|
|
|
Hankekoodi: A78693
Hankkeen nimi: Ikäihmisen soveltuva asumisteknologia
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2022 ja päättyy 30.9.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0168226-9
Jakeluosoite: Ruoritie 1
Puhelinnumero: +358505177825
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: https://www.joenkoti.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kuosmanen Pekka
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallituksen puheenjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.kuosmanen(at)fimnet.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +3585063997
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tausta ja tavoitteet
Iäkkäiden (75+) määrä ja osuus kasvaa merkittävästi Pohjois-Karjalassa ja myös Joensuussa. Yli 75-vuotiaita on Joensuussa nyt noin 7800, vuodelle 2030 ennuste on 11300 ja vuonna 2040 heitä olisi jo 13200. Iäkkäiden asumisratkaisujen kehittäminen ja asumisen tukeminen ovat tärkeitä haasteita niin ikääntyvän väestön kuin yhteiskunnankin kannalta. Hoiva- ja palveluasumisyksiköistä raportoidaan enenevässä määrin henkilöstön kuormittuneisuudesta ja henkilöstön saatavuuden vaikeutumisesta.
Hankkeen tarve on syntynyt selkeästi näihin ongelmiin/haasteisiin liittyvästä kysymyksestä, voidaanko ja jos kyllä, niin miten ja minkälaisilla teknologisilla ratkaisuilla palveluasumisessa tukea asukkaiden pärjäämistä ja lisätä heidän turvallisuuttaan/turvallisuuden tunnettaan sekä samalla tukea hoivahenkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista ja sitä kautta myös helpottaa henkilökunnan rekrytoimista.
Hankekumppaneina ovat Karelia amk, Siun sote ja Attendo Oy. Merkittäviä yhteistyötahoja ovat teknologisia ratkaisuja toteuttavat yritykset.
Toimintatavoissa halutaan tehdä selkeä teknologia-/digiloikka ikäihmisten palveluasumisessa, mutta käyttäen vain sellaisia teknologisia välineitä, jotka on pystytty varmentamaan kehittämishankkeissa toimiviksi ja käytettäviksi ja/tai arvioimaan sellaisiksi tässä hankkeessa.
Hankkeen tavoitteet liittyvät toisaalta teknologiaratkaisuja tarjoaviin yrityksiin ja toisaalta asumispalveluiden asukkaisiin ja henkilöstöön:
1. Parantunut kehittämis-/pilotointimahdollisuus niille yrityksille, joiden teknologiset apuvälineet/ratkaisut on hankkeen selvityksessä arvioitu vaikuttaviksi, soveltuviksi ja kustannuksiltaan mahdollisiksi (appropriate technology).
2. Asumispalveluissa asuvien ikäihmisten (heidän omaisensa ja läheisensä huomioiden) parantunut pärjääminen ja lisääntynyt turvallisuus/turvallisuuden tunne.
3. Hoivahenkilöstön parantunut työhyvinvointi ja jaksaminen sekä parantunut työntekijöiden saatavuus.
Hanketoteutus
Hanke kartoittaa ja arvioi palveluasumiseen soveltuvia teknologiaratkaisuja. Hankkeen ainutlaatuisuus on siinä, että asukkaita ja henkilöstöä tukevat uudet teknologiset ratkaisut arvioidaan osallistavasti ja kriittisesti sekä integroidaan palveluasumisyksikön rakentamisen suunnitteluun. Joensuun Rantakylään suunnitteilla oleva asumisyksikkö voi toimia ainutlaatuisena testausalustana, jonka tuloksia voidaan hyödyntää laajasti ikäihmisten palveluasumisessa. Rantakylän asumisyksikkö voi toimia myös opiskelijoiden koulutuspaikkana.
Hankkeen teknologiakartoitus ja arvioinnit raportoidaan kuin myös kokemukset asumisen teknologiaratkaisujen ja rakennussuunnittelun yhteensovittamisesta.
