|
|
|
Hankekoodi: A78702
Hankkeen nimi: Pk-yrityksille kasvua teollisista ekosysteemeistä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Kiteen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0168900-6
Jakeluosoite: Kiteentie 25
Puhelinnumero: 0401052002
Postinumero: 82500
Postitoimipaikka: KITEE
WWW-osoite: http://www.kitee.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Väisänen Birgitta
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: birgitta.vaisanen(at)kitee.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401206787
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa keskitytään kahteen työpakettiin, joiden keskiössä ovat liiketoimintaympäristön suunnitelmien laatiminen, tehostettu viestintä ja uusyrityshankinta. Liiketoimintaympäristön kehittämissuunnitelmien myötä jo olemassa olevat yritysverkostot ja teolliset ekosysteemit vahvistuvat. Hankkeessa etsitään keinoja ja uusia toteutustapoja edesauttaa alueen yritysten liiketoimintaympäristön kehittymistä Keski-Karjalassa. Uusyritys- ja sijoittajahankinta aloitetaan laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen toimenpiteitä tehdään yhteistyössä alueen yrittäjien, päättäjien, asiantuntijoiden ja Karelia Ammattikorkeakoulun kanssa.
Helmikuussa 2022 Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien ja Venäjää vastaa asetettujen pakotteiden vuoksi toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti. Nyt tarvitaan hankkeessa kuvatun kohdealueen yritysten sisäisen ja ulkoisen liiketoimintaympäristön tarkastelua, selvittämistä, uhkiin varautumista ja uusien kehittämissuunnitelmien laatimista sekä jo olemassa olevien vahvuuksien vahvistamista.
Kehittämisen kohteina ovat Tohmajärven ja Puhoksen alueen teollisuus-, logistiikka- ja palvelualojen liiketoimintaympäristöt.
Niiralan alue on maakunnallisesti merkittävä kehittämisen kohde, johon on rakentunut tuotannon ja logistiikan ekosysteemi. Niiralan alueen kehittäminen on yksi Tohmajärven ja maakunnan kärkihankkeita. Niiralaan on laadittu 32,5 M€:n investointipaketti, jonka yritysinvestointeja voidaan hankkeella edistää. Hankkeessa tarkastellaan myös Tikkalan alueen uuden teollisuusalueen kehittämisalueita tunnettuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi.
Yritystoiminnan kehittämisen apuna Niiralassa on ollut masterplan suunnitelma, joka on antanut suuntaviivoja kehittämisen kohteille. Nyt tätä suunnitelmaa päivitetään ajantasaiseksi viemällä kehittämistä seuraavalle tasolle, alueelle laaditaan liiketoimintaympäristön kehittämissuunnitelma. Muuttuneen toimintaympäristön vuoksi, Venäjä ei ole enää alueellinen vetovoimatekijä yritysten miettiessä sijoituspaikkaa, joten liiketoimintaympäristön kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan uusia vetovoimatekijöitä.
Puhoksen alueelle on laadittu erinäisiä yksittäisiä suunnitelmia, mutta varsinainen kattava suunnitelma kehittämisen kärjistä on pirstaleinen. Laadittava pitkän aikajänteen liiketoimintaympäristön kehittämissuunnitelma on apuna ja työkaluna aluemarkkinoinnissa, toimintojen ja alueinfran suunnittelussa tai investointien hankinnassa.
Kohdealuille tarvitaan uutta yritystoimintaa, uusia työpaikkoja ja yritysten toimintaedellytysten parantamista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi laadittavat suunnitelmat ja viestintämalli auttavat uusyrityshankinnassa, alueelle saadaan uusia yrityksiä vahvistamaan jo olemassa olevaa yritystoimintaa sekä nykyisten pk-yritysten toimintaedellytykset kasvavat.
Liiketoimintaympäristön kehittämissuunnitelma tuo alueen markkinoinnille uskottavuutta. Se antaa mahdollisuudet kehittää aluetta haluttuun ja olemassa olevaa yritystoimintaa tukevaan suuntaan. Edistetään mm. hiilineutraalisuuden tavoitteita.
Kohdealueiden liiketoimintainfran kehittäminen, suunnittelu ja tehokas tiedottaminen edesauttavat uusien yritysten ja työpaikkojen sekä investointien saamista alueelle, samalla kun jo olemassa oleva liiketoiminta kehittyy ja kasvattaa yhteistyöverkostoja.
