Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A78711

Hankkeen nimi: Green Reality - tulevaisuuden sairaalakampusta valmistelemassa

Toimintalinja: 8. REACT-EU:n EAKR-toimenpiteet

Erityistavoite: 12.2. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen erityisesti digitalisaation edistämisen ja yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen näkökulmasta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 3221313-1

Jakeluosoite: Valto Käkelän katu 3

Puhelinnumero: 05 352 000

Postinumero: 53130

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.ekhva.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pitkänen Tea

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketoiminnan päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tea.pitkanen(at)ekhva.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401390284

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kehittäminen korostuu yhteiskunnallisten muutosten virrassa. Yhtenä kriittisenä muutostarpeita nostaneena tekijänä on COVID 19 -pandemia (Korona), jolla on ollut ennakoimattoman suuri vaikutus moneen yhteiskunnan toimintoon. Sosiaali- ja terveydenhuolto on yksi näistä.

Meidän täytyy yhdessä pitää huolta maakunnastamme ja mahdollistaa asukkaille toimintakykyä, turvallisuutta ja luottamusta. Etelä-Karjalassa yhtenä kärkenä, myös maakuntaohjelmassa ja älykkään erikoistumisen strategiassa (innovaatiostrategiassa) esiin nouseva teema, on ympäristö. Hankeidea on syntynyt ja kehittynyt Korona-pandemian yhteydessä arvioitaessa muuttunutta toimintaympäristöä ja tunnistettaessa alueen asukkaiden palvelutarpeita. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä mm. Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUTin kanssa.

Hankkeen tarkoituksena on vastata valikoituihin ja määriteltyihin kehittämistarpeisiin, joita Koronapandemia-aika on nostanut esiin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tähän liittyy tiiviisti myös hiilineutraalisuuden edistäminen ja muihin ekologisiin tavoitteisiin vastaaminen hankekehittämisen kautta ja tuloksia aikaansaaden. Hankkeessa keskitytään tarkastelemaan, ennakkoarvioimaan ja selvittämään sote-rakentamisen edellytyksiä kestävän kehityksen viitekehyksessä. Hankkeessa hyödynnetään Korona-oppeja terveysturvallisuudesta, ennakoinnista ja varautumisesta.

Päätavoitteena on luoda toimintamalli ja Greenreality-periaatteet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, erityisenä painopisteenä tulevaisuuden sairaalakampus. Tavoitteena on myös lisätä päätöksentekijöiden ja sote-ammattilaisten sekä asiakkaiden tietoisuutta ja ymmärrystä taloudellisten, inhimillisten, kulttuuristen ja ekologisten tekijöiden yhteisvaikutuksista. Lisäksi tavoitteena on valikoida kahdesta kolmeen hoitoketjua tai palveluprosessia, joita tarkastellaan kestävän kehityksen näkökulmasta.

Hankkeen päätavoitteen ja kahden muun tavoitteen toteuttamiseen on suunniteltu seuraavat konkreettiset toimenpiteet:
- kartoittaminen, arvioiminen ja tietojen kokoaminen, kehityskohteiden tunnistaminen ja ratkaisuehdotusten tuottaminen
- tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen
- kumppanuuksien vahvistaminen
- tulevaan suuntaaminen, tulosten jalkauttaminen ja toiminnan edelleen kehittäminen.

Hanke toteuttaa ajantasaista ja selkokielistä viestintää hankkeen kohderyhmille ja muille kiinnostuneille. Hanketta arvioidaan hankkeen aikana suunnitellusti. Verkostoitumista edistetään myös yrityselämän toimijoiden kanssa.