Teknologiayritykset
Hanke kartoittaa ja arvioi palveluasumiseen soveltuvia teknologiaratkaisuja. Varsinaisen kohderyhmän muodostavat ne pääasiassa pienet ja keskisuuret teknologiayritykset, joiden tuotteet on valittu arvioinnin kohteiksi ja jotka mahdollisesti päätyvät Ruoritien pilottikohteeseen käyttöön. Yritykset ovat luonnollisesti mukana arviointiprosessissa vaikka eivät voi olla arvioijina, joka tapahtuu asiantuntijoiden ja toisaalta kokemusasiantuntijoiden/ asukkaiden/asumispalveluiden työntekijöiden toteuttamana. Prosessi voi tuottaa tukea yritysten ratkaisujen markkinointiin ja kenties ratkaisuihin voidaan tehdä myös käyttäjien toivomia parannuksia.
Asumis- ja hoivakotipalveluja tarjoavat yritykset
Attendo, joka yrityksenä operoi 260 ikäihmisten hoivakotia, pystyy välittömästi hyödyntämään hankkeen tuloksia, kuten myös Siun sote Pohjois-Karjalan alueella.
Hankkeen testaamat ja vaikuttaviksi, soveltuviksi ja kustannuksiltaan mahdollisiksi todetut teknologiset ratkaisut/apuvälineet ovat hyödynnettävissä palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä Joensuussa, Pohjois-Karjalassa ja laajemminkin koko Suomessa, myös ulkomailla, joiden kanssa hankekonsortiolla on hyviä kontakteja.
1. Asumispalveluissa asuvat ikäihmiset, heidän omaisensa/läheisensä sekä asumispaveluiden työntekijät.
2. Hankekumppanit:
Karelia amk, sen opiskelijat ja opetushenkilöstö
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 59 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 36 768
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 64 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 41 768
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Joensuu
Jakeluosoite: Ruoritie 1
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Demonstraatioalustana toimiva Ruoritie 1 palvelutalo-hankkeessa on suunniteltu käytettävän kierrätettäviä materiaaleja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Rakennukseen suunniteltu maalämpö, aurinkopaneelit | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Neutraali | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Rakennukseen suunniteltu maalämpö, aurinkopaneelit | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Neutraali | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Rakennushankkeessa on suunniteltu käytettävän kierrätettäviä materiaaleja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Rakennukseen suunniteltu maalämpö, aurinkopaneelit | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 0 |
| Jos löydetään paikallisia käytettäviä teknologisia ratkaisuja. Paikallisilta yrityksiltä on tullut jo kiinnostuksen osoituksia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 0 |
| Uusien teknologiaratkaisujen myötä voi syntyä myös uusia aineettomia tuotteita ja palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 0 |
| Yhteiskäyttöauto, kuten on jo Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistyksen Sepänhelmen vuokratalossa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 0 |
| Uusilla osallistumismahdollisuuksilla voidaan edistää ikäihmisten henkistä hyvinvointia sekä apuvälineillä turvata arkea paremmin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Neutraali | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Neutraali | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 0 |
| Rakennuksen suunnitelussa huomioidaan kaupunkirakenne. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 0 |
| Teknologiaratkaisujen suunnittelu lisää ympäristöosaamista. Asukkaiden teknologiset ratkaisut lisäävät ympäristö-osaamista. | ||
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseissa hyödynnetään systemaattisesti vielä vähän uudenlaista teknologiaa. Erilaisia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja on kehitetty ja kehitetään enemmän tukemaan ikäihmisten kotona pärjäämistä, mutta palveluasumisen toimintaympäristössä niitä käytetään vielä vähän. Tällaisten ratkaisujen vieminen käytäntöön on haastavaa, koska se vaatii resursseja sekä koko prosessin uudelleen tarkastelua, kehittämistä ja myös uudenlaista johtamista. Tosiasia kuitenkin on, että taloudelliset resurssit vähentyvät koko ajan ja uudenlaisia tapoja tuottaa sote-palveluja tarvitaan. Yksi mahdollisuus kustannustehokkaampaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon on lisätä digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja.
Hankkeen konkreettiset toimenpiteet oli tehdä kartoitus teknologisista ratkaisuista liittyen ikäihmisten palveluasumiseen (teknologiakartoitus), toteuttaa osallistavaa arviointia eri sidosryhmien kanssa liittyen hyviksi todettuihin teknologisiin ratkaisuihin (arviointiseminaarit) sekä koota näistä kahdesta toimenpiteestä saaduista tiedoista ja aineistoista julkinen raportti yhteenvetona.