Markkinoinnin tehostamisella ja uusilla monikanavaisilla viestintämalleilla saavutetaan paremmin investoijat, sijoittajat ja uudet yritykset. Markkinointimateriaaleja voivat hyödyntää kunnat, kehittämisorganisaatiot ja alueen yritykset omassa yritys- ja aluemarkkinoinnissa.
Tuotannolliset, logistiikka- ja palvelualan toimijat sekä seuraavat toimialat: vihreä energia (tuuli, aurinko, vety, biokaasu) sekä vihreä teollisuus (prosessiteollisuus, puunjalostus, elintarvikeala, kiertotalous).
Rajaliikenteen toimijat, alueen kunnat ja asukkaat lisääntyvien palveluiden kautta. Satama- ja raideliikenteen kautta alueen logistiikka-, vienti- ja tuontiyritykset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 180 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 171 143
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 225 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 220 565
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan
Kunnat: Rääkkylä, Tohmajärvi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 3 |
| Hankkeessa aktivoidaan yrityksiä kehittämään uusia innovatiivisia ekologisesti kestäviä toiminta- ja palveluprosesseja sekä toimintatapoja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Edistetään yritysten ja toimintaympäristön kehittymistä niin, että vaikutukset ilmastoon ovat pitkällä aikajänteellä positiiviset. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Hiilineutraalit toimintatavat ja -mallit käyttöön. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 5 |
| Hankkeessa etsitään uusia toimintamalleja ja tapoja kehittää aluetta ja alueen yrityksiä niin, että vaikutus kasvihuonekaasujen vähenemiseen ovat olemassa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 3 |
| Aluekehityksen toimintamalleissa ja palveluprosesseissa huomioidaan materiaalien ja jätteiden kierrättäminen ja uudelleen käytön mahdollisuudet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 6 |
| Yritysten energiaratkaisuja sekä toimintamalleja kehitetään uusiutuvan energiaa hyödyntäviksi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 6 |
| Paikallisten yritysten toimintaedellytykset ja saavutettavuus sekä toiminta- ja palveluprosessit paranevat. Yritysten ja alueen saavutettavuus ja tietoisuus paranevat. Alueen toiminnallinen ekosysteemi kehittyy ja kasvaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 3 |
| Toimintamallit kannustavat toiminaan tehokkaasti. Uudet toiminta- ja palveluprosessit kannustavat kehittämään uusia aineettomia tuotteita ja palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Yritysten saavutettavuus paranee, kuljetus- ja hankintaketjujen toimintaa pyritään ohjaamaan vähähiilisiin vaihtoehtoihin. Toiminta- ja palveluprosessien kehittäminen lisää alueen yritysten kannattavuutta sekä tunnettuutta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 10 |
| Tunnettuvuus lisääntyy, saavutettavuus ja alueellinen yhteistyö paranee. Työpaikkoja saadaan lisää sekä palvelutaso sekä tarjonta kohentuu palveluprosessien kehittämisen myötä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei relevantti hankkeen toteutuksessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 2 |
| Hankkeessa pyritään edistämään yritysten tietoisuutta ja toimintatapoja, jotka vaikuttavat eri kulttuurien parempaan ymmärtämiseen ja suvaitsevaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Liiketoimintaympäristön kehittämisen kautta yrityskulttuuri tuntemus kasvaa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 4 |
| Aktivoidaan yrityksiä toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti, tuomalla yritysten toiminta- ja palveluprosesseihin ympäristöosaamisen tietotaitoa ja välineitä kehittää omaa liiketoimintaa niiden mukaisesti. | ||
Hankkeen lähtökohtana oli tarkastella Puhoksen, Niiralan ja Tikkalan teollisuusalueiden liiketoimintaympäristön muutoksia, äkillisesti muuttuneessa toimintaympäristössä. Luoda tulevaisuuden kuvaa yritysaluille pitkäjänteisen kehittämisen tueksi sekä tehostaa viestintää.
Hankkeessa keskityttiin kahteen työpakettiin, joissa tarkasteltiin Puhoksen, Niiralan ja Tikkalan liiketoimintaympäristöjä. Selvitettiin yritysten toimintaympäristön muutoksia, kehittämis- ja investointisuunnitelmia sekä kuntien toimintaympäristöön suunnattuja kehittämistoimenpiteitä ja investointeja. Laadittiin saatujen tietojen perusteella kehittämissuunnitelma ja alueiden visio sekä markkinointimateriaalit jatkotoimenpiteitä varten.
