|
|
|
Hankekoodi: A78704
Hankkeen nimi: Grow²Lead
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2022 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Business Joensuu Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2921270-1
Jakeluosoite: Länsikatu 15
Puhelinnumero: +358 10 419 8000
Postinumero: 80110
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.businessjoensuu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jarmo Kauppinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jarmo.kauppinen(at)businessjoensuu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0500285905
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TAUSTA:
Business Joensuu on ollut edelläkävijä ja uudistanut kehittämisyhtiöissä tehtävää pk-yritysten kasvu- ja kehittämistoimintaa. Kehittämistoiminnan ote on siirtynyt neuvontatyöstä kohti valmentavaa työtä ja yrityskeskeisestä kehittämistyöstä kohti ryhmäkeskeistä prosessia. Kehittämistyötä tehdessä on tunnistettu selkeitä jatkokehittämistarpeita, joiden ratkaisemisen kautta pystyttäisiin vielä paremmin hyödyntämään pk-yritysten kasvu- ja kehityspotentiaali. Saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella on havaittu, että tarvitaan kasvua ja kehittämistä tukeva pitempiaikainen prosessi.
Tällaista kokonaisvaltaista prosessia, vertaisryhmiin perustuvaa ja valmentavaa otetta hyödyntävää palvelua ei ole vielä missään kehittämisyhtiössä käytössä. Palvelun tarve on tunnistettu yhdessä kohderyhmän kanssa, kehitettävä palvelu on aivan uusi ja sitä tullaan kehittämään yhdessä kohderyhmän kanssa pilotoimalla ja iteroimalla palvelua jatkuvasti asiakaspalautetta hyödyntäen. Hyviä käytäntöjä jaetaan myös muiden kehittämisyhtiöiden kanssa.
KOHDERYHMÄ:
Kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset, erityisesti yrittäjävetoiset, pk-yritykset, joissa on kasvu- ja kehityspotentiaalia. Projekti on toimialariippumaton. Kohderyhmän yritysten perusliiketoiminta on kunnossa, mutta kasvussa ja kehittymisessä on haasteita. Haasteena voi olla yrityksen elinkaaren mukaan kasvun hallitsemattomuus, kasvun tasanne tai kasvun kääntyminen lievään laskusuuntaan. Yritysten tuote- ja palvelutarjonnassa on usein myös uudistamis- ja fokusointitarvetta. Yrityksen koko on mikrosta keskisuureen, mutta yhteistä on yleensä yrittäjävetoisuus ja ammattimaisen johtamiskulttuurin kehittymättömyys. Työyhteisöä ei ole aiemmin myöskään osallistettu mukaan yrityksen kehittämiseen.
Hyviä käytäntöjä jaetaan muiden kehittämisyhtiöiden kanssa.
TOIMINTA JA TAVOITTEET:
Hankkeessa tavoitellaan kahdenlaista muutosta: kehittämisyhtiön palvelun tarjonnan pitkäjänteisyyttä ja ryhmämuotoisuutta sekä kohderyhmän osalta parempaa palvelun tarvevastaavuutta, saavutettavuutta, yrityksen kasvupotentiaalin tunnistamista ja hyödyntämistä sekä kehittämistyön johtamista ja kehittämisen jalkauttamista laajemmin työyhteisöön.
Hankkeen tavoitteena on kehittää Business Joensuun kasvu- ja kehityspalveluihin 3-vaiheinen valmentava vertaisryhmäprosessi, jonka avulla parannetaan pk-yrityksille tarjottavien kasvu- ja kehittämispalvelujen laatua ja vastaavuutta yritysten ja yrittäjien tunnistettuihin kasvu- ja kehittämistarpeisiin Pohjois-Karjalan alueella. Prosessissa hyödynnetään mahdollisimman pitkälti aika- ja paikkariippumattomia välineitä kuitenkin niin, että vertaisryhmäprosessi ja valmentava ote säilyvät toteutuksessa.
