Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78703

Hankkeen nimi: Uudet digitaaliset ratkaisut ja monilähdetieto metsäteiden kulkukelpoisuuden ennustamisessa – Take me home country road

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Luonnonvarakeskus / joensuun toimipaikka, Yliopistokatu 6

Puhelinnumero: 029 532 6000

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Väätäinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.vaatainen(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503913259

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen 160 000 km mittaisesta metsäautotieverkosta suurin osa on käyttöikänsä lopussa ja peruskunnostamisen tarpeessa. Samaan aikaan puun kuljetusmäärät ja puutavaran kuljetuskaluston kokonaismassat ovat kasvaneet. Puuttuva paikkatieto tien ja tieosuuksien kunnosta ja kuljetuskelpoisuudesta eri sää- ja kelioloissa vaikeuttaa eri toimijoiden logistiikan suunnittelua, johtaa tarpeettomaan teiden edelleen särkymiseen ja vaikeuttaa kunnostustöiden kustannustehokasta kohdentamista sekä teiden ylläpidon ja kunnostustoimien palveluiden markkinointia. Mittavan ja hajautetun yksityistieverkon kunnon seuranta, ylläpito ja kunnostus edellyttävät useiden tietolähteiden yhdistämistä, älykkäitä digitaalisia ratkaisuja sekä uutta osaamista. Kunnonseurantajärjestelmä tuottaisi kattavaa, reaaliaikaista ja paikkatarkkaa tietoa metsä- ja soratietieverkosta ja niiden pullonkauloista, jotka erityisesti vaatisivat kunnostamista. Järjestelmän käyttö säästäisi merkittävästi puuhuollon ja logistiikan kustannuksia, kun puunkorjuuoperaatiot ja tiehuolto sekä perusparannus voitaisiin ajoittaa paremmin ja toteuttaa resurssi- ja energiatehokkaasti kaluston, työvoiman ja tiemateriaalien käytön osalta.

Take me home, country road -hankkeen tavoitteina on muodostaa metsäteiden johtava tutkimus- ja osaamiskeskittymä - tieasiantuntijaryhmä, perustaa metsätien täsmäseurantakohteita, toteuttaa ja demonstroida Metsätie-hub-nettiportaali sekä metsätien kulkukelpoisuutta ennustava järjestelmä, selvittää ja raportoida metsätienkäyttäjien hiljainen tieto ja erikoisosaaminen, tunnistaa metsäteiden kuntokartoitukseen parhaiten soveltuvimmat menetelmät ja tietoaineistot sekä laatia Metsätietieto -roadmap.

Hanke kokoaa yhteen parhaat tieasiantuntijat laajasta toimijajoukosta (tutkimus, viranomaiset, metsäteollisuus, korjuu ja kuljetus sekä tieomistus ja tiehuolto), jonka avulla ideoidaan ja muodostetaan suunnitelma metsätietiedon ja kulkukelpoisuutta ennustavan järjestelmän sisällöstä ja toteutuksesta. Hankkeessa perustetaan metsäteiden täsmäseurantakohteita, joilta tallentuvasta metsätietiedosta muodostetaan metsäteiden digitaaliset kaksoset. Metsätietietoa jaetaan ja visualisoidaan hankkeessa kehitettävässä Metsätie-hub-nettiportaalissa. Hankkeessa metsä- ja sorateitä käyttävien hiljainen tieto kootaan haastatteluin tien omistajilta, tien käyttäjiltä, tienhoidon ja kunnostuksen toimijoilta ja muilta asiantuntijoilta. Tämä antaa vastauksia ongelmiin, tarpeisiin, keinoihin ja toimintamalleihin metsäteiden hallinnassa, liikennöinnissä ja hoidossa. Hankkeessa tutkitaan eri tietolähteiden ja menetelmien soveltuvuutta ja ennustetarkkuutta metsätien ominaisuuksien tunnistamisessa ja kantavuuden ennustamisessa. Uuden tiedon tukemana hankkeessa kehitetään metsätien kuntoa ennustava karttapohjainen järjestelmä, jota tullaan demonstroimaan hankkeen aikana. Hankkeen loppuvaiheessa laaditaan metsätietiedon hyödyntämisen tiekartta, joka muodostaa jatkokehityssuunnitelmaa kehitetyille seuranta- ja ennustejärjestelmille vastaten kysymykseen: Kuinka edetä kohti metsätien dynaamista kantavuusennustetta sekä ajantasaista, kattavaa tietietopalvelua.

