Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78701

Hankkeen nimi: Kulttuurin unelmavuosi 2023

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0242746-2

Jakeluosoite: Torikatu 19 B 2 krs.

Puhelinnumero: 050 408 2652

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.joensuu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katriina Leppänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kulttuurijohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katriina.leppanen(at)joensuu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3020 563

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Joensuun hyvinvoinnin palvelualueen kulttuuripalvelut toteuttaa Joensuun unelmavuosi 2023-hankkeen vuodelle 2023, jolloin kaupunki täyttää 175 vuotta. Hanke on saanut alkunsa Saimaa-ilmiö2026:n sisällöistä, joiden mukaisesti Itä-Suomen maakuntien keskuskaupungit järjestävät vuorollaan itsenäisesti oman kulttuurin unelmavuoden vuosien 2022–2025 aikana.
Ajatus unelmavuosien järjestämiselle pohjautuu osallisuuden ja osaamisen lisäämiseen sekä ylimaakunnalliseen yhteistyöhön, minkä lisäksi kukin kaupunki tekee unelmavuodesta näköisensä alueelliset tunnistetut tarpeet huomioiden.

Joensuun kulttuurin unelmavuoden päätavoitteet ovat kulttuurin vahvistaminen, kulttuuri-, taide ja tapahtuma-alan elinvoimaisuus sekä hyvinvoinnin lisääminen alueella. Tarkoituksena on aktivoida alueen yrityksiä ja yhteisöjä sekä kulttuurin harrastajia ja kuluttajia. Hankkeen kautta halutaan löytää uusia toimialat ylittäviä yhteistyömalleja, jotka voidaan juurruttaa osaksi Joensuun kulttuurikenttää. Hanke tukee Joensuun kaupungin strategista päämäärää elinvoimaisesta Joensuusta, jossa painopisteet ovat kestävyydessä, oppimisessa sekä houkuttelevassa toimintaympäristössä. Aktiivinen luovien ja kulttuurialojen alojen kenttä lisää vetovoimaa, osallisuutta, hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä vahvistaa luottamusta itseen ja elämään.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeen toimenpiteinä kehitetään kulttuurisisältöjä tuottavien yritysten ja yhteisöjen toimintaympäristöä luomalla uusia toimintamalleja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Uusien palveluinnovaatioiden ja -konseptien kehittämisellä vahvistetaan sekä yritysten, yhteisöjen ja koko alueen elinvoimaa sekä lisätään työllisyyttä ja taloudellista kasvua ja kehitystä. Yhteistyötä tehdään, kehitetään ja rakennetaan niin kaupungin sisällä toimijoiden sekä hallinnonalojen välillä, kuin maakunnallisten, ylimaakunnallisten, valtakunnallisten ja kansainvälistenkin (myös ystävyyskaupungit) toimijoiden kanssa.

Hankkeen toteutus muodostuu kehittämistyöstä, projektien tuotannosta sekä markkinoinnista ja viestinnästä. Hankkeen tulokset heijastuvat pitkällä aikavälillä elinvoimaan ja osaamiseen (uudenlaiset toimintamallit, vakaa toimijakenttä ja toimialojen välinen yhteistyö), taloudelliseen hyötyyn (turismi, matkailu, liiketoiminnan kehitys ja tapahtumat), kansalliseen ja kansainväliseen näkyvyyteen (vetovoimaisuus, omaleimaisuus, brändinrakennus ja toimintaympäristö) sekä kulttuurin tuomaan hyvinvointiin (syrjäytymisen ehkäisy, identiteetin vahvistus ja osallistaminen).

Hankkeen tuloksia mitataan määrällisesti ja laadullisesti. Määrälliset tulokset mitataan kävijöitä, tilaisuuksia ja mukana olevia toimijoita tarkastelemalla. Laadulliset tulokset perustuvat osallistujien antamiin palautteisiin. Tavoitteena on painottaa mielekkään tekemisen ja osallisuuden merkitystä, sekä luottaa osallistujien omiin kokemuksiin ja havaintoihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen kulttuuri-, taide ja tapahtuma-alan yritykset ja toimijat. Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa kehittämistoimia toiminnan parantamiselle, antaen samalla näkyvyyttä, arvostusta ja uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Lisäksi hankkeella tutkitaan kulttuurillista hyvinvointia, tuloksista hyötyvät sekä toimijat itse, että alueen asukaat ja kaupunki.

Hankkeen suunnitteluun ja koulutuksiin osallistuvat yksittäiset henkilöt, ostopalveluita ostetaan ainoastaan juridisilta henkilöiltä (yritykset, yhdistykset, järjestöt ym.).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhmänä ovat kaiken ikäiset joensuulaiset ja pohjois-karjalalaiset (seudullisesti), mökkiläiset ja matkailijat. Hankkeessa tulee pitää huolta siitä, että tarjontaa on mahdollisimman tasapuolisesti kaiken ikäisille - erityisryhmät ja monikulttuurisuus huomioiden.