Yritysten osata toimintaympäristön muutokset liittyivät logistiikkaan, hankinta- ja toimitusketjuihin, uusien kumppaneiden hankintaan sekä Venäjäyhteistyön päättymiseen. Investoinnit suuntautuvat uusiutuvan energian ratkaisuihin, uusien tuotteiden valmistukseen ja jatkojalostukseen, kiertotalouteen, logistiikkaan sekä elintarvikeklusterin kehittämiseen.
Kuntasektorin kehittämis- ja investointisuunnitelmat suuntautuvat uusien sijoittuvien yritysten hankintaan, jo olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen, infran rakentamiseen ja yritysten toimitilaratkaisuiden ja uusiutuvan energian investointeihin.
Puhoksen kärkitoimialat määriteltiin puu- ja biotuotteiden valmistaminen ja jatkojalostus, kemianteollisuus ja elintarvikeklusteri sekä logistiikka. Puhoksen kilpailuetuna pidetään hyviä logistisia yhteyksiä, syvä satamaa, vahvaa puuteollisuusosaamista sekä kemianteollisuuden vahvoja kansainvälisiä toimijoita. Bioterminaalikokonaisuuden rakentamista pidetään vahvistavana kilpailuetuna. Puhoksen teollisuus- ja satama-alueesta rakentuu aidosti multimodaalinen kokonaisuus.
Puhoksen visio: ”Elintarvikeklusterin, kemianteollisuuden, biotuoteteollisuuden, rakennustuotteiden ja logistiikan muodostama monipuolinen teollinen kokonaisuus, joka hyödyntää tuotantoprosesseissaan uusiutuvaa energiaa.”
Niiralan kärjet ovat logistiikka ja välivarastointi sekä lannoitteiden jalostustoiminta. Kilpailuetuna nähdään toimiva rajaliikenne, logistiikka ja logistiikkaoperaattori, jolla on resursseja toimia myös muun alueen kanssa yhteistyössä.
Niiralan visio: ”Lannoitteiden, puutuotteiden sekä erilaisten massatavaravirtojen tuotantoon ja käsittelyyn erikoistunut alue, jossa on monipuoliset logistiikka- ja huolintapalvelut sekä sisälogistiikka ratkaisuihin että tie- ja rautatiekuljetuksiin.”
Niiralasta rakentuu merkittävä logistiikkahub, kun rajaliikenne normalisoituu. Alueelle on suunnitteilla useita yritysten omia investointihankkeita. Yhtenä merkittävänä tekijänä tuotannon ja vaihtotyöoperoinnin sujuvuudelle on ollut Tohmajärven kunnan panostus Niiralan teollisuusraiteiden kunnostukseen sekä siellä toimivat yritykset, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään uusia toimintoja ja investoimaan alueelle.
Tikkalan kärjiksi valikoitui talviurheiluun ja suksivoidetuotantoon tukeutuvat toimialat. Kilpailuetu tällä alueella on sen neitseellisyys, toimintaympäristö muotoutuu yritysten tarpeiden mukaisesti. Aluetta markkinoidaan inspiroivana, puistomaisena uusiutuvaa energiaa hyödyntävänä yritysalueena.
Tikkalan visio: ”Suksivoiteiden valmistuksen ja talviurheilun tuotteiden myynnin ympärille kasvava pk-teollisuuden ja tuotevarastojen alue Joensuun läheisyydessä, joka on tiekuljetuksin hyvin saavutettavissa.”
Hankkeessa laadittiin ”Liiketoimintaympäristön analyysit, kehittämissuunnitelma ja visio”- raportti, jossa on tarkasteltu laajasti kehittämiseen liittyviä trendejä, taustatietoja ja alueiden kilpailuetuja sekä potentiaalia. Raportti sisältää toimintaympäristön kehittämispolun.
Viestintämallia tarkasteltiin Karelia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa yhteistyössä. Opiskelijat laativat markkinointisuunnitelman, suunnitelma keskittyi lähialueelle suunnattuun markkinointiin. Pääviestinä oli Tuo tarinasi Keski-Karjalaan. Toinen malli edusti laajempaa tarkastelua kohdealueiden tarjonnasta, kohderyhmien tarpeista ja niihin vastaavasta sanomasta.