Tavoitteena on kohderyhmän tarpeiden mukaisesti pidentää kehittämistoimenpiteiden aikajännettä ja tukea sitä kautta yritysten kasvua edistävien kehittämistoimenpiteiden toteutusta. 3-vaiheisen prosessin kautta yritysten erilaiset tarpeet voidaan huomioida toteutettavien interventioiden intensiivisyydessä säilyttäen kuitenkin vertaisryhmäperustaisen toimintatavan. Yritykset saavat valmennusprosessin vaiheiden kautta itselleen riittävän tuen kasvulle ja kehittämiselle.
Prosessin vaiheet ovat: Roadmap, Grow² ja Lead. Roadmap -vaihe madaltaa yrityksen osallistumiskynnystä ja auttaa tunnistamaan oman kasvupotentiaalin. Grow² auttaa fokusoimaan kehittämistoiminnan ja aikatauluttamaan toimenpiteet. Lead tukee pitempiaikaista kasvun toimeenpanoa ja kasvun johtamista. Lisäksi kaikissa prosessin vaiheissa pyritään sitouttamaan yrittäjän lisäksi muuta työyhteisöä laajemmin mukaan kehittämistyöhön hyödyntämällä aika- ja paikkariippumattomia digitaalisia työkaluja ja kannustamalla työyhteisön osallistamiseen.
TULOSINDIKAATTORIT:
- osallistuvien yritysten määrä 55
- yritykset, jotka kehittävät uuden tuotteen markkinoille 5
- yritykset, jotka kehittävät heille uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille 20
- yritykset, joihin syntyy uusiutuviin energiaratkaisuihin tai vähähiilisyyden tukemiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa 5
- start-up yritykset, joilla on merkittävät valmiuden uuden tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittämiseen 4
- yritysten avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteuttamat uudet sovellukset 2
Toteuttavan organisaation hyöty:
- Projektin avulla syntyy kokonaan uusi yritysten kasvua ja kehittymistä tukeva pitkäkestoinen valmennusprosessi ja palvelukokonaisuus.
Vaikuttavuus:
- Tärkeänä valmennuksen vaikuttavuuden mittarina on osallistuneiden yritysten liikevaihdon kasvu, jonka suhteen tavoitellaan keskimäärin yli 10 % kasvua 2 - 3 vuoden aikavälillä.
Muita vaikuttavuuden mittareita:
- yritykset kasvavat ja tuottavat hyvinvointia alueelle (ostovoimaa, työpaikkoja, uusia tuotteita ja palveluita)
- ammattimainen ja vastuullinen johtajuus pk-yrityksissä paranee
- työyhteisöjen yhteiskehittämisen kulttuuri kehittyy
- alueellinen johtamiskulttuuri paranee mm. työyhteisön osallistaminen ja valmentava johtajuus
- yritysten valmiudet toteuttaa yrityksen kasvua pitkäjänteisesti paranevat
- syntyy uusia kumppanuus- ja vertaistukiverkostoja
Toteutusaika:
1.5.2022 – 31.12.2023
Kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset, erityisesti yrittäjävetoiset, pk-yritykset, joissa on kasvu- ja kehityspotentiaalia. Projekti on toimialariippumaton. Kohderyhmän yritysten perusliiketoiminta on kunnossa, mutta kasvussa ja kehittymisessä on haasteita. Haasteena voi olla yrityksen elinkaaren mukaan kasvun hallitsemattomuus, kasvun tasanne tai kasvun kääntyminen lievään laskusuuntaan. Yritysten tuote- ja palvelutarjonnassa on usein myös uudistamis- ja fokusointitarvetta. Yrityksen koko on mikrosta keskisuureen, mutta yhteistä on yleensä yrittäjävetoisuus ja ammattimaisen johtamiskulttuurin kehittymättömyys. Työyhteisöä ei ole aiemmin myöskään osallistettu mukaan yrityksen kehittämiseen.