Välillisesti hankkeesta hyötyy Joensuun elinkeinoelämä. Luovien alojen ja perinteisten yritysten välille luotavat yhteydet rikastavat alueen yritysten liiketoimintaa sisältöjä hyödyntämällä. Lisäksi vierailut kulttuuritapahtumissa lisäävät muiden palvelujen käyttöä alueella, kuten esimerkiksi ruokailuja ravintoloissa, majoittumista hotelleissa ja liikkumista esimerkiksi takseilla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 496 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 494 943

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 620 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 618 679

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Joensuu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön ja tilanteen analyysit tehdään hankkeen suunnitteluvaiheessa. Analyysissä ehdotettuja toimenpiteitä tasa-arvon parantamiseksi seurataan koko hankkeen ajan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa arvioidaan valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvon edistäminen ei ole yksi hankkeen päätavoitteista, mutta olennainen osa arvomaailmaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hankkeen sisällöllisinä teemoina ovat Pohjois-Karjalan POKAT -ohjelman mukainen ilmastokestävyys. Tämä tulee näkymään vahvasti sisällön suunnittelussa. Tavoitteena on tässä turvata toimintaedellytyksiä sekä saavuttaa kilpailuetua mm. digitaalisuuden, kiertotalouden sekä uusien ratkaisuiden ja teknologioiden kautta. Tämä lisää myös ekologista kestävyyttä. Tämä perustelu pätee kaikkiin ekologisen kestävyyden alaperiaatteisiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 5
Hankkeessa sitoudutaan jätteiden kierrättämiseen, sekä materiaalien hyötykäyttöön. Myös hankkeen yhteistyötoimijoita kannustetaan toimivaan näiden periaatteiden mukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 0
Hankkeen työntekijät käyttävät mahdollisuuksien mukaan vain sähköautoja. Hankeen käytössä ovat Joensuun kaupungin sähköautot, mikäli hanketyöntekijöiden omat kulkuvälineet eivät tue tätä tavoitetta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 7
Hankkeen yksi päätavoitteista on toimijoiden (kulttuuri-, taide- ja tapahtuma-alan) elinvoimaisuuden kehittäminen ja työllistäminen. Ostopalveluissa hyödynnetään paikallisia toimijoita lähes täysin. Tavoitteena on, että paikallisten tahojen hyödyntäminen ja työllistäminen jatkuu myös hankkeen päätyttyä välillisesti. Välillisesti hankkeesta hyötyy myös Joensuun elinkeinoelämä. Vierailut kulttuuritapahtumissa lisäävät muiden palvelujen käyttöä alueella, kuten esimerkiksi ruokailuja ravintoloissa, majoittumista hotelleissa ja liikkumista esimerkiksi takseilla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 7
Hanke kehittää lähestulkoon vain ja ainoastaan aineettomia tuotteita ja palveluilta paikallisesti. Näitä ovat mm. kulttuuritapahtumat, esitykset sekä taide- ja kulttuurielämykset.
Liikkuminen ja logistiikka 0 4
Hankkeessa kannustetaan kävijöitä käyttämään joukko- ja kevyttä liikennettä saapuessa tapahtumiin. Konkreettisesti tämä otetaan huomioon sisällönsuunnittelussa pyöräparkkien varmistamisena ja tapahtumat pyritään sijoittamaan logistisesti ja aikataulullisesti niin, että niihin olisi helppo saapua julkista liikennettä käyttäen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 7
Hankkeen yksi päätavoitteista on Joensuun kaupungin kulttuuriohjelman mukainen hyvinvoiva Joensuu, jossa painopisteet ovat yhteisöllisyydessä sekä aktiivisessa ja hyvinvointia tukevassa arjessa. Aktiivinen osallistuminen kulttuuritoimintaan lisää yhteisöllisyyttä, osallisuutta, sallivuutta ja vahvistaa luottamusta itseen ja elämään. Koko hanke tähtää hyvinvoinnin parantamiseen, joka toteutuu osallisuuden, osallistumisen, työllisyyden, harrastemahdollisuuksien ja luovuuden kautta. Yhteistyötä halutaan tehdä myös muiden hyvinvointipalveluiden (SiunSote) kanssa, jolloin hyvinvoinnilla on myös suoraan terveysvaikutuksia. Toiminnot pyritään toteuttamaan esteettömästi. Tavoitteena on että, hyvinvoinnin edistyminen jatkuu välillisesti hankkeen jälkeen.
Tasa-arvon edistäminen 8 3
Hankkeen toiminta tullaan suunnittelemaan moninaiset vaikutukset huomioon ottaen eri ryhmien kannalta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa toteutetaan taloudellisesti (palkat eivät määräydy sukupuolen perusteella) ja perinteisten sukupuolikäsitysten purkamiseen pyritään. Tavoitteena on että, tasa-arvon edistyminen jatkuu välillisesti hankkeen jälkeen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 5
Kulttuuri- ja taide ovat edelläkävijöitä tasa-arvon edistämisessä. Aihetta käsitellään paljon ja keskustelua seurataan aktiivisesti. Hanke tukee tätä ideologiaa ja yksi sen päätavoitteista on tuoda keskiöön myös harvemmin kuullut äänet. Otetaan huomioon kaiken ikäiset, erityisryhmät ja monikulttuurisuus. Ketään ei syrjitä taustan, uskonnon, ihonvärin, iän, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilökohtaisen syyn perusteella. Tavoitteena on että, tasa-arvon edistyminen jatkuu välillisesti hankkeen jälkeen.
Kulttuuriympäristö 8 6
Hanke nostaa esiin vahvasti kulttuuriperintöä ja tuo toimintaa virkistysalueille. Sisällöntuotannossa hyödynnetään maisemaa, kaupunkirakennetta ja rakennuskantaa taiteen keinoin. Tavoitteena on että, vaikutukset jatkuvat välillisesti hankkeen jälkeen
Ympäristöosaaminen 1 2
Ympäristöosaaminen kulkee ajatuksellisesti mukana hankkeessa vahvistaen ihmisten omaa tietoisuutta ja tuntemusta kulttuurin keinoin. Tavoitteena on, että hyödyt näkyvät osallistujien toiminnassa hankeen jälkeen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Joensuun hyvinvoinnin palvelualueen kulttuuripalvelut toteutti Joensuun unelmavuosi 2023-hankkeen vuonna 2023. Hanke sai alkunsa Saimaa-ilmiö 2026:n sisällöistä, joiden mukaisesti Itä-Suomen maakuntien keskuskaupungit järjestävät vuorollaan itsenäisesti oman kulttuurin unelmavuoden vuosien 2022–2025 aikana. Joensuun kulttuurin unelmavuosi toteutettiin vuonna 2023. Hanketta hallinnoi Joensuun kaupungin kulttuuripalvelut.
Yhdyspinta Joensuun kaupunkistrategian ja Unelmavuosi -hankkeen kanssa oli:
• Hyvinvointia kulttuurista
• Mahdollisuuksia kulttuurille
• Elinvoimaa kulttuurista