Take me home, country road -hankkeen toteuttajina ovat Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Business Joensuu. Hanke on kaksivuotinen ja päättyy 2023.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat tieviranomaiset, metsänomistajat, kuljetusyrittäjät, metsäteollisuus, tienomistajat, tiehuoltoyrittäjät, IT-yritykset sekä muut metsä- ja muiden sorateiden käyttäjät. Myös muut metsäteiden käyttäjät kuin raskaan kaluston yrittäjät (ml. metsäkoneiden kuljetus, maatalouden kuljetuskalusto, puutavara-autoyrittäjät), kuten haja-asutusalueen asumisen, matkailun ja metsien virkistyskäytön (esim. marjastajat, sienestäjät, metsästäjät) käyttäjät tulevat hyötymään hankkeen tuloksista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä voidaan pitää yhteiskuntaamme ja valtiota, kun yksityistieinfra ja myös julkiset soratiet pysyvät hyvässä kunnossa mahdollisimman pienin yhteiskunnallisin panostuksin. Yhtenä välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää viranomaisia, jotka menevät tekemään maastotarkastuksia metsään, tai palo- ja pelastuslaitosta, joiden autoyksiköt menevät sammuttamaan metsäpaloja tai pelastamaan metsään loukkaantuneita marjastajia tai metsäammattilaisia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 348 800

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 340 140

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 436 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 425 175

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Kuopion, Varkauden, Pielisen Karjalan