Kohderyhmänä ovat yritykset, jotka hakevat kasvua jollakin seuraavista osa-alueista:
1. fokus nykyisen markkina-aseman ylläpidossa; yritys keskittyy kasvuun ja kehittämiseen markkinoiden muutosten ehdoilla ja pitää riskit kohtuullisen pieninä
2. fokus liiketoiminnan tehokkuuden optimoinnissa; yritys keskittyy kehittämään prosesseja ja toimintatapoja sekä parantamaan tuottavuutta ja kannattavuutta
3. fokus liiketoiminnan volyymin kasvussa; tahtotila kasvulle ja kehittymiselle suuri, yritys hakee uusia markkinoita, kehittää uusia tuotteita/palveluja ja kehittää toimintatapoja ja prosesseja vastaamaan kasvutarpeita
Valmennusprosessin edetessä kohderyhmät rajautuvat seuraavasti:
Roadmap -palvelussa kohderyhmiä on kaikista em. kategorioista (1-3).
Grow² -palvelussa kohderyhmiä on kategorioista 2-3.
Lead -palvelussa kohderyhmä on kategoria 3.
Hyviä käytäntöjä jaetaan muiden kehittämisyhtiöiden kanssa.
Alueen asukkaat ja kunnat ja kaupungit työpaikkojen ja ostovoiman sekä verotulojen kautta.
Alueen yrityspalveluja tuottavat yritykset (alueen yritysten parantunut tietoisuus kehittämistarpeista ja ostovoima niiden hankintaan).
Business Joensuu ja muut kehittämisyhtiöt (paremmin kohderyhmän tarpeisiin vastaavat palvelut hyviä käytäntöjä levittämällä).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 368 224
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 322 307
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 460 280
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 402 884
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Outokumpu, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Liperi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Ilomantsi, Heinävesi, Kitee, Juuka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 6 |
| Kiertotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät liiketoiminnat edustavat kasvavia ja kehittyviä toimialoja, joista syntyy uusia liiketoimintaa tukevia tuotteita ja palveluja. Nämä yritykset kuuluvat potentiaalisti kohderyhmään ja heille suunnataan valmennuspalveluja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 7 |
| Ilmastonmuutos ja sen vaikutusten minimointi huomioidaan suurimmassa osassa kehitettäviä uusia liiketoiminta-alueita. Se avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tarjoaa tuotekehityspotentiaalia. Uutta teknologiaa kehittävät ja ilmaston muutosta hillitsevää tuotekehitystä tekevät yritykset ovat hankkeen kohderyhmää. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Luonnon monimuotoisuutta korostavat ja siihen positiivisesti vaikuttavat yritykset ovat potentiaalisti hankkeen kohderyhmää. Vaikka nämä muodostavatkin selkeästi vain pienen osan alueen yrityskannasta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Kasvihuonekaasujen vähentäminen on noussut vahvasti esille myös yritysten toiminnassa. Samalla se avaa liiketoimintamahdollisuuksia ja luo uusia kilpailukykyelementtejä yritysten toimintaan. Uutta teknologiaa ja tuotantomenetelmiä kehitetään ja monet pk-yritykset tarvitsevat kehittämistyönsä tueksi valmennuspalveluja. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 6 |