Markkinointimateriaaliksi laadittiin pelimoottorimallinnusvideot ja still-kuvat materiaalista. Pelimoottorimallinnus pohjautuu alueista otettuun kuvausdataan ja siitä tehtyyn havainnollistavaan tulevaisuuden kuvaan. Materiaali on todellisen ympäristön mukainen, johon on mallinnuksen avulla luotu visio alueiden tulevaisuuden kuvasta. Video ja kuvat ovat kuntien käytettävissä, niitä levitetään laaja-alaisesti esim. linkkien ja QR-koodin kautta. Linkkiä videosta hyödynnetään alueen esittelymateriaalina.
Markkinointimateriaalia hyödynnettiin aluemarkkinoinnissa ja alueiden esittelyssä mm. Kuljetus & Logistiikka lehden artikkelissa. Paikallislehdessä kerrottiin alueiden kehittämissuunnitelmista pelimoottorimallinnuksen avulla.
Hanke osallistui Energiafoorumi tapahtumaan Joensuussa, jossa tarkasteltiin uusiutuvan energian mahdollisuuksia ja tulevaisuuden kuvaa. Keski-Karjalan alueelle on suunnitteilla useita aurinkoenergiapuistoja. Teollisuusalueiden uudistuvan energian ratkaisut tuovat pidemmällä aikajänteellä alueille kilpailuetua energiaomavaraisuuden kautta.
Varsinaista teollistaekosysteemiä ei saatu hankkeen aikana valmiiksi, johtuen Venäjältä tuotavan raaka-ainekuljetusten tyrehtymisestä ja pakotteiden vaikutuksesta toimintaan. Tavoitteena oli rakentaa Puhoksen ja Niiralan yritysten välille toimiva hankita- ja toimitusketjumalli.
Venäjän hyökkäysota Ukrainassa vaikutti yritysten toimintaympäristöön monella sektorilla, Venäjään kohdistuvat pakotteet vaikuttivat logistiikkaan, komponenttien ja raaka-aineiden saatavuuteen sekä palvelusektorin kehittämiseen. Yllättävän nopeasti huomattiin, että yritykset saivat luotua uusia kumppanuuksia sekä hankinta- ja toimitusketjuja mm. Euroopan markkinoille. Uudet reititykset vaikuttivat yritysten raaka-aine kustannuksiin sekä logistiikkakulujen kasvuun ja sitä kautta hinnan korotuspaineisiin.
Hankkeen lopussa 2023 marraskuussa Suomi päätti sulkea itärajan määräajaksi, kun Venäjä aloitti välineellistetyn maahantulon Suomeen. Tavaraliikenne oli mahdollista vain Vainikkalan rajanylityspaikan kautta. Tämä hankaloitti entisestään Pohjois-Karjalan asemaa raaka-aineiden saatavuudessa. Niiralan rautatieraja-aseman kautta kulkee huoltovarmuuteen liittyviä raaka-aine toimituksia. Junarahtia pystyttiin toimittamaan kuitenkin poikkeusluvilla, toimitus kerrallaan. Tavaraliikenteen sulku Niiralassa vaikutti merkittävästi yritysten kehittämiseen ja tuotantoon sekä logistiikkakustannuksiin ja liikenteen päästöihin, kun tuotteille jouduttiin määrittelemään uudet maantiekuljetusreitit satamista.
Hankkeen aikana havaittiin, että alueiden toimintaympäristöt kehittyivät visioiden suuntaisesti, joten voisi katsoa, että hankkeessa tehdyt toimenpiteet ovat olleet oikeasuuntaisia.
Hankkeen tuloksia hyödynnettiin varsinkin Puhokseen suuntautuvien kehittämis- ja investointihankkeiden suunnittelussa.
Hankkeen aikana Puhoksen teollisuusalueelle teki sijoittumispäätöksen 2 puu- ja kierrätysmateriaaleja hyödyntävää yritystä. Yritykset sijoittuvat pitkään lähes tyhjillään olleeseen teollisuuskiinteistöön, johon Kiteen kaupunki tekee toimitilamuutoksia teollisentuotannon mahdollistamiseksi. Näiden sijoittuvien yritysten työllistävävaikutus tulee olemaan n. 40 henkilötyövuotta vuosina 2024–2025.
Puhoksen sataman toiminta vilkastui kasvavan sisävesiliikenteen myötä. Puhoksen satama- ja logistiikka-alueelle tehdään vuosina 2024–2026 merkittäviä infran investointeja. Pistoraide satamaan, bioterminaalialue sekä tiestön kunnostus ja valaistus sekä tarvittavat logistiikkaoperointialueet. Raiteiston rakentaminen edistää entisestään alueen houkuttelevuutta ja uusien tuoteryhmien ja yritysten sijoittumista alueelle.