Hankkeen tuloksena selvitys tulevaisuuden päätöksentekoon sekä toimintamalli kestävän kehityksen mukaiseen hiilineutraaliin sote-toimintaan sairaalarakentamisessa ja palveluverkon kehittämisessä. Hankkeen tulokset ovat levitettävissä ja jaettavissa. Hankkeella synnytetään potentiaalia pidemmän aikavälin TKIO- ja osaamispohjaiseen yrittäjyyteen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat
- julkinen sektori ja kunnat
- tuleva hyvinvointialue
- sosiaali- ja terveydenhuollon (soten) päättäjät,
- soten ammattilaiset ja
- TKIO-kumppanit maakunnassa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat
- maakunnan asukkaat
- sote-palveluja käyttävät asiakkaat sekä
- tulevat hyvinvointialueet, joissa päätöksentekoon halutaan tuoda vihreää ajattelua ja tai joissa sairaalakampuksen uudistamisen suunnittelu on käynnistymässä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 88 380

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 65 217

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 117 840

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 86 956

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Rautjärvi, Taipalsaari, Savitaipale, Lemi, Luumäki, Imatra, Lappeenranta, Ruokolahti, Parikkala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa on kartoitettu toimintaympäristöä maakunnassa ja maakunnan ulkopuolella. Teemoina ovat olleet hyvinvointi, terveys, turvallisuus, elinkeinorakenne, kestävä kehitys, ekologisuus sekä vetovoimatekijät. Hankesuunnittelussa on tutustuttu mm. Sitran, Kuntatyönantajien, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen julkaisuihin. Toimintaympäristöä on myös peilattu Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaan ja innovaatiostrategiaan sekä EU-ohjelmakauden dokumentteihin. Erillistä irrallista analyysidokumenttia ei kuitenkaan ole tehty, vaan tietoja on käytetty hanketavoitteiden ja toimenpiteiden taustalla/perusteena (suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinneissa). Tunnetusti sosiaali- ja terveysala on vielä nykyisin naisvaltaista. Muilla aloilla, kuten esimerkiksi teknisellä alalla, työvoimasta suurin osa on miehiä. Eksote on Etelä-Karjalan yksi suurimpia työnantajia reilulla 5 000 työntekijällään. Yhdenvertaisuus, demokratia ja tasa-arvo ovat osa sote-toimintaa, myös kehittämistyössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnittelussa ja selvitys-/suunnittelutoimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma (ihmiset, yksilöt, valinnat, tasa-arvo) ja sen mahdollinen vaikutus esimerkiksi kehittämiseen valittavien hoito- ja palveluprosessien osalta, palveluasioinnissa sekä ennakkovaikutusten (mm. iva/yva) -arvioinnissa. Sukupuolinäkökulma pyritään huomioimaan hankkeessa tehtävässä tiedonkeruussa ja osallisuudessa kuten ohjausryhmän kokoonpanossa. Hanketyössä huomioidaan organisaation tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan hankkeen toiminnassa huomioidaan muutoin sukupuolinäkökulma.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hanke ei suoraan vaikuta tähän, mutta hankkeen syntyneiden tuotosten/tulosten kautta pyrimme osaltamme vaikuttamaan siihen, että esim. tulevissa soten investointiratkaisuissa huomioidaan vaikutukset luonnonympäristöön, Saimaaseen ja kiertotalouteen (mm. jätehuolto, materiaalit).
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hankkeessa tehtävät arvioinnit ja niistä viestiminen sekä muu tiedonjakaminen esim. päättäjille ja sote-ammattilaisille edistävät välillisesti tätä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Hankkeella neutraali vaikutus, joskin ymmärrystä voidaan välillisesti lisätä luonnon monimuotoisuudesta terveyden edistämisessä ja investointipäätöksissä. Korona-aika on nostanut myös esille luonnon monimuotoisuuden entistä suuremman arvostamisen terveyden ja hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 5
Hankkeessa halutaan tuoda esille ennakoituja vaikutuksia tulevaisuuden sairaalakampuksen rakentaminen huomioiden ja nostaa esille Saimaan läheisyys ja esim. vaikutukset maaperään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoraa vaikutusta, vaikka Etelä-Karjalassakin on Natura 2000 -ohjelman maa- ja vesialueita. Huomioidaan kuitenkin hyvinvoinnin arvioinnissa (luonnon positiivinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin).