Joensuun kulttuurin unelmavuoden päätavoitteet olivat kulttuurin vahvistaminen, kulttuuri-, taide ja tapahtuma-alan elinvoimaisuus sekä hyvinvoinnin lisääminen alueella. Hanke aktivoi alueen yrityksiä ja yhteisöjä sekä kulttuurin harrastajia ja kuluttajia. Hanke työllisti pääosin paikallisia alan ammattilaisia ja toimijoita. Vain Karjalan Kurmee -tapahtumassa oli kaksi esiintyjää muualta, jotka olivat Diandra ja Aikakone. Huipun juurella -liikeideakilpailulla vahvistettiin luovien alojen toimijoiden elinvoimaisuutta. Alueen ihmisten hyvinvointia lisättiin veloituksettomilla tapahtumilla niin kantakaupungissa kuin pitäjilläkin. Yhteisöllisyys ja yllättävissä paikoissa tapahtuneet kulttuuritapahtumat olivat hankkeen kantava voima.

Hankkeen kautta löydettiin uusia avauksia ja toimialat ylittäviä yhteistyömalleja, jotka voidaan juurruttaa osaksi Joensuun kulttuurikenttää mm. Huipun juurella -liikeideakilpailu, Esiintyjä- taiteilijapankki, Runoja avannossa -kilpailu sekä Karjalan Kurmee -tapahtuma Joensuun kauppatorilla. Taiteilijoita koottiin yhteisiin taide- ja myyntinäyttelyihin. Taitelijoita ja alan toimijoita on osallistettu käänteisillä kilpailutuksilla mm. Tupsahdukset, Taidepenkit, Ötökkäpolut ja MetsäArt sekä Rupiliskon tekeminen ja mahdollisuudella ilmoittautua esiintyjäksi Kulttuurikahvilan ja Esiintyjäpankin kautta.

Hankkeen toteutus muodostui kehittämistyöstä, projektien tuotannosta sekä markkinoinnista ja viestinnästä. Hankkeen tulokset heijastuvat pitkällä aikavälillä elinvoimaan ja osaamiseen, taloudelliseen hyötyyn, näkyvyyteen sekä kulttuurin tuomaan hyvinvointiin.
Hanke työllisti 675 alan toimijaa ja ammattilaista ja lisäsi näin tapahtuma-alan elinvoimaisuutta. Hankkeessa järjestettiin 178 tapahtumaa ja kokonaiskävijämäärä tapahtumissa oli 187 025.

Hanke onnistui tavoitteiden saavuttamisessa yli odotusten. Hankkeessa tehdyn kansalaiskyselyn mukaan 83,5 % vastanneista suosittelisi unelmavuoden tapahtumia muille ja 87 % haluaisi, että tällaisia vuosia järjestettäisiin jatkossakin.