| Kiertotalouden tarjoamat uusien liiketoimintamahdollisuuksen hyödyntäminen, materiaaliviisaus ja prosessien kehittäminen tarjoamat yrityksille mahdollisuuksia kilpailukykyisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Näitä mahdollisuuksia käsitellään valmennusteemoina. Nämä teemat näkyvät myös välillisesti materiaaliviisaina kuluttajavalintoina. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 6 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö lisää yritysten kilpailukykyä ja huomioidaan usein myös tuotekehityksessä. Hankkeessa mukanaolevissa yrityksissä kehitetään myös vähähiilisiä tuotteita ja palveluja osana liiketoiminnan kasvattamista ja kehittämistä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen ytimessä on kasvu- ja kehittämispotentiaalien yritysten kehittämistoiminnan tukeminen ja alueen kasvupotentiaalin täysimittainen hyödyntäminen. Kasvavat ja kehittyvät yritykset luovat alueelle hyvinvointia, työpaikkoja ja kilpailukykyistä elinkeinotoimintaa sekä tuottavat alueelle ostovoimaa ja verotuloja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä kehitetään uusia tuotteita ja palveluja sekä uudistetaan nykyisiä tuotteita tai palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Digitaaliset välineet ja -ympäristöt vähentävät liikkumisen tarvetta. Hankkeessa hyödynnetään aika- ja paikkariippumattomia välineitä ja mahdollistetaan hypridiratkaisujen toteuttaminen. Tämä minimoi fyysistä paikasta toiseen liikkumisen tarvetta ja vähentää logistiikan tarvetta. Osallistuvissa yrityksissä hyödynnetään yhä enemmän myös paikkariippumattomia ratkaisuja ja palvelutuotannossa erityisesti tarve fyysiselle liikkumiselle vähenee. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Yrittäjän, työyhteisön ja yritystoiminnan hyvinvoinnilla on yhteys. Hankkeen toimenpiteillä vaikutetaan yritystoiminnan ja koko työyhteisön hyvinvointiin ja yhtenä keskeisenä avaintekijänä on yrittäjän hyvinvointi. Hankkeen kohderyhmänä olevissa yrityksissä hyvinvointi ja siihen liittyvät palvelutuotteet ovat myös kehittämistoiminnan kohteena. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 5 |
| Hankkeen toiminnassa valmennusryhmien kokoonpanossa pyritään siihen, että ryhmät olisivat mahdollisimman heterogeenisiä esim. sukupuolen suhteen. Vähemmistöjen edustajia kohdellaan tasapuolisesti ja pyritään kannustamaan mukaan hankkeen toimintaan. Hankkeen toteutettavassa valmennustyössä noudatetaan ihmisten tasa-arvoista kohtelua ja huolehditaan, että kaikki osallistujat tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 4 |
| Hankkeen toiminnassa valmennusryhmien kokoonpanossa pyritään siihen, että ryhmät olisivat mahdollisimman heterogeenisiä. Vähemmistökulttuurien edustajia pyritään kannustamaan mukaan hankkeen toimintaan ja heitä kohdellaan yhdenvertaisesti. Hankkeen toteutettavassa valmennustyössä noudatetaan ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja huolehditaan, että kaikki osallistujat tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 5 |
| Ympäristöosaamisella on merkitystä yritysten kilpailukykyiseen toimintaan. Osassa yrityksissä tärkein kilpailuetu tulee ympäristöosaamiseen liittyen. Hankkeessa mukana olevien yritysten joukossa voi olla ympäristöosaamista hyödyntäviä yrityksiä, jotka kehittävät tuotteita, palveluja tai tuotantoprosesseja ympäristöosaamisen kautta. Hankkeessa mukana olevia yrityksiä kannustetaan myös huomioimaan ympäristöasiat liiketoiminnan kehittämisessä. | ||
Hankkeessa rakennettiin pk-yritysten kasvua ja kehittämistä tukeva pitempikestoinen prosessi. Prosessi perustui vertaisryhmätyöskentelyyn ja valmentavan otteen hyödyntämiseen. Palvelua kehitettiin hankkeen kuluessa kuunnellen kohderyhmän tarpeita ja palautetta ja iteroiden toteutusta tarpeiden ja palautteiden perusteella.