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Hankkeessa ja sen tilaisuuksissa huomioidaan jätteiden määrä ja kierrätys. Hanketuotoksissa kuvataan periaatteet ja huomiot, joita organisaatiossa noudatetaan mm. Eksoten ympäristöohjelman puitteissa. Välitön vaikutus on skaalalla valittu viitoseksi, sillä perustein, että hanke voi toiminnallaan vaikuttaa vain osaan ja muu hankkeen taustalla oleva organisaatio toiseen osaan. Koronapandemia-aika on vaikuttanut merkittävästi materiaalien käyttöön, jätteiden käsittelyyn ja kestävään toimintaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 6
Vähähiilisyyden mahdollisuuksien selvittäminen ja kuvaaminen osaksi erityistilanteita mm. Korona-oppien mukaisessa tulevaisuuden rakentamisessa on osa hanketta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Hanke vaikuttaa Etelä-Karjalan alueella, vaikka verkostoitumista ja hyvien mallien vaihtamista tehdään yli alueiden. Hanketilaisuuksissa hyödynnetään paikallisia resursseja. Hankeviestintä kytketään muuhun maakunnan asiaan liittyvään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hankkeessa luodaan pohjaa uudenlaiselle Greenreality -kumppanuudelle, johon kuuluu myös TKI ja osaamisen lisääminen. Ympäristöarvojen esilletuominen on myös osa hankeviestintää. Arvioituna hankkeen tavoitteisiin ja hankeaikaan tämä voi olla hyvä aloitus.
Liikkuminen ja logistiikka 7 5
Hanke kohdistuu Etelä-Karjalan alueelle. Hankepäällikkö liikkuu vain sovitusti ja työaikaa kestävästi käyttäen, pyrkien kuitenkin kehittämismenetelmin erilaiseen osallisuuden edistämiseen. Ohjausryhmän kasvokkain pidettävät kokoukset aiheuttavat liikkumista. Hanke mahdollistaa etävaikuttamisen, etätyön ja hybridikokoukset.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Hanke edistää asukkaiden ja ammattilaisten hyvinvointia kuvaamalla ja kartoittamalla mahdollisuuksia vihreään kasvuun, kestävään sote-palvelutuotantoon ja tulevaisuuden investointeihin. Se osaltaan jakaa tietoa selkokielisesti ja esimerkein tietoa vähähiilisyyden edistämisestä yhdessä sekä vaikutusten arvioinnista päätöksenteon menetelmänä. Se luo uskoa tulevaan Korona-ajassa.
Tasa-arvon edistäminen 1 3
Kaikki rahoitettavat EU-hankkeet edistävät omalta osaltaan tasa-arvoa esim. valtavirtaistamalla. Lisäksi hanke haluaa osaltaan edistää ymmärrystä siitä, että moniammatillisuudessa korostuvat osaaminen ja taidot, ei sukupuoli.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 6
Hankkeen toiminnalla voidaan vaikuttaa terveyteen, hyvinvointiin, osallisuuteen sekä tiedon saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Tieto kohdentuu prosesseista prosesseihin, suunnitteluun, arviointiin ja kunnallisen päätöksenteon tueksi. Kehittäminen edellyttää myös luovuutta, jolloin hankkeeseen sisältyy vaikuttamisen ja osallisuuden elementtien lisäksi luovuutta. Viestinnässä hanke pyrkii selkeyteen ja monipuolisuuteen. Arviointiskaalan luku on valittu sen mukaan, mitä hanke voi tehdä ja miten muuhun osaan vaikuttavat kumppanuudet ja yhteistyö.
Kulttuuriympäristö 3 5
Hanke luo pohjaa tulevaisuuden ratkaisujen tarkemmalle suunnittelulla (ja osin toteutukselle). Tavoitteena on, että hanke tulee vaikuttamaan tulevaan rakennuskantaan ja valittujen hoitoketjujen/palveluprosessien osalta.
Ympäristöosaaminen 8 5
Hanke vaikuttaa osaltaan ympäristötietoisuuden ja -ymmärryksen vahvistumiseen, mikä on yksi keskeisistä hyödyistä. Kohdistuu ennen kaikkea sote-ammattilaisiin ja päätöksentekijöihin sekä TKIO-kumppanuusverkostoon. Tietoisuutta voidaan peilata myös Korona-ajan oppeihin ja kokemuksiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Me Etelä-Karjalan hyvinvointialueella kannamme osaltamme vastuun myös ympäristön hyvinvoinnista. Tiedämme, että ympäristövaikutuksilla on yhteys kokonaisvaltaisesti hyvinvointiimme. Jotta työmme näiden asioiden edistämiseksi olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja tuloksellista, on toteutuskokonaisuus jaoteltu seuraavanlaisesti:
• Selvitys ja toimintamalli
• Greenreality -periaatteet
• Kestävän kehityksen palveluprosessit ja ennakkovaikutusten arvioiminen
• Ympäristötietoisuuden lisääminen

