sekä osaamisen kehittämistarpeista. Kyselyn avulla edistettiin hankkeen tavoitteiden toteutumista määrittelemällä verkoston toimijoita, näiden rooleja ja keskinäisiä yhteyksiä sekä datan hyödyntämiseen liittyviä osaamisvaatimuksia.
Digitaalisen palvelutehtaan vision konkretisointityötä tehtiin ja lisäksi määriteltiin data-analytiikan yhteiskehittämisverkoston toimijoita ja tasoja/kerroksia (mm. data ja sen omistajat, teknologiaan, palveluihin, tutkimukseen- ja kehittämiseen liittyvät osaamiskerrokset) sekä toimijoiden rooleja sote-data ekosysteemissä.
Työpaketti 2:een liittyen määritettiin toimintamallin viitekehys datalähtöisen palvelukehittämisen tueksi. Tällä tarkoitetaan vaiheittaista prosessimallia datalähtöisten palveluiden kehittämiseen raakadatasta valmiiksi analytiikkaratkaisuiksi huomioiden erilaiset teknologiatarpeet. Lisäksi kehitettiin toimintamallin viitekehys datalähtöisen kehittämisen vaikuttavuusmallista, jonka keskeinen ajatus on kiinnittää kehitettävä ratkaisu jo aikaisessa vaiheessa ”vaikuttavuuspolkuun” siten, että voidaan tunnistaa ratkaisuun liittyvää hyötypotentiaalia. Edellä kuvatut viitekehykset muodostavat keskeisen osan digitaalisen palvelutehtaan toimintamallista.
Hankkeen aikana kartoitettiin yrityksiä ja toimijoita, jotka toimivat digitaalisten innovaatioiden parissa ja näin edistävät luonnonvarojen käytön kestävyyttä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä.
Ostopalveluna ostettiin ulkopuoliselta yritykseltä yritysten osaamistarvekartoitus, missä tiedusteltiin yritysten osaamista sekä kiinnostusta näihin asioihin. Lisäksi ostopalveluihin sisältyi eDelphi-tutkimusalustan hankinta, jota on hyödynnetty digitaaliseen kaksoseen liittyvien teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksien tutkimiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.
Hankkeessa tehtiin luonnosmalli Etelä-Karjalan Digitaalisen palvelutehtaan tulevaisuusvisiosta. Palvelutehtaan tuotantomalli kuvaa kaaviossa tutkimus- ja kehittämisalustan ja infran sekä mitä toimintoja eri osa-alueet sisältävät. Lisäksi tutustuttiin Toini-rekisteriin eli Toisiokäyttöympäristöjen rekisteriin sekä mitä se pitää sisällään ja minkälaisia yhteistyökumppaneita sen sisältä voidaan löytää. Yhteistyökumppanit voivat olla eri palveluntarjoajia, jotka ovat luoneet omat käyttöympäristönsä tietojen turvalliseen käyttämiseen toisiolaissa asetettujen määräysten mukaan.
Hanketta esiteltiin Ladessa Midas Expo tapahtumassa ja hankkeen esittely tallennettiin YouTubeen kuten muutkin messuilla olleet hanke-esittelyt.
Hankkeen loppupuolella tehtiin ostopalveluna asiantuntijapalveluiden selvitys. Siinä selvitetään sote-dataa hyödyntävän tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa tukevan tietoturvallisen käyttöympäristön toteuttamisen vaatimuksia ja reunaehtoja kansallisen ja eurooppalaisen lainsäädännön näkökulmasta. Raportti antaa tietoa lakien ja asetusten sisällöstä ja siitä, miten niitä voidaan hyödyntää toimialalla ja toisaalta, miten ne rajoittavat toimintaa. Tämän raportin avulla voidaan aloittaa jatkohankkeen suunnittelu, sillä asia on monitahoinen ja vaatii lisää eri alojen asiantuntijoiden dialogia (terveydenhuollon asiantuntijat, juristit, it-alan asiantuntijat).