Kunnat: Outokumpu, Siilinjärvi, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Kuopio, Liperi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Ilomantsi, Heinävesi, Kitee, Leppävirta, Varkaus, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolella ei ole vaikutusta hankkeen toteutumiseen ja hankkeen tuleviin vaikutuksiin. Hankkeen toimintaympäristössä on aiempaa enemmän naisia mukana perinteisessä miesvaltaisessa toiminnassa (kuten tien hoito, puunkorjuu ja puutavaran autokuljetus).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tieasiantuntijaryhmän valinnassa otetaan tämä asia myös huomioon. Myös ostopalvelut ja niiden kilpailutuksessa osaaminen on etusijalla sukupuolesta riippumatta. Hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on metsäteiden kulkukelpoisuuden ennustamismallien kehittäminen eikä se vaikuta sukupuolten tasa-arvoon heikentävästi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Metsäteiden kulkukelpoisuuden ja tiekunnostuksen kartoitusjärjestelmä tulee säästämään rajallisia maa-airesvaroja, kuten hiekka, sora ja kallio-varoja, kun valmistuvalla järjestelmällä voidaan täsmällisesti osoittaa kunnostustarve tielle. Silloin metsäteiden kunnostussorastus voidaan rajata ongelmakohtiin eikä käsitellä koko tiealuetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Metsäteiden kulkukelposuuden ennustamisjärjestelmän käyttöönotto vähentää ylimääräistä ja väärään aikaan toteutettua tiekuormitusta. Näin säästyy polttoainetta sekä puutavaran kujetuksessa että tiehuollossa sorakuljetuksissa ja konetoiminnoissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 4
Järjestelmän tuoman materiaalitehokkuuden avulla kalliomurskaus ja uusien sora-alueiden tarve vähenee, sillä teiden kunnostukseen voi kulua suuria määriä sora-ainesta kalliomurskausalueita ja valmissora-alueilta. Näin säästyy alkuperäisiä luonnon ekosysteemejä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 4
Kalliomurskaus ja soranotto luonnollisesti lisää ravinne- sekä pienaineshuuhtoumaa pinta- ja pohjavesiin. Mitä täsmällisemmin ja rajatummin voimme maa-ainesresursseja käyttää tiekunnostuksiin, vähenee myös pohja- ja pintavesien pilaantuminen. Ajoneuvojen ja tuyökoneiden käyttömäärät samalla vähenee ja kasvihuonepäästöt vähenee.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Osa mahdollisista Natura2000-ohjelman kohteista (uudet) voi sijaita lähellä nykyisiä tai uusia soranottopaikkoja, joten Järjestelmän tuoman soramateriaalitehokkuuden avulla tähänkin voi olla vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Järjestelmän tuoman resurssitehokkuuden avulla sora-aineksen tehokkaampi käyttö vähentää mäteriaalien käyttöä ja -hävikkiä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei selvää vaikutusta hankkeella tähän
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 8
Hanke vaikuttaa paikallisesti merkittävästi maaseutujen tieinfran ylläpitämisessä ja siten maaseutuelinkeinorakenteen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Maitoautonkin on päästävä maitotilalle vuoiden jokaisena päivänä. Alueellisesti maakunnassa on metsäalan IT-osaajia, jotka voivat ensisijassa kehittää sovelluskonsepteista tuotteita ja kasvattaa liikevaihtoa. Mikä tärkeintä, hyvät metsätieyhteydet takaavat metsätalouden kannattavuuden ja toimivuuden maakunnassamme (maanomistajat, kone-kuljetusyrittäjät ja metsäteollisuus hyötyvät).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 4
Hankkeessa tuotetuista järjestelmäkonsepteista voi tulla merkittäviä päätöstukipalveluja useille soreteillä toimiville tahoille.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Rajallisten teinhuoltoresurssien optimaalinen hyödyntäminen sorateiden hoitoon ja kunnostamiseen lisää kulkukelpoisia sora- ja metsäautoteitä, lisää niiden ympärivuotista käyttöä ja siten mahdollistaa paremman ja energiatehokkaamman liikkumisen ja logistiikan (metsäteollisuus, maatalous, ja palvelutoiminta maaseuduilla)
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 4
Parempikuntoisemmat ja täsmähoidetut metsäautotiet ja soratiet tarjoavat paremman pääsyn luontoharrasteisiin, marjastukseen ja metsästykseen. Tiekäyttäjät voivat tulevaisuudessa tarkastaa karttapalvelusta teiden kunnon
Tasa-arvon edistäminen 2 4
Teiden kunnonennustamisjärjestelmät voivat olla jollakin tarkkuudella ns. avointa dataa netissä kaikille sitä tietoa tarvitsevilla rajaamatta ketään ulos.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 4
Teiden kunnonennustamisjärjestelmät voivat olla jollakin tarkkuudella ns. avointa dataa netissä kaikille sitä tietoa tarvitsevilla rajaamatta ketään ulos.
Kulttuuriympäristö 2 4
Kun tarkempi ja avoimempi tietieto on kaikille käytössä, tästä hyötyy kulttuuriympäristä tieyhteyksien varrella (virkistysalueiden parempi käyttö ja ylläpito, kultturiperinnän vaaliminen ja sinne luoksepääseminen, rakennuskannan arvon säilyminen, kun tiestö sinne on liikennöitävämpää)
Ympäristöosaaminen 1 2
Ympäristöosaamista voidaan paremmin hyödyntää laajemmin Suomessa, jos tieverkosto on liikennöitävämpää ympärivuotisemmin. Kaikki muut ennakoivat karttapohjaiset järjestelmät, kuten metsäpaloherkkyys, myrskytuhokartoitukset ja ympäristökatastrofien ehkäiseminen ja torjuminen edellyttävät Suomessa toimivan tieverkoston aina metsäteihin asti (vrt. palontorjunta).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke kokosi yhteen tieasiantuntijoita laajasta toimijajoukosta (tutkimus, viranomaiset, metsäteollisuus, korjuu ja kuljetus sekä tieomistus ja tiehuolto). Hankkeessa perustettiin metsäteiden tiesääasemia, joilta tallentuvasta metsätietiedosta muodostettiin metsäteiden digitaaliset kaksoset. Tarkkaa Metsätietietoa jaettiin ja visualisoitiin hankkeessa kehitetyssä ja demonstroidussa Metsätie-hub-nettiportaalissa. Raskaan kuljetuskaluston kuljettajilta ja yrittäjiltä selvitettiin hiljaista tietoa liittyen heikosti kantaviin metsäautoteihin. Selvitys avasi toimijoiden ongelmia, tarpeita, keinoja ja toimintamalleja, kun operoidaan heikosti kantavilla metsäautoteillä. Hankkeessa selvitettiin eri tietolähteiden ja menetelmien soveltuvuutta ja ennustetarkkuutta metsätien ominaisuuksien tunnistamisessa ja kantavuuden ennustamisessa. Tarkastelun kohteena olivat sekä avoin laserkeilaustieto että Gamma-mittauslaite. Hankkeessa kehitettiin pilottiversio staattisen metsätietiedon karttaliittymästä, joka demonstroitiin hankkeen lopussa. Hankkeessa valmistettiin metsätietiedon hyödyntämisen tiekartta, joka muodostaa jatkokehityssuunnitelmaa tulevalle metsäteiden kulkukelpoisuuden seuranta- ja ennustejärjestelmälle.