Etelä-Karjalan keskussairaalan ja siellä tuotettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta olemme teettäneet laskennan hiilijalanjäljestä. Laskennan tulokset osana selvitystä tukevat kokonaisuuden johtamista kohti hiilineutraaliutta. Selvityksen avulla olemme lisänneet ymmärrystä jo rakentamisen aikaisten valintojen vaikutuksista ympäristöystävällisyyteen. Selvityksen lisäksi on valmistunut infograafi, joka sisältää vinkkejä, kuinka voimme tehdä työpäivästä ympäristöystävällisemmän.

Ollaksemme tulevaisuudessakin askeleen ympäristövaikuttavuudessa edellä, on tunnistettu tärkeäksi voimavaraksi verkostoitumisen ja yhteistyön voima. Olemme osana Greenreality -periaatteita liittyneet paikallisesti toimivaan ympäristövaikuttajien verkostoon. Lisäksi Greenreality -periaatteisiin linkittyy hyvinvointialueellamme toimiva Ekokompassi-sertifikaatti ja ympäristölupaus.

Kestävän kehityksen palveluprosessien ja niiden ennakkovaikutusten arvioimisen osalta olemme mallintaneet kahden eri potilaan hoidosta syntyneen jätemäärän ja sen kierrätyksen. Olemme tehneet vertaisarviointia kahden eri mallinnuksen osalta. Olemme saaneet tietoa muun muassa siitä, mikä potilaan hoidossa tuottaa jätettä runsaasti koronaeristyksen ollessa tarpeellinen verrattuna siihen, että potilaalla ei ole eristystarvetta hoitovuorokauden aikana.

Ympäristötietoisuuden lisäämiseksi olemme aktiivisesti tuottaneet tietoa erilaisien tapahtumien ja viestintäkanavien kautta. Lähiympäristö -webinaarit mahdollistivat laajalle kuulijakunnalle tilaisuuden oppia lähiympäristöstä ja ympäristöasioista. Olemme panostaneet ympäristöasioihin tarjoamalla henkilökunnallemme Kestävää kehitystä terveydenhuollossa -verkkokoulutus materiaalin. Koemme tärkeäksi, että ympäristötietoa on saatavilla monin eri tavoin. Olemme kysyneet Etelä-Karjalan keskussairaalassa asioineilta heidän kokemuksistaan palveluiden ympäristöystävällisyydestä. Olemme halunneet tehdä näkyväksi sen, että kiinnitämme huomiota Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ekologisesti kestäviin ratkaisuihin ja olemme mukana kehittämässä hiilineutraalimpaa toimintaa.