Kohderyhmänä olivat pohjoiskarjalaiset, erityisesti yrittäjävetoiset, pk-yritykset, joissa on kasvu- ja kehityspotentiaalia. Projekti oli toimialariippumaton. Lähtökohtana oli, että kohderyhmän yritysten perusliiketoiminta on kunnossa, mutta kasvussa ja kehittymisessä on haasteita. Haasteena olivat mm. yrityksen elinkaaren mukaan kasvun hallitsemattomuus, kasvun tasanne tai kasvun kääntyminen lievään laskusuuntaan. Yritysten tuote- ja palvelutarjonnassa oli usein myös uudistamis- ja fokusointitarvetta, lisäksi tuotantoprosesseissa sekä myynnissä ja markkinoinnissa oli kehittämisen tarvetta. Pienten yritysten tyypillisenä haasteena oli myös talouden kokonaisuuden hahmottaminen ja talouden seuranta. Tyypillisesti nämä yritykset olivat yrittäjävetoisia ja johtamiskulttuurissa oli haasteita. Työyhteisöä ei oltu myöskään aktiivisesti osallistettu yrityksen kehittämissuunnitteluun.
Hankkeessa tavoiteltiin kahdenlaista muutosta: kehittämisyhtiön palvelun tarjonnan pitkäjänteisyyttä ja ryhmämuotoisuutta sekä kohderyhmän osalta parempaa palvelun tarvevastaavuutta, saavutettavuutta, yrityksen kasvupotentiaalin tunnistamista ja hyödyntämistä sekä kehittämistyön johtamista ja kehittämisen jalkauttamista laajemmin työyhteisöön. Hankkeen palveluprosessi koostui kolmesta vaiheesta: V!RTAA, GROW2 ja LEAD. V!RTAA-vaiheen tavoitteena oli yrityksen kasvupotentiaalin ja tavoitetilan tunnistaminen sekä niiden askelmerkkien määrittäminen, joilla tavoitetila saavutetaan 1-2 vuoden tavoiteajassa. GROW2-vaheessa tavoiteltiin kasvua 3-5 vuoden tavoitteella fokusoiden ja priorisoiden kehittämistoimintaa. Lisäksi tässä vaiheessa kannustettiin työyhteisön sitouttamiseen kehittämistoimintaan. LEAD-vaihe toimi pidempikestoisesti kasvun johtamisen tukena ja auttoi ammattimaisen johtamisen kehittymisessä. Lisäksi se tarjosi vertaisryhmäprosessin myös yrittäjän oman. Kaikissa prosessin vaiheissa kannustettiin ottamaan työyhteisöä mukaan kehittämistyöhön ja käytetyt valmennustyökalut rakennettiin niin, että ne tukivat tätä tavoitetta.
Hankkeessa saavutettiin hyvin asetetut tulokset:
Tulosindikaattorit:
- osallistuvien yritysten määrä: tavoite 55, toteuma 135
- yritykset, jotka kehittävät uuden tuotteen markkinoille: tavoite 5, toteuma 5
- yritykset, jotka kehittävät heille uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille: tavoite 20, toteuma 43
- yritykset, joihin syntyy uusiutuviin energiaratkaisuihin tai vähähiilisyyden tukemiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa: tavoite 5, toteuma 10
- start-up yritykset, joilla on merkittävät valmiuden uuden tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän kehittämiseen: tavoite 4, toteuma 0
- yritysten avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteuttamat uudet sovellukset: tavoite 2, toteuma 3
-muuta kuin rahoitustukea saaneiden yritysten määrä: tavoite 35, toteuma 43.
Horisontaaliset tavoitteet toteutuivat suunnitelman mukaisesti.
Toteuttavan organisaation hyöty:
Hankkeen toteutuksen kautta toteuttavaan organisaatioon syntyi 3-vaiheinen vertaisprosessiin perustuva valmennuspalvelu ja sen toteutusta jatketaan asiakastarpeen ja resurssien mahdollistamissa puitteissa edelleen. Lisäksi projektissa kehitettiin paljon työkaluja ja hyviä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää jatkossa myös muissa Business Joensuun palveluissa ja toiminnoissa. Lisäksi projektin aikana opittiin uusia toteutustapoja, joita voidaan jatkossakin hyödyntää ja edelleen kehittää.