Hankkeessa toteutetussa teknologiakartoituksessa liittyen ikäihmisten palveluasumiseen todettiin, että tällä hetkellä erilaiset digitaaliset ja teknologiset ratkaisut voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan. Ensimmäisessä kategoriassa on lääkinnälliset laitteet, jotka mittaavat tarkasti ihmisen aktiivisuutta ja yksilöllisen datan muutokset voivat esimerkiksi laukaista sovelluksen kautta ”hälytyksen”, mihin sote-ammattilainen reagoi omalla toiminnallaan. Toisessa kategoriassa on erilaisista teknologioista koostuvia kokonaisuuksia, jotka seuraavat ihmisen kokonaistilannetta ja muutoksiin voidaan reagoida. Nämä ratkaisut liittyvät enemmän ihmisen turvallisuuteen, eivätkä ne ole lääkinnällisiä laitteita. Tällaisia ikäihmisen aktiivisuutta ja kokonaistilannetta seuraavia teknologioita voitaisiin hyvin hyödyntää jo nyt ikäihmisten palveluasumisessa. Kolmanneksi kategoriaksi voidaan luokitella digitaaliset ja teknologiset ratkaisut, joita ikäihminen itse tai yhdessä sote-ammattilaist kanssa käyttävät ja hyödyntävät. Esimerkiksi sovellus, josta voidaan saada erilaista sisältöä liittyen vaikka musiikkiin, liikuntaan ja muisteluun. Tällaiset ratkaisut voivat edistää myös siis yhteisöllistä toimintaa. Lisäksi teknologikaaroituksessa selvisi, että tällä hetkellä digitaaliset ja teknologiset ratkaisut hyödyttävät ikäihmisten palveluasumisessa työskenteleviä sote-alan työntekijöitä, ei suoraan asumispalveluyksikössä asuvia ikäihmisiä tai heidän läheisiään. Teknologisten ratkaisuiden ja rakentamisen integroimisesta voidaan todeta, että fyysisissä rakennuksissa tulee tulevaisuudessa huomioida, että infrastruktuuri, esim. yhteysinfra, on riittävällä tasolla. Kun yhteysinfra on huomioitu, uudenlaisia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja on helppo ottaa käyttöön ja ne toimivat käytännön olosuhteissa. Tämä tulisi siis huomioida jo rakennusvaiheessa ja myös rakennuksia remontoidessa.
Pienten ja keskisuurten teknologia-alan yritysten, jotka kehittävät ratkaisuja sote-alalle, tilanne on koronan jälkeen ollut haastava Suomesssa. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmän uudistaminen on vienyt vuosia ja sekin on osaltaan haastanut yrityksiä, koska digitalisaatio ei ole edennyt toivotulla tavalla. Yrityksillä tulisi olla helpompaa päästä kokeilemaan ratkaisujaan ja kehittämään niitä yhdessä käytännön toimijoiden kanssa. Jos teknologiset ratkaisut eivät nopeasti, helposti ja tehokkaasti palvele käytännön työelämää, niitä ei osteta eikä käytetä. Yrityksillä pitäisi olla myös laskettuna erilaisia visioita ja skenaarioita, miksi ja miten heidän ratkaisunsa käyttäminen on tulevaisuudessa kustannustehokasta. Kuten hankkeen arviointiseminaarissakin todettiin, kustannushyödyt tulisi nähdä pidemmän aikavälin näkökulmasta, ei lyhyen tähtäimen tavoitteena.
Hankkeen arviointiseminaarien aineistojen yhteevetona voidaan todeta, että suurimmassa osassa arvioituja teknologisia ratkaisuja oli selkeitä hyötyjä niin palveluasumisen asukkaan, omaisen, kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Tulevaisuuden haasteena onkin, miten niitä saadaan integroitua sote-käytäntöihin, kuten ikäihmisten palveluasumiseen. Hankkeen julkinen raportti on osa Pohjois-Karjalan ikäihmisillä on asiaa terveyspalvelujen digitalisaatiosta -julkaisua ja se on luettavissa osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/806997.