Vaikuttavuus:
Yrityksiin on kehitetty runsaasti uusia tuotteita, tuotantomenetelmät ja tehokkuus ja kannattavuus ovat parantuneet ja liikevaihto kasvanut. Lisäksi useisiin yrityksiin on rekrytoitu työntekijöitä. Tästä voisi päätellä, että osallistuneilla yrityksillä on hyvät kasvun edellytykset ja ne sitä kautta tuottavat hyvinvointia alueelle. Yritysten liikevaihtoja seurataan myös projektin päättymisen jälkeen.
Hankkeeseen osallistuneet yritykset uskovat johtamisen kehittyneen valmennuksen seurauksena. Lisäksi osallistujat kertoivat, että tulevat edelleen kehittämään omaa johtamistaan osana kasvusuunnitelmaa.
Tuloksena voidaan todeta, että sekä LEAD-valmennuksen osallistuneet että GROW2-valmennukseen osallistuneet ovat valmennuksen aikana saaneet hyviä kokemuksia työyhteisön osallistamisesta kehittämistoimintaan ja keskusteluissa on todettu, että he aikovat jatkossakin osallistaa työyhteisöä enemmän kehittämistoimintaa, hyödyntää opittuja työkaluja ja soveltaa valmentavaa johtamista. Näin ollen voidaan pitää todennäköisenä, että tämä jää osaksi johtamiskulttuuria ja hyvät käytännöt leviävät. Työyhteisöjen yhteiskehittämisen kulttuuri vaikuttaa kehittyneen osallistuneissa yrityksissä, erityisesti tämä näkyy GROW2 ja LEAD-vaiheen läpikäyneissä yrityksissä. Lähes kaikki GROW2-valmennukseen osallistuneista yrityksistä oli osallistanut kasvun suunnitteluun muuta työyhteisöä, josta voisi päätellä, että yhteiskehittämisen kulttuurilla on hyvät edellytykset kehittyä. LEAD-valmennukseen osallistuneista 83 % aikoi nimenomaan panostaa työyhteisön toimivuuteen. Lisäksi yli puolet vastaajista aikoi panostaa työyhteisön itseohjautuvuuteen, hyvinvointiin ja työyhteisön parempaan kuunteluun sekä arvojen kirkastamiseen
Kaikkiin valmennuksiin osallistuneet yritykset kertoivat, että valmennuksen aikaisella yrityksen kehittämisen suunnittelulla uskotaan olevat merkitystä yrityksen kehittymiseen. Suurin osa koki, että tällä on ollut paljon tai erittäin paljon merkitystä. Näin ollen on todennäköistä, että valmiudet toteuttaa yrityksen kasvua ovat parantuneet valmennusten vaikutuksesta.
Vertaisryhmätoimintaan perustuvat valmennusryhmät ovat lisäksi ryhmäytyneet hyvin ja ryhmät ovat kokeneet oman vertaisryhmänsä tärkeäksi. Erityisesti suullisessa ja vapaamuotoisessa palautteessa nimenomaan vertaisryhmätyöskentely on ollut antoisaa. Useat ryhmät ovat sopineet yhteydenpidosta myös valmennusten jälkeen ja jatkaneet yhteistyötä. Vertaisryhmätoiminta on edistänyt kokemusten jakamista ja verkostoitumista osallistuvien yritysten välillä. Osallistuneita yrityksiä on kannustettu ja yritykset ovat kannustaneet vertaisryhmissä toisiaan aktiiviseen uuden teknologian hyödyntämiseen yrityksen liiketoiminnan eri osa-aluilla. Hankkeeseen osallistuneet yrityksissä on havaittu myös erityisesti tarvetta yrittäjän oman ja myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen monilla liiketoiminnan osa-alueilla. Lisäksi yrittäjät ovat oppineet pysähtymään ja tarkastelemaan maailman muutoksia ja havaitsemaan niin megatrendejä kuin hiljaisia signaalejakin ja ottamaan nämä huomioon yrityksen kestävän kehittämisen suunnittelussa.